Korvausvastuu liukastumisesta?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön on huolehdittava kiinteistön turvallisuudesta. Talvikunnossapidosta voidaan sopia niin, että osakkaat hoitavat sen. Sopimuksen on kuitenkin oltavat selvä ja hyväksytty yhtiökokouksessa tai hallituksessa. Alla taloyhtiön vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt korvaamasta henkilön vahinkoja koska katsoi, että vastuu oli siirtynyt osakkaille. Oikeus kuitenkin katsoi, ettei sellaista sitovaa sopimusta ollut syntynyt hiekottamisesta. Näin ollen taloyhtiö katsottiin korvausvelvolliseksi kun ei ollut huolehtinut hiekoittamisesta.

In English:

According to the Housing Companies Act, the company must ensure the security of the property. Winter maintenance can be agreed upon by the shareholders. However, the agreement must be clear and approved by the general meeting or the board of directors. Below, the housing company's insurance company had refused to compensate for personal injury because it considered that the liability had passed to the shareholders. However, the court held that such a binding agreement had not resulted from sanding. Consequently, the housing association was considered liable for failure to provide sanding.

Hovioikeuden perusteluita:

Asiassa on riidatonta, ettei liukkauden torjunnasta ole tehty päätöstä yhtiön hallintoelimissä eikä asiasta ole tehty muutakaan kirjallista sopimusta osakkaiden kesken, toisin kuin ennakkotapauksessa KKO 1995:169, jossa vahingon kärsinyt osakas oli yhtiökokouksessa ollut sopimassa siitä, että osakkaat huo- lehtivat talkootyönä pihan hiekoittamisesta kustannusten säästämiseksi. Tässä tapauksessa piha-alueen hiekoittamisesta ei ole myöskään määräystä yhtiöjärjestyksessä.
Sanotussa vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelyssä yhtiön hallitus on joka tapauksessa ollut velvollinen valvomaan liukkaudentorjunnan toteutumista ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin liukastumisten estämiseksi. Liukkauden ja hiekoitustarpeen valvonta on jäänyt sattumanvaraiseksi eikä järjestely ole ollut turvallisuuden kannalta riittävä. Asiassa ei ole väitetty, että kyse olisi ol- lut ennalta-arvaamattomasta olosuhteesta johtuvasta liukkaudesta.

Asunto-osakeyhtiön vahingonkorvausvelvollisuudesta osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle on säädetty asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n 1 momen- tissa. Lain esitöiden mukaan yhtiön vastuuta koskeva säännös voi tulla sovel- lettavaksi esimerkiksi, jos yhtiön edustajan asunto-osakeyhtiölain vastaisesta toimenpiteestä tai laiminlyönnistä aiheutuu vahinkoa osakkeenomistajalle tai sivulliselle (HE 24/2009 vp s. 280). Pykälän 2 momentin mukaan vahinko kat- sotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei yhtiö osoita menetelleensä huo- lellisesti.


Tässä tapauksessa yhtiön hallitus on kiinteistön pidosta vastaavana tahona laiminlyönyt valvoa liukkaudentorjunnan toteutumista eikä se ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin liukastumisten estämiseksi. Se, että hallitus on osakkaille jaetuilla tiedotteilla ja että hallituksen jäsenet ovat osakkaita tavatessaan todistaja Pxxxxxen kertomalla tavalla (tuomion sivu 11) kehottaneet osakkaita hiekoittamaan pihaa, ei osoita
yhtiön menetelleen huolellisesti, vaan liukkauden ja hiekoitustarpeen valvonta on jäänyt edellä kerrotuin tavoin sattumanvaraiseksi. Yhtiö on siten lainkohdan tarkoittamalla tavalla menetellyt huolimattomasti, koska se ei ole kyennyt osoittamaan menetelleensä huolellisesti. Yhtiö
on velvollinen suorittamaan Kxxxxlle korvausta nilkkavamman
aiheuttamasta tilapäisestä haitasta.


Hakusanat

Hiekottaminen, liukastuminen, korvausvastuu,


Vaasan hovioikeus Tuomio


Antamispäivä 11.4.2019

Nro 124

Diaarinumero S 17/302

Ratkaisu, josta on valitettu

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 10.2.2017 nro 1656 (liitteenä)

Asia Vahingonkorvaus

Valittajat As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx Oxx Vakuutus Oy

Vastapuoli Kxxxx Axxxx Kxxxx

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

Valitus

Vaatimukset

As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx ja Oxx Vakuutus Oy (jäljempänä valittajat) ovat vaatineet, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja Kxxxx Axxxx Kxxxxn kanne hylätään ja toissijaisesti, että ainakin tilapäisestä haitasta tuomittua korvausta alennetaan. Lisäksi Oxx Vakuutus Oy on vaatinut, että Kxxxx velvoite- taan korvaamaan vakuutusyhtiön asianosaiskulut käräjäoikeudesta 8.878 eurolla ja hovioikeudesta 1.540 eurolla, molemmat määrät laillisine korkoineen.

Perusteet

Valittajat ovat hovioikeudessa toistaneet käräjäoikeudessa esittämänsä perusteet.

Valituksessa on erityisesti esitetty, että käräjäoikeuden ratkaisu on pihahiekoitusta koskevan sopimuksen syntymisedellytysten osalta oleellisesti tiukempi kuin korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä KKO 1995:169 ilmenevä kannanotto. Olosuhteet ovat nyt ratkaistavana olevassa asiassa muutoin samat paitsi vahingonkärsinyt Kxxxx ei ole ollut läsnä yhtiökokouksessa, jossa asiasta on keskusteltu.

Tässä tapauksessa liukkaudentorjunta on kuulunut kaikille asunto-osakeyhtiön osakkaille. Osakkaat ovat taloudellisesti hyötyneet yhteishuollosta. Kxxxx on jo ennen hallituksen tiedotettakin ollut tietoinen siitä, että osakkaat hoitavat hiekoituksen. Hallituksen tiedote osakkaille on ollut riittävä muistutus asiasta eikä voida edellyttää, että hallitus tiedottaa osakkaita todisteellisesti. On epäuskottavaa, ettei tiedotetta olisi jaettu Kxxxxlle. Kxxxxn väite siitä, että osakkaille olisi kuulunut ainoastaan oman portaan edustan hiekoitus on keinotekoinen ja epäuskottava.

Riippumatta siitä, sovelletaanko tapaukseen asunto-osakeyhtiölain vahingonkorvausvastuuta koskevaa säännöstä tai vahingonkorvauslakia, olennaista on hiekoitussopimuksen ja hallituksen toimimisvelvollisuuden suhde. Hiekoituksen toteutunut taso yhtiössä on ollut sekä osakkaiden että hallituksen tiedossa. Kun asiaan ei puututa, vaan vastaanotetaan kustannussäästöstä syntyvä taloudellinen hyöty, tilanne hyväksytään. Tällöin ei ole myöskään vahingonkor- vausvelvollisuutta.

Kxxxxlle aiheutunut vamma ei ole nilkkavammaksi vaikea. Kyse on murtumasta, joka on vaatinut leikkaushoitoa. Se saattaa poiketa joistakin siirtyneistä murtumista siten, että luita on aseteltu paikoilleen kolme kertaa. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa tai liikennevahinkolautakunnan oh- jeissa iälle ei ole annettu merkitystä tilapäisen haitan arvioinnissa.

Käräjäoikeus on virheellisesti antanut merkitystä sille, että Kxxxx on perussairauksiensa vuoksi ohjattu tavanomaista hoitoa pidemmäksi ajaksi terveyskes- kuksen vuodeosastolle. Tältä osin hoidon ja liukastumisvamman välillä ei ole sellaista syy-yhteyttä, jota henkilövahinkokorvausten osalta edellytetään. Tilapäisen haitan määrittelyssä ei saa ottaa huomioon hoitoajan sitä osuutta, joka johtuu pikemminkin ikääntymisestä ja perussairauksista kuin liukastumisesta. Sanottu syy-yhteyden puuttuminen käy ilmi todistaja Hxxxx Pxxxxx lausun- nosta ja kertomuksesta.

Kxxxxn oireilussa on kyse muustakin kuin aiheutuneesta vammasta. Tämä käy ilmi esimerkiksi kirjallisena todisteena esitetystä Kuusiokuntien terveyskes- kusyhtymän yleislääketieteen kertomuksen kirjauksesta 27.4.2015, jossa on viitattu psyykkiseen osatekijään. Pxxxxxän mukaan Kxxxxn vamma sijoittuu henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa asteikolle ”olennaista haittaa”, jota koskevan korvauksen enimmäismäärä on 2.000 euroa. Enimmäis- määrääkin on tässä tapauksessa vaikea perustella.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa Kxxxxn asiamiehen hovioikeudessa esittämästä oikeudenkäyntikululaskusta.

Vastaus

Vaatimukset

Kxxxx on vaatinut, että valitus hylätään ja valittajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta 3.348 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Käräjäoikeuden tuomion lopputulos on oikea.


Valittajien väittämää sopimusta, jolla kunnossapitovastuu pihahiekoituksen ja liukkaudentorjunnan osalta olisi siirtynyt osakkeenomistajille, ei ole olemassa. Pihahiekoitus kuuluu kiinteistön ylläpitoon ja on siten asunto-osakeyhtiölain tarkoittamaa taloyhtiölle kuuluvaa kunnossapitovastuuta.

Käräjäoikeuden olisi pitänyt perustaa tuomittu korvausvastuu ensisijaisesti sii- hen, että taloyhtiön yhteisen piha-alueen hiekoitus on katsottava asunto-osake-yhtiölain 4 luvun 1 ja 2 §:ien tarkoittamaksi kunnossapitovastuuksi, josta tässä tapauksessa vastaa taloyhtiö, koska kunnossapitovastuuta ei ole yhtiöjärjestyk- sen määräyksellä siirretty osakkeenomistajille. Kunnossapitovastuun tulee käydä ilmi yhtiöjärjestyksestä, mikäli siitä määrätään laista poikkeavalla tavalla, ja osakkeenomistajan tai muun tahon tulee pystyä vaikeuksitta selvittä- mään, kuinka kunnossapitovastuu kulloinkin jakautuu. Asunto-osakeyhtiön hallituksen ohjeistus ei voi ohittaa yhtiöjärjestyksessä määräämisen vaatimus- ta. Joka tapauksessa asiassa ei ole näytetty, että väitetty sopimus sitoisi Kxxxxa.

Vaikka asiassa ei soveltuisikaan asunto-osakeyhtiölain mukainen kunnossapitovastuun jako ja vaikka katsottaisiin, että yhtiön ja osakkeenomistajien välille on syntynyt väitetty sopimus, on korvausperusteen joka tapauksessa katsottava olevan olemassa. Kxxxx ei ole toiminut tuottamuksellisesti tai ainakin hänen jo vahinkohetkellä olemassa ollut sairautensa, eli vasemman käden hemipareesi, on tosiasiallisesti estänyt sopimuksen täyttämisen ja näin ollen Kxxxx on sosiaalista suoritusestettä, ylivoimaista estettä tai liikavaikeutta koskevien sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti sopimustuottamuksesta vapaa.

Valittajat eivät ole valituksessaan esittäneet mitään sellaista, mikä antaisi aiheen alentaa käräjäoikeuden tilapäisestä haitasta tuomitsemaa korvausta. Käräjäoikeus on kuitenkin soveltaessaan asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n vahingonkorvausta koskevaa säännöstä jättänyt huomioimatta käännetyn todis- tustaakan. Kyse ei ole pelkästään siitä, että taloyhtiö on rikkonut asunto-osakeyhtiölain säännöksiä, jotka koskevat asunto-osakeyhtiön toiminnan keskeisiä periaatteita, kunnossapitovastuuta, asunto-osakeyhtiön hallituksen vastuuta ja toimimis- ja valvontavelvollisuutta sekä yhtiöjärjestyksen säännöksiä. Kxxxxn liukastumisvahingon on katsottava aiheutuneen taloyhtiön huolimattomuudes- ta, koska se ei ole näyttänyt toimineensa huolellisesti.

Käräjäoikeuden tuomitsema korvausmäärä on henkilövahinkoasiain neuvotte- lukunnan korvaussuositusten kohtien 8.12.2 (1.500 – 2.500 euroa) ja 8.12.3 (3.500-6.000 euroa) puolivälistä. Korvaussuositusten perustelujen mukaan keskimääräinen korvaus nilkkamurtumasta on 2.702 euroa ja mediaani 2.100 eu- roa. Kxxxxn nilkkamurtuman on katsottava olevan keskimääräistä murtumaa vaikeampi ja sijoittuvan siten suositusten mukaisen korvausjakauman 75 %:n yläfraktiiliin, jolloin korvausmäärä olisi 2.961 euroa. Yksilöllinen vahinkoherkkyys ei ole henkilövahingoissa korvausvastuuta lieventävä seikka. Näin ollen Kxxxxn perussairauksille ei voida antaa merkitystä asiassa. Kxxxxn nilkka- murtuma on edellyttänyt keskussairaalatasoista leikkaushoitoa ja sairaalassaoloa (17.1. – 19.1.2015), minkä lisäksi hän on nilkkavammansa vuoksi ollut terveyskeskuksen osastolla potilaana ja kuntoutettavana 19.1.-25.2.2015. Kxxxx on kotiutettu oltuaan hoidettavana yhteensä päivää vaille kuusi viikkoa, minkä jälkeen nilkan kuntoutusta on jatkettu fysioterapialla, joka on jatkunut yli kolme kuukautta tapahtumasta. Kxxxx on 16.6.2016, eli lähes puolitoista vuotta tapahtumasta, käynyt nilkan jäykkyyden vuoksi lääkärillä.

Kxxxx on määrällisesti paljoksunut vakuutusyhtiön asianosaiskuluvaatimusta käräjäoikeudesta 7.870 euroa ylittävältä osalta. Hovioikeuden osalta Kxxxx on määrällisesti hyväksynyt vakuutusyhtiön asianosaiskuluvaatimuksen.

Käsittelyratkaisu

Kxxxx on vastauksessaan vaatinut, että hovioikeus pyytää asiassa asiantuntija- lausunnon hänen nilkkavammansa vaikeusasteesta ja vamman sijoittumisesta henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan ohjeistuksen mukaiseen korvausasteikkoon (kohta 8.12 nilkkavamma alakohtineen), hänen terveyskeskushoito- jaksonsa syy-yhteydestä vahinkoon sekä hänen vasemman kätensä hemipareesin vaikutuksesta hänen hiekoituskykyynsä.

Käräjäoikeus on käsittelyratkaisullaan 31.5.2016 hylännyt Kxxxxn pyynnön asiantuntijalausunnon hankkimisesta katsoen, ettei asiantuntijalausunnolla ole saatavissa merkittävää lisäselvitystä asiassa. Hovioikeus hyväksyy tältä osin käräjäoikeuden käsittelyratkaisun perustelut.

Hovioikeus hylkää pyynnön asiantuntijalausunnon hankkimisesta.

Pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta

Valittajat ovat pyytäneet pääkäsittelyn toimittamista näytön uudelleen arvioi- miseksi. Käräjäoikeuden henkilötodisteluun perustuvaa näytön arviointia ei ole riitautettu yksilöidysti muutoin kuin, että Kxxxxn kertomus siitä, ettei hän ollut saanut hallituksen hiekoittamista koskevaa tiedotetta ja että hiekoittaminen oli-si koskenut vain oman portaan edustaa, on epäuskottava. Myös Kxxxx on vastauksessaan pyytänyt pääkäsittelyn toimittamista ja viitannut pyyntöönsä asiantuntijalausunnon hankkimisesta ja asiantuntijan kuulemisesta hovioikeu- dessa.

Koska hiekoitusvastuun osalta kyse on asian oikeudellisesta arvioinnista ja tosiseikat, joihin asian ratkaiseminen perustuu, ovat jäljempänä hovioikeuden perusteluista ilmenevällä tavalla riidattomat ja koska asiantuntijalausunnon hankkimista ja asiantuntijan kuulemista hovioikeudessa ei ole pidetty tarpeellisena, asiassa ei ole tarpeen toimittaa pääkäsittelyä.

Tilapäistä haittaa koskevan korvauksen osalta riitaista on Kxxxxn nilkkavamman vaikeusaste ja terveyskeskushoitojakson syy-yhteys vahinkoon. Tilapäistä haittaa koskevan korvauksen määräämisessä on kysymys harkinnanvaraisesta asiasta. Vamman laadusta, sen vaikeusasteesta sekä hoidon laadusta ja kestosta samoin kuin tilapäisen haitan kestosta on esitetty kirjallisesti kattavaa lääketieteellistä selvitystä mukaan lukien professori Pxxxxxän asiantuntijalausunto 8.1.2016. Pxxxxxää on kuultu käräjäoikeudessa teemasta ”kirjallisesta lausun- nosta ilmenevät lääketieteelliset kysymykset”. Ilmoitettu teema huomioon ot- taen ja se, että asiantuntija ensisijaisesti antaa lausuntonsa kirjallisesti, hovioi- keus katsoo, ettei Pxxxxxän henkilökohtainen kuuleminen asiassa ole tarpeen.

Asiassa ei ole väitetty, että Pxxxxxän antama kirjallinen lausunto olisi epäselvä tai puutteellinen. Asiassa on kirjallisesti esitetty kattavaa lääketieteellistä selvi- tystä Kxxxxn vammasta, sen laadusta, vamman hoidosta ja hoidon kestosta sekä vammasta aiheutuneen tilapäisen haitan kestosta. Näin ollen asiassa ei ole tar- peen toimittaa pääkäsittelyä myöskään korvauskysymyksen osalta.

Pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hylätään.


Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksen asettelu

Käräjäoikeuden tuomion sivulle 9 on kirjattu riidattomaksi, että Kxxxx on 17.1.2015 liukastunut taloyhtiön yhteisellä piha-alueella ja hänen vasempaan nilkkaansa on tullut bimalleolaarimurtuma. Riidatonta on myös, että yhtiön liukkaudentorjunnassa on ollut puutteita. Edelleen on riidatonta, että Kxxxx ei ole ollut läsnä yhtiökokouksessa, jossa piha-alueen hiekoittamisesta on keskusteltu. Niin ikään on riidatonta, että liukkaudentorjunnasta ei ole tehty päätöstä yhtiön hallintoelimissä, eikä sitä koskevaa kirjausta ole yhtiöjärjestyksessä.

Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko asunto-osakeyhtiö vastuussa sen piha- alueella osakkaalle tapahtuneesta liukastumisvahingosta vai onko yhtiö vapau- tunut korvausvastuusta väitetyn hiekoitussopimuksen perusteella. Mikäli kat- sotaan, että yhtiö on vastuussa vahingosta, ratkaistavaksi tulee lisäksi tilapäisen haitan korvausmäärää koskeva kysymys. Riitaista on Kxxxxlle aiheutuneen vamman vaikeusaste ja tilapäisen haitan kesto ja tähän liittyen se, onko Kxxxxn sairaalahoito terveyskeskuksen vuodeosastolla ollut kaikilta osin syy-yhteydessä vahinkoon.

Säädöstausta

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eikä aiheuta ympäristöhaittaa. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2010:28 (kohta 2) viitannut ratkaisuunsa KKO 1989:114 todeten, että kiinteistön tai rakennuksen tulee olla tarkoituksensa mukaisessa käytössä turvallinen ja että omistajalle kuuluu huolenpito siitä, ettei kiinteistön tai rakennuksen turvallisuus vaarannu. Vahinkotapauksissa kiinteistön tai rakennuksen hoidosta ja kunnossapidosta vastaavan on vastuusta vapautuakseen tullut näyttää menetelleensä huolenpidossaan huolellisesti tai osoittaa jokin vastuupiirinsä ulkopuolelle jäävä syy vahinkotapahtumalle.

Vastuu yhtiön piha-alueen turvallisuudesta ja käyttökelpoisuudesta kuuluu siten edellä tarkoitetun maankäyttö- ja rakennuslain säännöksen perusteella rakennuksen omistajalle, eli tässä tapauksessa asunto-osakeyhtiölle.

Vuoden 2010 asunto-osakeyhtiönlain muutokseen johtaneissa esitöissä on todettu, että vakiintuneen käsitteistön mukaan kiinteistönhoito on osa kiinteistön ylläpitoa. Esitöiden mukaan myös kunnossapito on kiinteistön ylläpitoon kuuluvaa toimintaa. Kunnossapito sisältää paitsi juoksevat pienet korjaukset ja vuosikorjaukset, myös suuremmat korjaushankkeet, jossa kiinteistön laatutasoa ei kuitenkaan olennaisesti muuteta (peruskorjaukset), (HE 24/2009 vp s.
72-73) . Liukkaudentorjunta ei siten ole asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa tarkoitettua kunnossapitoa, vaan kiinteistön hoitoon kuuluvaa kiinteistön pitoa.

Harkittaessa sitä, kenen vastuulle piha-alueen turvallisuus tässä tapauksessa ensisijaisesti kuuluu, sovellettavaksi tulevat asunto-osakeyhtiölain 7 luvun säännökset. Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan yhtiön hallitus huolehtii paitsi yhtiön hallinnosta myös kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Sanotun luvun 17 §:n mukaan isännöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Asunto-osakeyhtiölain muutokseen johtaneissa esitöissä (HE 24/2009 vp s. 153) on todettu, että laissa säädetyn tarkoituksen ja toimintamuodon vuoksi asunto-osakeyhtiön hallitukselle kuuluu aina kiinteistön ja rakennusten pidon järjestäminen. Vastaavasti isännöitsijän osalta hallituksen esityksessä on todettu, että asunto-osakeyhtiössä isännöitsijälle kuuluu aina kiinteistön ja rakennusten pito (s. 161). Esitetystä selvityksestä käy ilmi, että asunto-osakeyhtiöllä ei ole ollut isännöitsijää, vaan hallitus on hoitanut myös isän- nöitsijän tehtäviä.

Asunto-osakeyhtiön hallitukselle on siten kiinteistön ja rakennuksen pidosta ja sen myötä myös kiinteistön hoidosta vastaavana tahona kuulunut huolehtia hiekoittamisen asianmukaisesta järjestämisestä ja myös valvoa sen toteutumis- ta sekä tarpeen mukaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin liukastumisten estä- miseksi.

Vastuu vahinkotapahtumasta

Nyt kysymyksessä olevassa vahinkotapahtumassa on kyse henkilövahingosta, joka on aiheutunut puutteellisesta liukkaudentorjunnasta taloyhtiön piha- alueella. Valittajien mukaan osakkaiden kesken on yhtiökokouksessa käydyn keskustelun perusteella syntynyt sopimus siitä, että osakkaat hoitavat piha- alueen hiekoittamisen yhdessä. Valittajat ovat myös vedonneet siihen, ettei ku- kaan osakkaista ole vastustanut järjestelyä, josta osakkaita on myös ohjeistettu osakkaille jaetuissa tiedotteissa (vastaajien/valittajien kirjallinen todiste 1).

Tarkastelun kohteeksi tulee se, onko asunto-osakeyhtiön hallitus vapautunut sille lain mukaan kuuluvasta vastuusta valittajien esittämällä tavalla. Tältä osin hovioikeus toteaa, että kun on kysymys laissa ja oikeuskäytännössä vahvistetun vastuun, eli tässä tapauksessa liukkaudentorjuntavastuun siirtämisestä so- pimusteitse kiinteistön pidosta yhtiössä vastaavilta tahoilta osakkaille, on perusteltua edellyttää, että järjestely toteutetaan niin, ettei jää epäselvyyttä siitä, kenen vastuulla liukkaudentorjunta kullakin hetkellä on ja kenen vastuulla on valvoa liukkaudentorjunnan toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin liukastumisten estämiseksi.

Asiassa on riidatonta, ettei liukkauden torjunnasta ole tehty päätöstä yhtiön hallintoelimissä eikä asiasta ole tehty muutakaan kirjallista sopimusta osakkaiden kesken, toisin kuin ennakkotapauksessa KKO 1995:169, jossa vahingon kärsinyt osakas oli yhtiökokouksessa ollut sopimassa siitä, että osakkaat huolehtivat talkootyönä pihan hiekoittamisesta kustannusten säästämiseksi. Tässä tapauksessa piha-alueen hiekoittamisesta ei ole myöskään määräystä yhtiöjärjestyksessä.

Käräjäoikeuden tuomion sivulle 11 kirjattujen todistajien Pxxxx Jxxxxx Pxxxxxxxx ja Sxxxx Jxxxx Pxxxxx kertomusten uskottavuutta ei ole valituksessa riitautettu. Kertomuksista käy ilmi, että hiekoittaminen on perustunut vapaa- ehtoisuuteen. Esitetystä selvityksestä käy ilmi, että kaikki osakkaat eivät ole osallistuneet hiekoittamiseen eikä hiekoituskerroista ja -vuoroista ole sovittu tai määrätty. Osakkaat ovat hiekoittaneet pihaa tarpeen mukaan. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että osakkaille osoitettu hiekoittamista koskeva tiedote on ollut luonteeltaan ohjeellinen eikä se ole ollut osakkaita velvoittava.

Sanotussa vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelyssä yhtiön hallitus on joka tapauksessa ollut velvollinen valvomaan liukkaudentorjunnan toteutumista ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin liukastumisten estämiseksi. Liukkauden ja hiekoitustarpeen valvonta on jäänyt sattumanvaraiseksi eikä järjestely ole ollut turvallisuuden kannalta riittävä. Asiassa ei ole väitetty, että kyse olisi ollut ennalta-arvaamattomasta olosuhteesta johtuvasta liukkaudesta.

Hovioikeus katsoo, ettei asiassa ole näytetty, että vastuu liukkaudentorjunnasta olisi valittajien väittämällä tavalla siirtynyt hallitukselta osakkaille. Yhtiön hallitus on käräjäoikeuden toteamin tavoin laiminlyönyt valvonta- ja toimimisvel- vollisuutensa. Laiminlyönnin vuoksi Kxxxxlle on yhtiön piha-alueella tapahtuneesta liukastumisesta aiheutunut nilkkavamma.

Vahingonkorvaus

Asunto-osakeyhtiön vahingonkorvausvelvollisuudesta osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle on säädetty asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n 1 momentissa. Lain esitöiden mukaan yhtiön vastuuta koskeva säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi, jos yhtiön edustajan asunto-osakeyhtiölain vastaisesta toimenpiteestä tai laiminlyönnistä aiheutuu vahinkoa osakkeenomistajalle tai sivulliselle (HE 24/2009 vp s. 280). Pykälän 2 momentin mukaan vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei yhtiö osoita menetelleensä huo- lellisesti.

Tässä tapauksessa yhtiön hallitus on kiinteistön pidosta vastaavana tahona laiminlyönyt valvoa liukkaudentorjunnan toteutumista eikä se ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin liukastumisten estämiseksi. Se, että hallitus on osakkaille jaetuilla tiedotteilla ja että hallituksen jäsenet ovat osakkaita tavatessaan todistaja Pxxxxxen kertomalla tavalla (tuomion sivu 11) kehottaneet osakkaita hiekoittamaan pihaa, ei osoita yhtiön menetelleen huolellisesti, vaan liukkauden ja hiekoitustarpeen valvonta on jäänyt edellä kerrotuin tavoin sattumanvaraiseksi. Yhtiö on siten lainkohdan tarkoittamalla tavalla menetellyt huolimattomasti, koska se ei ole kyennyt osoittamaan menetelleensä huolellisesti. Yhtiö on velvollinen suorittamaan Kxxxxlle korvausta nilkkavamman aiheuttamasta tilapäisestä haitasta.

Tilapäinen haitta

Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta suoritettava korvaus määrä- tään vahingonkorvauslain 5 luvun 2c §:n mukaan ottamalla huomioon erityi- sesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tila- päisestä haitasta suoritetaan henkilövahingon ilmenemisestä siihen ajankoh- taan saakka, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila on vahingon jälkeen joko palannut ennalleen tai korvaus pysyvästä haitasta voidaan määrittää tai tervey- dentila on muutoin vakiintunut (HE 167/2003 vp s. 35).

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että Suomessa aineettomien henkilövahin- kojen korvaamisessa ei tavoitella täysin yksilösidonnaista korvauksen määrit- tämistä, vaan korvaustasoja on pyritty objektivoimaan. Toisaalta on huomatta- va, ettei subjektiivisten arviointiperusteiden merkitystä ole kokonaan sivuutet- tu (Hemmo, Mika: Vahingonkorvausoikeus, 2005, s. 174).


Liukastumisesta on aiheutunut Kxxxxlle nilkan molempien kehräsluiden murtuma. Esitetyn selvityksen mukaan murtumavamma on vaatinut leikkaushoitoa ja jalka on ollut kipsisaappaassa kuusi viikkoa. Kxxxxn perussairauksien vuoksi hänet on siirretty nilkan jatkokuntoutukseen terveyskeskuksen vuodeosastolle (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin epikriisi 17.1.2015 – 2.3.2015 ja Kuusio- kuntienterveyskeskuksen epikriisi 19.1.-27.4.2015, kantajan kirjalliset todisteet 10 ja 11). Kxxxx on ollut hoidettavana terveyskeskuksen vuodeosastolla 25.2.2015 saakka, eli sairaala- ja vuodeosastohoitojakso on kestänyt melkein kuuden viikon ajan.

Professori Pxxxxxän asiantuntijalausunnon johtopäätöksissä on todettu, että terveyskeskuksen vuodehoito on ollut tarpeen potilaan perussairauksien vuoksi ja että toiminnallinen toipuminen on tapahtunut alle kolmessa kuukaudessa (vastaajien/valittajien kirjallinen todiste 8).

Kxxxxn perussairaudet ovat edellä todetuin tavoin osaltaan vaikuttaneet hoidon kestoon. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vahingon aiheuttajan korvausvastuuta ei yleensä voida rajoittaa vain sillä perusteella, että vahingonkärsijällä on ollut ennestään sairaus tai ruumiinvamma, joka on myötävaikuttanut vahingon syntymiseen tai sen laajuuteen.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan paikaltaan siirty- nyt ulko- tai sisäkehräsluun murtuma, joka vaatii leikkaushoitoa ja aiheuttaa ti- lapäistä haittaa 4-6 viikkoa, sijoittuu luokkaan 8.12.2. Paikaltaan siirtynyt ja pirstalainen ulko- tai sisäkehräsluun murtuma, joka vaatii leikkaushoitoa ja ai- heuttaa tilapäistä haittaa 4-8 viikkoa, sijoittuu luokkaan 8.12.3. Tässä tapauk- sessa on kysymys molempien kehräsluiden murtumasta, joka on vaatinut leik- kaushoitoa ja jossa luita on jouduttu kolmesti asettamaan sijoilleen. Tilapäistä haittaa on ollut selvästi yli kuuden viikon ajan, koska Kxxxxn vuodehoitojakso on jo sinällään kestänyt melkein kuusi viikkoa.

Varsinaisten hoitotoimenpiteiden lisäksi nilkkaa on kuntoutettu, muun muassa fysikaalisella hoidolla. Nilkan on todettu olevan edelleen jäykkä ja haittaavan arjen toimintaa ja liikuntaa vielä kesäkuussa 2016 (Yleislääketieteen epikriisi 16.6.2016, kantajan/Kxxxxn kirjallinen todiste 15).

Esitetyn selvityksen perusteella Kxxxxn nilkkavamma sijoittuu suositusten luokkien 8.12.2. ja 8.12.3 puoliväliin. Tämä tarkoittaa, että korvaustaso on 2.500 – 3.500 euroa. Esitettyyn selvitykseen nähden käräjäoikeuden tuomitse- ma korvaus tilapäisestä haitasta on kohtuullinen eikä sitä ole aihetta alentaa.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx ja Oxx Vakuutus Oy ovat yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan Kxxxxn määrältään riidattomat oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta laillisine viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx ja Oxx Vakuutus Oy velvoitetaan yhteisvastuul- lisesti korvaamaan Kxxxx Axxxx Kxxxxn oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta
3.348 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamal-la vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheises- ta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 10.6.2019.

Asian ovat ratkaisseet: hovioikeudenneuvos E.L.H
hovioikeudenneuvosU.L hovioikeudenneuvos S.V

Ratkaisu on yksimielinen.

ETELÄ-POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS

2. lainkäyttöosasto
Käräjätuomari T.O
Käräjätuomari M.H
Käräjätuomari M.K

TUOMIO 17/1656

10.2.2017 L 15/8447

Kantaja Kxxxx, Kxxxx Axxxx

Vastaaja As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx

Kxxxx on vaatinut, että käräjäoikeus

1. velvoittaa As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxxn suorittamaan hänelle vahingonkorvauksena

1.1. kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 5.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.7.2015 lukien,

1.2. sairaankuljetus- ja sairaanhoitokuluista ja kylvetyspalveluista 1.108,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.7.2015 lukien,

1.3. lounaan kotiinkuljetuksen kuljetusosuudesta helmikuun lopulta maaliskuulle 2015 51,12 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.7.2015 lukien,

1.4. fysioterapiakuluista 470,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 25.10.2016 lukien

2. velvoittaa Oxx Vakuutus Oy:n yhteisvastuullisesti Mxxxxxxxxn kanssa

suoritaamaan Kxxxxlle kohdassa 1 tuomittavat määrät vähennettynä 600 euron omavastuuosuudella ja

3. velvoittaa vastajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskun mukaan korkolain 4
§ 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perustelut Kxxxx on 17.1.2015 liukastunut ollessaan matkalla autolleen As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxxn (taloyhtiö) pihamaalla, talvikunnossapitoalueella, kaatunut ja murtanut nilkkansa. Kxxxx asuu kyseisessä taloyhtiössä. Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt maksamasta korvausta, koska taloyhtiö ei ole asiassa korvausvastuussa.
Vakuutusyhtiön päätös on virheellinen.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön yhteisten ulkoalueiden kunnossapitovastuu kuuluu taloyhtiölle, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Lain esitöissä ja oikeuskirjallisuudessa on todettu, että kunnossapitoa on yhtiön kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, johon pihahiekoitus kuuluu. Taloyhtiötä koskevassa yhtiöjärjestyksessä ei ole kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiölaista poikkeavia määräyksiä. Pihahiekoitusta ei ole määrätty yhtiöjärjestyksen muutoksella osakkaiden vastuulle. Vastuunjakonormit koskevat rakennusten lisäksi myös esimerkiksi yhteisiä alueita.

Taloyhtiön hallitus on antanut asukkaille tiedotteen, jossa puhutaan ohjeista. Tiedotteessa ei ole mainintaa sopimuksesta eikä sen ehdoista. Sopimuksen syntymisestä ja sisällöstä ei ole esitetty näyttöä. Tiedote asukkaille on vain ohjeen luonteinen, eikä se sido osakkaita, eikä sillä yhtiöjärjestyksen vaatimasta asunto-osakeyhtiölain noudattamisesta.
Kxxxx ei ole konkludenttisesti eikä muutoinkaan hyväksynyt hiekoituskäytäntöä. Taloyhtiön hallituksen antama ohjeistus on pätemätön. Mikäli ohjeistus tulkittaisiin sopimukseksi, niin sopimuksen syntyminen edellyttäisi sopimustahtoa, tahdonilmaisua ja tietoa sopimuksen ehdoista. Kxxxxlla ei ole ollut mitään näistä. Kxxxx ei ole käsittänyt, eikä hänen ole pitänytkään käsittää, että hallituksen ohjeistus merkitsisi sopimusta, jonka perusteella yhtiön vastuu syrjäytyisi vahinkotapauksessa.

Taloyhtiö ei ole tehnyt asiasta mitään virallista yhtiökokouspäätöstä, joka osoittaisi asukkaiden hyväksyneen kyseisen käytännön, Kxxxxlla ei ole ollut edes mahdollisuutta moittia yhtiökokouksen päätöstä. Kxxxxla on ollut oikeus saattaa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, mutta toimimatta jättäminen ei ole muodostanut konkludenttista hyväksyntää. Taloyhtiöön 31.8.2011 muuttanut Kxxxx ei ole ollut läsnä yhtiökokouksissa, eikä hän ole ollut taloyhtiön hallituksessa. Lainvastaiseen ohjeistukseen ei ole velvollisuutta reagoida eikä reagoimattomuutta voida pitää hiljaisena hyväksymisenä. Väitettyä hiljaista hyväksymistä ei voida myöskään pitää velvoiteoikeudellisten periaatteiden ja oikeustoimilain 36 § huomioiden kohtuullisena.

Taloyhtiön hallituksen tiedote/ohjeistus on pätemätön

asunto-osakeyhtiölain luvun 7:2.2,2 §:n perusteella, koska hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan asemaan, koska ohjeella on väitetysti luotu osakkaille sitova velvollisuus osallistua ulkoalueiden hiekoitukseen ja kyseessä on eläkeläisten asuttaman taloyhtiö, jossa kaikki eivät pysty tai halua osallistua hiekoitukseen.

Viitattu ennakkotapaus KKO 1995:169 ei sovellu tähän tapaukseen, koska siinä on ollut kysymys vuoden 1926 asunto-osakeyhtiölain soveltamisesta ja mainitun lain 12 §:n mukaan kunnossapitovastuun jaosta voitiin päättää paitsi yhtiöjärjestyksessä, myös yhtiökokouksen päätöksellä. Nykyisen, voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain mukaan kunnossapitovastuun jako täytyy tehdä vähintäänkin yhtiöjärjestyksessä. Lisäksi ratkaisussa, toisin kun käsiteltävässä asiassa, kantaja on ollut mukana sopimassa järjestelyä ja siinä yhtiökokouksessa on sovittu/päätetty pihan talvikunnossapidosta. Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan (Fxxxx) ohjeilla on vain sallitun oikeuslähteen asema.


Hiekoitus taloyhtiön yhteisellä alueella on laiminlyöty käytännössä täysin. Varsinaiseen kiinteistön hoitoon liittyvät isännöintiasiat taloyhtiössä on hoitanut hallitus. Koska liukkaudentorjunnasta ei ole määrätty
asunto-osakeyhtiölain vaatimalla tavalla yhtiöjärjestystä muuttamalla, on kunnossapitovastuu hiekoituksesta riidattomasti yhtiöllä. Ohjeellinen. hiekoituskäytäntö, joka ei ole ollut kaikkien osakkaiden hyväksymä, ei ole käytännössä toiminut, minkä vuoksi yhtiön hallituksen olisi tullut ryhtyä toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi. Näin ei ole kuitenkaan toimittu ja Kxxxx on tämän laiminlyönnin johdosta loukannut vakavasti itseään.

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n mukaan yhtiön on korvattava vahinko, jonka yhtiö on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksen rikkomiseen tahallaan tai
· , huolimattomuudesta aiheuttanut osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Tapauksessa on rikottu sekä asunto-osakeyhtiön säännöksiä kunnossapitovastuusta ja päätäntävallan käyttämisestä taloyhtiössä sekä yhtiöjärjestyksen 17 §:n määräystä; laiminlyöty
asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämä kunnossapito taloyhtiön toimesta ja myös ohjeellisen hiekoituksen valvonta ja näin ollen aiheutettu vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaisesti tuottamuksellisesti vahinkoa Kxxxxlle. Lainkohdan 2 momentin mukaan vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei yhtiö osoita menetelleensä huolellisesti. Vakuutusyhtiö on korvausvelvollinen vastuuvakuutusehtojen nojalla.

Mikäli 25.11.2013 päivätylle tiedotteelle annettaisiin, vastoin edellä esitettyä, jotain merkitystä asiassa, on huomioitava että Kxxxx on vuonna 2010 sairastanut aivoinfarktin, jonka seurauksena hänelle on jäänyt vasempaan käteen hemipareesi, vasemman käden hitaus ja dysmetria. Kxxxxlla ei ole ollut fyysisiä edellytyksiä osallistua hiekoitustöihin, eikä hän ole omalla laiminlyönnillään myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Häneltä puuttuu tuottamus asiassa; Kxxxxn osalta ei ole

olemassa mitään kiellettyä riskinottoa eikä hänen toimintansa sovi tuottamuksen käsitteen alaan. Kxxxxn sairaus on estänyt väitetyn sopimuksen noudattamisen, mikä on poistanut sopimustuottamuksen. Väitetty sopimus on ollut Kxxxxn kannalta kohtuuton.

Kxxxxn liukastumisesta on seurannut Kxxxxn vasempaan nilkkaan bimalleolaarimurtuma eli molemminpuoleisten kehräsluiden murtuma. Murtuman seurauksena nilkassa on ollut virheasento, joka on edellyttänyt kiireellistä leikkaushoitoa. Murtuma on vaatinut sairaalassaoloa 40 vuorokautta ja nilkka on ollut kipsissä 2.3.2015 saakka. Tämän jälkeenkin Kxxxxn liikkuminen on ollut rajoitettua.
Murtuma on aiheuttanut tilapäistä haittaa yli kolmen kuukauden ajan. Kxxxx on ollut terveyskeskuksessa kuntoutettavana 19.1.-25.2.2015 nimenomaan nilkkamurtuman jatkohoidossa, koska leikkaushoidon jälkiseuranta tapahtuu terveyskeskuksessa. Kxxxx on vamman takia joutunut vielä 1 vuosi 5 kuukautta tapahtuman jälkeen käymään lääkärissä nilkan jäykkyyden vuoksi. Lääkärin mukaan nilkka ei tule entiseen kuntoon ja Kxxxxlle on määrätty hoidoksi fysioterapiaa.

Tilapäisen haitan korvauksen määrässä on otettava korottavana huomioon vamman vakavuus, kiireellinen leikkaushoito, voimakas kipulääkitys, pitkä sairaalahoitoaika ja pitkä kuntoutus. Korvaus tulee määrätä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten korvausasteikon keskikohdan yläpuolelta. Vaadittua määrää on pidettävä kohtuullisena. Muut korvausvaatimusten perusteet ja määrät ilmenevät kirjallisina todisteina olevista laskuista.

Kxxxx on käynyt lääkärin lähetteellä yksityisellä fysioterapeutilla 1O kertaa, mistä Kxxxxlle on aiheutunut kuluja 390 euroa ja ja terveyskeskuksen fysioterapiassa 7 kertaa; mistä Kxxxxlle on aiheutunut kuuluja 80,50 euroa.


Vastaus


Perustelut

1. Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

2. Vastaajat ovat paljoksuneet tilapäisestä haitasta vaadittua määrää, katsoen oikeaksi määräksi 1.700 euroa. Vastaajat ovat myöntäneet kuluista vaaditut määrät sinänsä oikeiksi.

3. Vastaajat ovat myöntäneet viivästyskorkovaatimukset oikeiksi.

4. Vastaajat ovat kiistäneet fysioterapiakuluja koskevan vaatimuksen perusteeltaan. Vastaajat ovat myöntäneet kulut määrältään oikeaksi vuoden 2015 hoitojen osalta ja jättäneet vuoden 2016 kulujen osalta hoidontarpeen arvioinnin oikeuden harkintaan.

5. Vastaajat ovat vaatineet, että kantaja tulee velvoittaa korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kantaja on liukastunut toisena vastaajana olevan As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxxn pihamaalla ja murtanut nilkkansa. Asunto-osakeyhtiöllä on ollut vastuuvakuutusosan sisältänyt kiinteistövakuutus toisena vastaajana olevalta Pxxxxxx Vakuutus Oy:ltä.


Taloyhtiön piha-alueen liukkauden torjunnassa on ollut laiminlyöntejä, joiden perusteella se olisi velvollinen suorittamaan vahingonkorvausta muille kuin osakkaille. Taloyhtiö ei ole velvollinen suoritamaan korvausta osakkaalle, koska yhtiössä on syntynyt sopimus siitä, että liukkaudentorjunnan suorittavat osakkaat yhdessä. Asiaa koskevan sopimuksen syntyminen ei edellytä yhtiökokouspäätöstä, eikä asiassa ole muutoinkaan rikottu asunto-osakeyhtiölakia. Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 § ei siten tule sovellettavaksi.

Sopimus on syntynyt yhtiökokouksessa käydyn keskustelun perusteella. Sopimus on syntynyt myös sillä perusteella, että kukaan osakas ei ole vastustanut järjestelyä, josta hän on taloudellisesti hyötynyt alemman yhtiövastikkeen muodossa. Sopimus on syrjäyttänyt osakkaan oikeuden saada korvausta, koska heitä sitovalla sopimuksella yhtiön liukkaudentorjuntavelvollisuus on siirtynyt osakkaille.
Liukkaudentorjunnan laiminlyönnit ovat osakkaiden omia laiminlyöntejä.

Kxxxx ei ole asunut yhtiössä vielä silloin, kun asiasta on yhtiökokouksessa keskusteltu. Kxxxx on kuitenkin ollut tietoinen järjestelystä ainakin sillä perusteella, että yhtiön hallitus on kirjallisesti muistuttanut asiasta. Koska Kxxxx on ollut tietoinen sopimuksesta, josta hän on taloudellisesti hyötynyt, eikä hän ole millään tavoin vastustanut sopimusta, hän on tullut siihen sidotuksi. Sopimus ei ole ollut oikeustoimilaissa tarkoitetuin tavoin kohtuuton, koska osakkaat ovat hyötyneet siitä taloudellisesti.

Kxxxxn vasemman käden toimintarajoitteilla ei ole oikeudellista merkitystä ratkaistaessa sitä, onko hän sopimuksen perusteella osaltaan ollut velvollinen huolehtimaan liukkaudentorjunnasta. Asiassa on selvitetty, että käden toimintarajoitteet eivät olisi estäneet häntä osallistumasta hiekoitukseen.

Kxxxxn vaatima korvaus on moninkertainen verrattuna aikaisempaan
• , tuomioistuinkäytäntöön. Korvauksen määrää arvioitaessa ei tule ottaa huomioon sitä aikaa, jonka Kxxxx on liukastumisesta riippumattomien perussairauksiensa vuoksi ollut terveyskeskushoidossa.

Mikäli asiassa vastoin vastaajien käsitystä heidät velvoitetaan suorittamaan korvausta, Pxxxxxx Vakuutus on vastuussa vain vakuutuksen 600 euron omavastuuosuuden ylittävältä osin.

Vastaajat ovat hyväksyneet fysioterapiakulujen määrän oikeaksi vuoden 2015 osalta jättäen vuoden 2016 osalta vammasta aiheutuneen fysikaalisen hoidon tarpeellisuuden arvioinnin oikeuden harkintaan.


Todistelu

Kantajan kirjallinen todistelu

1: Vastuuvahinkoilmoitus liitteineen
Teema: vahingon sijaintipaikka kiinteistön piha-alueella ja vahinkoilmoituksen mukaan kiinteistön talvikunnossapitoalueella (yhteisellä alueella), vahinkopaikan kunto (hiekoittamaton, luminen, jäinen, räntäsateen jälkeinen ilma), taloyhtiön korvausvastuun peruste

2. Sähköpostit vakuutusyhtiön ja taloyhtiön edustajan kanssa
Teema: hiekoituksesta ja kunnossapitovastuun jaosta siltä osin ei ole olemassa virallista yhtiökokouspäätöstä, vaan vain taloyhtiön hallituksen kirjallinen ohjeistus, em. ohjeistuksen asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen vastaisuus, yhtiökokouksen päätöksen puuttumisen vuoksi moittimismahdollisuuden puuttuminen

3. Taloyhtiön hallituksen ohjeistus asukkaille 25.11.2013
Teema: asukkaille ei ole annettu selvää ohjetta hiekoittaa yhteisiä alueita, ohjeistuksen asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen vastaisuus, ohjeen sitomattomuus asukkaita ja siten myös Kxxxxa kohtaan

4. Taloyhtiön yhtiöjärjestys
Teema: yhtiöjärjestyksessä ei kunnossapitovastuusta
asunto-osakeyhtiölaista poikkeavia määräyksiä; yhtiöjärjestyksen 17 §:n määräyksen mukaan mikäli yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä, noudatetaan osakeyhtiöstä ja asunto-osakeyhtiöistä annettua lakia, kirjallisen todisteen nro 3 eli hallituksen ohjeistuksen yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain vastaisuus ja sitomattomuus asukkaita kohtaan

5. Vakuutusyhtiön vakuutusehdot (1.1.2014-KI 01)
Teema: vakuutusyhtiön korvausvastuun edellytykset vastuuvakuutuksen perusteella (VA 2.1)

6. Vakuutusyhtiön päätös 24.2.2015 muutoksenhakuohjeineen
7. Vakuutusyhtiön uudelleenkäsittelypäätös 24.6.2015 Teema kohdissa 6-7: vakuutusyhtiön korvausvelvollisuudesta
kieltäytyminen ja kieltäytymisen perusteet ja niiden virhee!!isyys

8. Vaatimuskirjelmä vakuutusyhtiölle 3.6.2015
Teema: korvausvaatimus, perusteet vakuutusyhtiön kannan virheellisyydelle, kantaja antanut mahdollisuuden korvauksen vapaaehtoiseen suorittamiseen, viivästyskoron alkamisajankohta

9. Tiedoksiantokirje taloyhtiölle 3.6.2015
Teema: korvausvelvollisuus saatettu myös taloyhtiön tiedoksi ja mainittu mahdollisuudesta kanteen nostoon myös taloyhtiötä kohtaan, kantaja antanut mahdollisuuden taloyhtiölle korvauksen suorittamiseen vapaaehtoisesti, viivästyskoron alkamisajankohta

10. Epikriisit S keskussairaalasta 17.1.-2.3.2015 (kirurgia, radiologia, fysioterapia)
Teema: Kxxxxlle aiheutunut vamma, sen luonne ja vaikea-asteisuus, leikkaus- ja muut hoitotoimenpiteet ja niiden vaatima aika sekä aiheutunut kipu ja särky/tilapäinen haitta, Kxxxxlla aivoinfarktista johtuva vasemmanpuoleinen hempipareesi, josta johtuen hän on täysin kykenemätön hiekoitustöihin ja siten hallituksen ohjeistuksen mukaisen kunnossapitovastuun noudattaminen ja hiekoittaminen on tosiasiallisesti Kxxxxlle mahdotonta

11. Kuusiokuntien terveyskeskuksen epikriisit 19.1.-27.4.2015

(yleislääketiede, sosiaalityö, hoitotyön yhteenveto, hoitokertomus, hoito, fysioterapia)
Teema: Kxxxxlle aiheutunut vamma, sen luonne ja vaikea-asteisuus, leikkaus- ja muut hoitotoimenpiteet, pitkä hoitoaika sekä aiheutunut kipu ja särky/tilapäinen haitta, fysioterapia lääkärin määräämää ja siten tapahtumasta johtunut kulu

12. Laskuja 12 kpl
Teema: sairaanhoitokulut (t kpl), kylvetyspalvelun kustannukset (1 kpl), lounaan kotiinkuljetuspalvelun kustannukset (2 kpl), fysioterapiakulut (4 kpl); Kxxxxlle vahingosta aiheutuneet kulut

13. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän yleislääketieteen lomake 9.4.2013 - 7.1.2014
Teema: Kxxxxlla on aivoinfarktista johtuva vasemman käden hemipareesi, jonka johdosta hänen toimintakykynsä on alentunut siten, ettei hänellä ole ollut fyysisiä edellytyksiä hiekoitustöihin, Kxxxxn tuottamuksen puute, sairaus sosiaalisena suoritusesteenä tai liikavaikeutena väitetystä sopimustuottamuksesta vapauttavana seikkana

14. Kantajan sovintotarjous vastaajalle 25.5.2016
Teema: Kxxxxn sovintotarjous ja sen sisältö ja sovintotarjouksen merkitys kuluvastuuseen

15. Yleislääketieteen epikriisi 16.6.2016
Teema: Nilkan jäykkyys ja puutuminen vuoden ja viisi kuukautta tapahtumasta, määrätty hoitona fysioterapiaa. Kxxxxn nilkkamurtumasta aiheutuvan haitan kesto ja laatu (haittaa kävelyä ja arjen toimintaa), pysyvän haitan mahdollisuus ja mainitut seikat tilapäisen haitan määrään vaikuttavina seikkoina, fysioterapia lääkärin määräämää ja siten tapahtuneesta johtuva kulu

16. Kansaneläkelaitoksen päätös 10.9.2015
Teema: Kxxxxn fysioterapiakäynnit 7.5.-20.8.2015 Kela:n korvaamia ja siten niillä hoidollinen merkitys ja syy-yhteys tapahtumaan.

Kantajan henkilötodistelu

1. Kxxxxxi Kxxxx
Teema: vahingon aiheutumisolosuhteet, vamman laatu ja sen vaatimat hoitotoimenpiteet ja niiden kesto, kipu ja särky sekä tilapäinen haitta, Kxxxx ei ole hyväksynyt hallituksen ohjetta kunnossapitovastuun jaosta hiljaisesti tai mitenkään muutenkaan, Kxxxx ei ole ollut läsnä yhtiökokouksissa eikä hän kuulu tai ole kuulunut taloyhtiön hallitukseen, hallituksen ohjeistuksen toimimattomuus, osakkaat eivät ole hiekoittaneet yhteisiä alueita ollenkaan ja asialle ei ole tehty mitään; Kxxxxlla aivoinfarktista johtuva vasemmanpuoleinen hemipareesi, josta johtuen hän on täysin kykenemätön hiekoitustöihin ja siten hallituksen ohjeistuksen mukaisen kunnossapitovastuun noudattaminen ja hiekoittaminen on tosiasiallisesti Kxxxxlle mahdotonta

2.Sxxxx Jxxxxxxx Pxxxxx

Teema: taloyhtiön hallituksen ohjeistama hiekoitus ei ole toiminut taloyhtiön yhteisellä piha-alueella, taloyhtiön hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin epäkohdan korjaamiseksi ennen Kxxxxn loukkaantumista, taloyhtiön tuottamusta ja vahingonkorvausvelvollisuutta osoittavina seikkoina.

Vastaajan kirjallinen todistelu

1. As Oy: Kxxxxxeen Mxxxxxxxxn hallituksen tiedote 25.11.2013 Teema: kantajan tietoisuus hiekoitusjärjestelystä

2. EP:n SHP:n Kirurgian hoitokertomus Teema:
- diagnoosissa ei merkintää murtuman pirstaleisuudesta
- hoitoaika sairaalassa kaksi päivää, sitten perussairauksien vuoksi terveyskeskuksen vuodeosastolla
- noin kaksi viikkoa tapahtumasta (2.2.2015) "kipuja ei lainkaan"
- ei komplikaatioita
- viiden viikon kuluttua sai varata jalalle, kipsi kuusi viikkoa
- maaliskuun alussa (noin puolitoista kuukautta tapahtumasta) merkintä "nilkka aluksi kankea"

3. Kuusiokuntien TKL:n hoitokertomus
Teema: runsaan kolmen kuukauden kuluttua tapahtumasta (27.4.2015) ei merkintää nilkkavamman aiheuttamasta toiminnallisesta haitasta

4. EP:n SHP:n Kirurgian hoitokertomus, leikkauskertomus 18.1.2015 J.S, sivulla 2
Teema: ei merkintää pirstaleisuudesta

5. EP:n SHP:n Kirurgian hoitokertomukseen sisältyvät röntgenlausunnot 19.1.2015 E.B ja H.V
Teema: ei merkintää pirstaleisuudesta

6. Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukko
Teema: vastuunjakonormia ei asunto-osakeyhtiöitä koskevassa käytännössä ole tulkittu kantajan väittämin tavoin

7. Vahinkoilmoitus 3.2.2015
Teema: liukkaudentorjuntaa on käsitelty yhtiökokouksessa, mikä osoittaa syntyneen sopimuksen

8. Professori Pxxxxxxlle esitetyt kysymykset ja Pxxxxxxn lausunto 8.1.2016 Teema: kirjallisesta lausunnosta ilmenevät lääketieteelliset kysymykset

Vastaajan henkilötodistelu

1. Hallituksen puheenjohtaja Pxxxx Pxxxxxxx
Teema: lumitöitä ja liukkaudentorjuntaa on käsitelty taloyhtiön yhtiökokouksessa, vastaajan asiakirja, hallituksen tiedote, on toimitettu osakkaille, tarvittaessa muut riitaiset seikat

2. Sxxxxx Pxxxxxxx

Teema: samat kuin Pxxxxxxxkaalla

3. Hxxxxxu Pxxxxxä (puhelimitse)
Teema: kirjallisesta lausunnosta ilmenevät lääketieteelliset kysymykset


KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Tausta Asiassa on ollut riidatonta, että Kxxxx on liukastunut 17.1.2015 taloyhtiön pihamaalla, taloyhtiön yhteisellä alueella ja hänen vasempaan nilkkaansa on tullut bimalleolaarimurtuma ja että taloyhtiön pihamaan liukkaudentorjunnassa on ollut puutteita. Riidatonta on ollut myös, että Kxxxx ei ole ollut läsnä yhtiökokouksessa, jossa liukkaudentorjunnan hoitamisesta on keskusteltu, liukkaudentorjunnasta ei ole tehty päätöstä yhtiön hallintoelimissä, eikä Kxxxx ole ollut taloyhtiön hallintoelimissä.
Riidattomia ovat olleet myös sairaanhoito- ym. kulujen ja fysikaalisen hoidon kulujen määrä sekä Kxxxxn fysikaalisen hoidon tarve vuonna 2015.

Riitaista on ollut,
- onko liukkaudentorjunta taloyhtiön rakennusten ja muiden tilojen kunnossapitoa, jota AS Oyl 4 :1 § kunnossapitovastuu koskee,
- onko piha-alueen kunnossapitovastuu kuulunut taloyhtiölle vai yhtiössä syntyneen sopimuksen perusteella osakkaille,
- onko Kxxxx hyväksynyt sopimuksen konkludenttisesti, kun hän ei ole sitä vastustanut ja onko Kxxxx tuottamusvastuussa vahingosta,
- onko taloyhtiön hallituksen antama tiedote ohje vai muistutus sopimuksesta,
- onko taloyhtiön hallitus laiminlyönyt valvontavastuunsa siten, että taloyht on tällä perusteella korvausvelvollinen
- onko terveyskeskuksessa hoidettu Kxxxxn nilkkavammaa vai hänen perussairauksiaan eli mikä on ollut vamman aiheuttama hoitoajan pituus
- mikä on ollut vamman laatu ja tilapäisen haitan korvausmäärä sekä
- onko vamma edellyttänyt fysikaalista hoitoa vuonna 2016.

Asiassa on ollut kirjallisia todisteita sekä kuultu kantajaa Kxxxxxi Kxxxxa henkilökohtaisesti, kantajan ja vastaajan nimeämänä todistajana Sxxxx Pxxxxxta ja vastaajan nimeäminä todistajina taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa Pxxxx Pxxxxxxxta ja professori Hxxxxxu Pxxxxxää.
Käräjäoikeus on selostanut tuomiossa todistelua vain siltä osin kun sillä on ollut merkitystä asian ratkaisemisessa.

1. Kunnossapitovastuu / pihahiekoitus

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 1 §:n mukaan yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuu jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken 2 ja 3 §:n säännösten mukaisesti, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Lain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiö vastaa kunnossapidosta, siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle ja 3 §:n mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneiston sisäosat.
Yleisen kunnossapitovastuun perusteella yhtiön on pidettävä kunnossa yhtiön alue ja rakennukset.

Asunto-osakeyhtiölain mukaista kunnossapitoa on yhtiön kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka sisältää paitsi pienet juoksevat korjaukset ja vuosikorjaukset myös suuremmat korjaushankkeet, joissa kiinteistön laatutasoa ei olennaisesti muuteta eli peruskorjaukset.
Kunnossapito on määritelty kiinteistöliiketoiminnan sanastossa kiinteistön ylläpitoon kuuluvaksi toiminnaksi, jossa kohteen ominaisuudet
pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu.
Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvat rakenteet ja eristeet sekä lämmitys- ynnä muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Säännöksen 3 momentin mukaan vastuu koskee yhtiön hyväksymiä tai toteuttamia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä ja 4 momentin mukaan yhtiö vastaa kaikilta osin rakennuksen ulkopinnasta. Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole mainintaa, eikä lain 4 luvun säännöksissä ole mitään viittausta siihen, että yhtiön piha-alueiden kunnossapito kuuluisi asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa tarkoitettuun kunnossapitoon. Lain 4 luvun 1 §:ssä nimenomaan todetaan kunnossapitovastuun kohdentuvan yhtiön rakennusten ja muiden tilojen kunnossapitoon. Piha-alue ei yleiskielen mukaan kuulu rakennus- tai tila -käsitteen alaisuuteen. Myöskään kiinteistöliiketoiminnan sanaston määritelmä kunnossapidosta ei pidä sisällään liukkaudentorjuntaa.

Asunto-osakeyhtiölakia koskevassa hallituksen esityksessä on todettu, että kunnossapitoa on yhtiön kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta.
Hallituksen esitöissä on lausuttu, että kunnossapitovastuun on oltava vaikeuksitta selvitettävissä ja jos kunnossapitovastuu määritellään erillisessä liitteessä, esimerkiksi kartta yhtiön piha-alueista, liite on osa yhtiöjärjestystä. Asunto-osakeyhtiölain 4 luku käsittelee yhtiön rakennusten ja tilojen rakenteiden, eristeiden sekä niiden perusjärjestelmien kunnossapitoa. Mainittu esimerkki tarkoittaa tilannetta, jossa yhtiöjärjestysmääräyksellä osakkaan hallintaan ja kunnossapitovastuulle on annettu jokin yhtiön piha-alueen osa. Vaikka piha-alueet lain 4 luvun mukaan kuuluvat yhtiön hoitovastuulle, esimerkki ei tarkoita sitä, että piha-alueiden yleinen hoito ja siten myös
, liukkaudentorjunta kuuluisi lain 4 luvun kunnossapitovastuun piiriin.

Käräjäoikeus katsoo täten, että taloyhtiön piha-alueen liukkaudentorjunta ei ole asunto-osakeyhtiölain 4 luvun mukaista kiinteistön kunnossapitoa, vaan liukastumistapaturmien ehkäisyä. Liukkaudentorjunnasta määrääminen ei edellyttä yhtiöjärjestysmääräystä.

2. Onko piha-alueen kunnossapitovastuu kuulunut yhtiölle vai sopimuksen perusteella osakkaille

On riidatonta, että liukkaudentorjunnasta ei ole tehty päätöstä taloyhtiön hallintoelimissä taikka kirjallista sopimusta osakkaiden kesken, eikä asian käsittelystä ole ollut mainintaa taloyhtiön yhtiökokouksen kokouskutsussa. Taloyhtiön mukaan liukkaudentorjunnan järjestämisestä on yhtiökokouksen yhteydessä osakkaiden keskustelun pohjalta syntynyt sopimus, jonka Kxxxx on kiistänyt.

Kxxxx on kertonut, että tapahtumapäivänä piha on ollut liukas eikä sitä ollut hiekoitettu. Pihan hiekoittaminen on ollut sattumanvaraista. Hän ei ollut itse hiekoittanut pihaa, koska hän ei ollut siihen pystynyt. Hän ei ole ollut paikalla yhtiökokouksissa. Hän ei ollut ennen tapahtumaa tutustunut ohjeeseen, eikä ole muistanut sitä saaneensa. Hän on saanut ohjeen pyynnön perusteella tapahtuman jälkeen. Hän on ymmärtänyt ohjeen koskevan asuntojen porraspäitä, eikä ollut ymmärtänyt, että ohje olisi tarkoittanut sopimusta ja pitänyt sisällään velvollisuuden hiekoittamiseen.

Hallituksen puheenjohtaja Pxxxxxxxgas on kertonut, että hiekoituksesta on hänen tultuaan puheenjohtajaksi keskusteltu yhtiökokouksissa ja hankittu kevytsoraa ja välineitä hiekoituksen suorittamiseen.
Hiekoitukseen on osallistunut 4 -5 osakasta. Hiekoituskäytännöstä on osakkaille jaettu tiedote vuonna 2008 ja sen jälkeen päivitetty versio vuonna 2013. Osakkaat eivät ole voineet olla tietämättömiä hiekoituskäytännöstä. Yhtiökokouksen päätöstä hiekoittamisesta ei ole tehty, eikä asiaa ole mainittu pöytäkirjassa. Keskustelujen pohjalta on syntynyt hyvä tapa, jonka osakkaat ovat hyväksyneet. Kxxxx ei ole ollut läsnä yhtiökokouksissa, eikä hän ole osallistunut hiekoitukseen.
Hiekoittamisesta ei ole sovittu vuoroja, vaan osakkaat ovat hiekoittaneet tarpeen vaatiessa. Hiekoittamiskäytäntö on toiminut. Tapahtumapäivänä piha on ollut liukas, eikä Pxxxxxxxgas ole osannut sanoa, koska piha on ollut viimeksi hiekoitettu. Pxxxxxxxkaan mukaan hiekoittamiskäytännön perusteena on ollut yhteisten keskustelujen pohjalta syntynyt vastuuntunto. Hallituksen valvonnan osalta Pxxxxxxxgas on todennut, että ensisijaisesti hallituksen jäsenet ovat suorittaneet hiekoituksen ja osakkaita on pihalla nähtäessä kehotettu hiekoittamiseen.

Todistaja Pxxxxnen on kertonut, että pihahiekoitus on toiminut kohtalaisesti ja se on perustunut pitkälti vapaaehtoisuuteen eli kukin on hiekoittanut kykynsä mukaan. Pxxxxxen käsityksen mukaan osakkailla ei ole ollut velvollisuutta huolehtia liukkaudentorjunnasta. Muitakin henkilöitä on pihassa kaatunut ennen Kxxxxa. Kukin on hiekoittanut oman porraspäänsä ja yhteisiä alueita on hiekoitettu tarpeen mukaan.
Liukkaudentorjunnasta on kokouksen yhteydessä keskusteltu ja siitä on jaettu ohje. Pxxxxnen ei ole osannut sanoa, miten hiekoittamista on 1 valvottu. Pxxxxxen mukaan hiekoittaminen on ollut osakkaiden asia.

Liukkaudentorjunnasta ei ole tehty yhtiökokouksen päätöstä eikä osakkaiden välistä kirjallista sopimusta. Hallituksen puheenjohtaja Pxxxxxxxkaan mukaan liukkaudentorjunnasta on keskusteltu ja siitä huolehtiminen on ollut hyvä tapa, joka on perustunut osakkaiden vastuuntuntoon. Pihahiekoituksesta ei ole sovittu tai määrätty vuoroja. Todistaja Pxxxxxen mukaan pihahiekoitus on ollut osakkaiden asia ja perustunut vapaaehtoisuuteen. Osakkailla ei ole ollut velvollisuutta huolehtia liukkaudentorjunnasta. Kxxxx ei ole ollut keskustelemassa tai sopimassa pihan hiekoittamisesta, eikä hän ole hiekoittamiseen osallistunut. Käräjäoikeus katsoo, ettei Pxxxxxxxkaan eikä Pxxxxxen kertomuksista ilmene, että liukkaudentorjunnan hoitamisesta olisi syntynyt osakkaiden välinen kaikkia osakkaita koskeva sopimus. Asiasta on vain keskusteltu ja pihahiekoitus on jäänyt vapaaehtoisuuden pohjalta osakkaiden tehtäväksi. Myöskään taloyhtiön tekemä vahinkoilmoitus ei edellä olevan perusteella osoita, että liukkaudentorjunnasta olisi tehty kaikkia osakkaita koskeva sopimus.

Hallituksen puheenjohtaja Pxxxxxxxkaan mukaan hiekoittamisesta on jaettu ohje, eikä taloyhtiön hiekoituskäytäntö ole voinut olla kenellekään epäselvä. Riidatonta on, että taloyhtiö on antanut asiassa tiedotteen 25.11.2013. Kxxxx on pitänyt mahdollisena, että se on jaettu hänen postilaatikkoonsa, mutta hän on saanut sen pyydettyään vasta tapaturman jälkeen. Tiedotteen mukaan kysymys on asukkaille annettavista elämisen ohjeista, jotta asiat sujuisivat hyvin ja kustannustehokkaasti. Tiedotteessa on liukkaudentorjunnan osalta todettu, että liukkauden poistoa varten on molempia taloja varten soralaatikot, josta asukkaat voivat tarpeen mukaan levittää soraa ja että lisää soraa on suursäkissä ylätalon keskellä veräjän takana, josta sitä voi siirtää laatikkoon kottikärryillä. Kysymyksessä on ollut tiedote, jossa osakkaille on annettu ohjeita. Tiedotteessa ei ole mainintaa tehdystä sopimuksesta tai sen ehdoista. Täten tiedote on tarkoituksensa mukaisesti ohjeen luonteinen, eikä se luo osakkaille velvollisuuksia.
Käräjäoikeus katsoo, että tiedotteestakaan ei ilmene, että taloyhtiössä olisi tehty sopimus piha-alueiden liukkaudentorjunnan siirtymisestä osakkaiden vastuulle. Kxxxx ei ole voinut tiedotteen perustella käsittää, että mainittu hallituksen ohjeistus merkitsisi osakkaiden tekemää sopimusta, joka poistaisi taloyhtiön vastuun vahinkotapauksessa.
Taloyhtiön ohjeistuksen sisältävä tiedote ei ole osoittanut sopimuksen syntymistä, eikä luonut osakkaille sitovaa velvollisuutta piha-alueiden hiekoitukseen.

Kxxxx on muuttanut taloyhtiöön 31.8.2011. On riidatonta, että Kxxxx ei ole asunut taloyhtiössä, kun liukkaudentorjuntaa koskeva sopimus on väitetty tehdyksi, eikä hän ole kuulunut taloyhtiön hallitukseen. Kxxxxn ei ole näytetty konkreettisesti hyväksyneen osakkaiden vapaaehtoisuuteen
Vielä on arvioitava, onko Kxxxx hyväksynyt taloyhtiön liukkaudentorjuntatavan hiljaisesti. Kxxxx ei ole saattanut liukkaudentorjunta-asiaa yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Käräjäoikeus katsoo, ettei tämä seikka kuitenkaan osoita, että hän olisi hiljaisesti hyväksynyt menettelyn. Kxxxx ei ole oman eikä Pxxxxxxxkaan tai Pxxxxxen kertoman mukaan osallistunut hiekoittamiseen, eikä osallistumista ole näytetty häneltä edellytetyn. Taloyhtiön ohjeeseen reagoimattomuutta ei voida pitää hiekoituskäytännön hiljaisena hyväksymisenä, kun hiekoituskäytäntö ei ole ohjeesta ilmennyt. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että Kxxxx olisi hyväksynyt taloyhtiön liukkaudentorjuntatavan hiljaisesti. Kxxxx ei ole tuottamusvastuussa vahingostaan.

Asiassa on riidatonta, että piha-alueiden liukkaudentorjunnassa, hiekoituksessa on ollut puutteita. Kun liukkaudentorjuntaa ei ole ole näytetty sovitun tai yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden vastuulle, vastuu siitä on ollut taloyhtiöllä. Toimivalta kunnossapitoasioissa on hallituksella ja isännöitsijällä. Hallituksen olisi tullut valvoa liukkaudentorjunnan toimivuutta ja ryhtyä toimenpiteisiin, kun osakkaiden vapaaehtoisuuteen perustunut hiekoituskäytäntö ei ole toiminut.
Hallituksen puheenjohtaja Pxxxxxxxgas on kertonut valvonnan suoritetuksi siten, että hallituksen jäsenet ovat hiekoittaneet ja kehottaneet muitakin asukkaita hiekoittamiseen. Pxxxxxella ei ole ollut tietoa siitä, miten pihahiekoitusta on valvottu. Käräjäoikeus katsoo, että hallitus on laiminlyönyt valvonta- ja toimimisvelvollisuutensa ja Kxxxx on tämän vuoksi loukannut itseään. Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n mukaan yhtiön on korvattava vahinko, jonka yhtiö on toiminnallaan tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut osakkeenomistajalle. Kun yhtiö on laiminlyönyt piha-alueen liukkaudentorjunnan ja sen toimivuuden valvonnan aiheuttaen Kxxxxlle vahinkoa, taloyhtiö on velvollinen korvaamaan Kxxxxlle aiheutuneet vahingot. Vakuutusyhtiö on korvausvelvollinen vastuuvakuutusehtojen nojalla.

3. Korvaukset ja niiden määrä

3.1. Tilapäinen haitta

Kxxxx on kertonut, että nilkka on ollut erittäin kivulias ja sitä on jouduttu käsittelemään virheasennon korjaamiseksi voimakkaasti useita kertoja, kuten lääketieteellisestä selvityksestäkin ilmenee. Kxxxxlle on määrätty kipulääkitys. Hänen jatkohoitonsa terveyskeskuksessa on johtunut nilkkavammasta, eikä hänellä olisi ollut tarvetta terveyskeskushoitoon perussairauksien vuoksi. Terveyskeskuksessa hän on liikkunut ensin pyörätuolissa, sen jälkeen telineen avulla ja lopuksi kyynärsauvojen avulla. Aiheutuneen vamman vuoksi hänen jalkateränsä puutuu edelleen ja siinä on jäykkyyttä. Hänelle on määrätty fysikaalista hoitoa jalkavamman vuoksi. Hänen kotiavun tarpeensa on johtunut jalkavammasta. Kxxxxn kävelykyky on vamman vuoksi selvästi heikentynyt. Kxxxxn mukaan hänelle määrätty fysioterapia on parantanut jalan tilannetta ja toipumista. Kxxxx on vamman takia joutunut vielä 1 vuosi 5 kuukautta tapahtuman jälkeen käymään lääkärissä nilkan jäykkyyden vuoksi. Lääkärin mukaan nilkka ei tule entiseen kuntoon.

Professori Hxxxxxu Pxxxxxä on lausunut, että kyseisen murtuman sairaalassaoloaika on ollut tavanomainen. Perusairauksiensa vuoksi siirtynyt terveyskeskukseen jatkokuntoutukseen ja kysymyksessä on ollut hoitosuunnan valinta. Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan kyseisen vamman tilapäinen haitta kuuluu kohtaan lievää vaikeammat vammat ja sen alakolmannekseen. Kyseessä ovat murtumat, jotka voivat vaatia leikkaushoitoa, mutta paranevat oletetussa ajassa. Hoito ei ole vaatinut verenkierron elvytystä, hoitoon ei ole liittynyt komplikaatioita, jatkohoidossa ei ole tarvittu korjausleikkauksia sairaanhoito on tarvittu 1 - 3 viikkoa, kun terveyskeskuksen vuodehoito on ollut tarpeen potilaan perussairauksien takia, toiminnallinen toipuminen on tapahtunut kolmessa kuukaudessa, eikä pysyvää haittaa ole osoitettu jääneen. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten perusteella vamma sijoittuu kohtaan, vammasta aiheutuu olennaista haittaa, joka häviää useimmiten pysyvää haittaa jättämättä kolmen viikon - kolmen kuukauden kuluessa ja diagnoosipohjaisessa jaottelussa kohtaan 8.12.2 eli paikaltaan siirtynyt ulko- tai sisäkehräsluun murtuma, joka vaatii leikkaushoitoa ja kipsisaappaan käyttöä kuuden viikon ajan ja aiheuttaa tilapäistä haittaa 4 - 6 viikon ajan ja jossa pysyvä haitta on mahdollinen. Murtuma ei ole ollut pirstaleinen, vaan paikaltaan siirtynyt. Vamman vaikeusasteen arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että molemmat kehräsluut ovat murtuneet, koska vammat muodostavat

yhden kokonaisuuden. Asiakirjojen perusteella murtuma on parantunut hyvin. Jalkojen tuntopuutoksia ei ole tutkittu. Ne ovat voineet johtua leikkaukseen liittyvistä asioista taikka diabeteksesta. Nilkan murtuminen ei ole syypää nilkan puutumiseen. Fysioterapiaan ohjauksella ei ole ollut hoidollista merkitystä. Kxxxxn nilkka ei ole täysin jäykkä.

Kxxxxn liukastumisesta on seurannut hänen vasempaan nilkkaansa bimalleolaarimurtuma eli molemminpuoleisten kehräsluiden murtuma. Murtuman seurauksena nilkassa on ollut virheasento, jota on kolmasti reponoitu ja lopuksi on päädytty leikkaushoitoon. Käräjäoikeus katsoo, että murtuma on vaatinut sairaalassaoloa 40 vuorokautta, koska terveyskeskuksen epikriisissä 2.2.2015 ja myöhemminkin todetaan Kxxxxn tulleen sairaalaan bimalleolaarimurtuman operatiivisen hoidon jälkeiseen jatkohoitoon. Kxxxx on ollut terveyskeskuksessa kuntoutettavana 19.1.-25.2.2015, koska leikkaushoidon jälkiseuranta tapahtuu terveyskeskuksessa. Kxxxxn nilkka on ollut kipsissä 2.3.2015 saakka. Tämän jälkeenkin Kxxxxn liikkuminen on ollut jalan puutumisen ja nilkan jäykkyyden vuoksi rajoitettua. Nilkkavammasta on Kxxxxlle aiheutunut tilapäistä haittaa yli kolmen kuukauden ajan.

Kxxxx on vaatinut tilapäisestä haitasta korvauksena 5.000 euroa, Vastaajat ovat myöntäneet oikeaksi määräksi 1.700 euroa. Käräjäoikeus katsoo Kxxxxn kertomus ja esitetty lääketieteellinen selvitys huomioon ottaen, että kohtuullisena korvauksena tilapäisestä haitasta on pidettävä
3.000 euroa.

3.2. Fysioterapia- ja muut hoitokulut

.voidaan jatkossa tarvittaessa miettiä. Kuusiokuntien
terveyskuntayhtymän epiksiisissä 2.2.2015 on todettu, että Kxxxx on saanut fysioterapiaa aktiivisesti. Kxxxxn mukaan fysioterapiasta on ollut apua nilkan kuntoutuksessa. On riidatonta, että fysioterapia on ollut lääkärin määräämää ja sen perusteena on ollut Kxxxxn nilkkavamma.
Vaikka Pxxxxxä on katsonut, ettei fysikaalisella hoidolla ole ollut hoidollista merkitystä, käräjäoikeus katsoo, että lääkärin määräämä hoito on ollut tarpeen nilkan kuntoutuksessa myös vuoden 2016 osalta. Kxxxxlla ei ole ollut muuta syytä saada nilkan osalta fysioterapiaa. Mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoo, että Kxxxxlle määrätty fysioterapiahoito on johtunut nilkkamurtumasta, minkä vuoksi taloyhtiö on velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneet kulut. Fysioterapian hoitokulujen määrä on ollut riidaton.

Kxxxxn sairaankuljetus-, sairaanhoito-, kylvetyspalvelu- ja lounaan kotiinkuljetuskulut ovat aiheutuneet Kxxxxn vammojen sekä niiden kipsi- ja muiden hoitojen johdosta ja ovat olleet esitetyn selvityksen mukaan perusteltuja. Kulujen määrä on ollut riidaton.

3.3. Oikeudenkäyntikulut

As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx ja Oxx Vakuutus Oy ovat hävinneet asian. He ovat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvolliset korvaamaan Kxxxxxi Kxxxxn oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä ei ole ollut riitainen.

3.4. Todistajanpalkkiot

As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx ja Oxx Vakuutus Oy toisaalta ja sekä Kxxxxxi Kxxxx toisaalta velvoitetaan suorittamaan todistajalleen Sxxxx Pxxxxxelle todistajanpalkkiona kumpikin osapuoli erikseen 50 euroa.

As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx ja Oxx Vakuutus Oy velvoitetaan suorittamaan todistajalleen Hxxxxxu Pxxxxxälle lausuman laatimispalkkiona
1.128 euroa ja todistajanpalkkiona 880 euroa.


TUOMIOLAUSELMA

As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx velvoitetaan suorittamaan Kxxxxxi Kxxxxlle

1. Kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 3.000 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.7.2015 lukien,

2. Sairaankuljetus-, sairaanhoito ja kylvetyspalvelukuluista 1.108,80 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.7.2015 lukien,

3. Lounaan kotiinkuljetuskuluosuudesta 51,12 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.7.2015 lukien,

4. Fysioterapiakuluista 470,50 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 25.10.2016 lukien ja

5. Oikeudenkäyntikuluista 14.585,19 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Oxx Vakuutus Oy vastaa tuomituista määristä 600 euron omavastuuosuuden ylittävältä osalta.

As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx ja Oxx Vakuutus Oy toisaalta ja sekä Kxxxxxi Kxxxx toisaalta velvoitetaan suorittamaan todistajalleen Sxxxx Pxxxxxelle todistajanpalkkiona kumpikin osapuoli erikseen 50 euroa.

As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx ja Oxx Vakuutus Oy velvoitetaan suorittamaan todistajalleen Hxxxxxu Pxxxxxälle lausuman laatimispalkkiona
1.128 euroa ja todistajanpalkkiona 880 euroa.

As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxxn ja Oxx Vakuutus Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

Tuomio on yksimielinen.


MUUTOKSENHAKU
Tuomioon tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan

hovioikeuteen oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyssä järjestyksessä.


Hyväksytty tyytymättömyyden ilmoitus

Vastaajat As Oy Kxxxxxeen Mxxxxxxxx ja Oxx Vakuutus Oy ovat ilmoittaneet tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Määräajat Valituksen määräaika päättyy maanantaina, 13.3.2017 kello 16.15.
Vastavalituksen määräaika päättyy maanantaina, 27.3.2017 kello 16.15.