Yhtiöjärjestyksen kohtuullistaminen?

HelHo 3.11.2020 Yhtiöjärjestyksen kohtuullistaminen?

Osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta säädetään asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 1 luvun 10 §:ssä, jonka mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen kohtuullistamisessa tilanteissa, joissa yhtiöjärjestykseen sisältyy kohtuuttomuuteen johtava määräys, säädetään asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 36 §:ssä. Pykälän 6 momentin mukaan tuomioistuin voi muuttaa yhtiöjärjestystä, jos yhtiöjärjestyksen määräys johtaa kohtuuttomuuteen siten, että se tuottaa osakkeenomistajalle merkittävää etua toisten osakkeenomistajien kustannuksella tai aiheuttaa tälle huomattavaa rasitusta verrattuna toisiin osakkeenomistajiin.

Tapauksessa oli kysymys arvioinnista, täyttyivätkö tilanteessa edellytykset asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiselle. Lisäksi kysymys oli siitä, mikä merkitys arvioinnissa oli annettava hovioikeuden aikaisemmalle ratkaisulle, jolla oli hylätty asunto-osakeyhtiön toisen osakkeenomistajan vaatimuksiltaan vastaava kanne.

Kantaja oli ostanut 3.7.2013 asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan tilaa, joka oli aikanaan muutettu asuinhuoneistosta liikehuoneistoksi ja sittemmin takaisin asuinhuoneistoksi. Kaikista asuinhuoneistoista oli peritty perustamisesta lähtien yksinkertainen vastike, mutta vuonna 1953 huoneistoon oli liitetty yhtiön tilaa, missä yhteydessä oli sovittu kaksinkertaisen vastikkeen maksamisesta.

Kantaja oli tehnyt yhtiökokoukselle vastikeperusteen kohtuullistamista ja yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevan esityksen. Yhtiön 14.12.2015 pidetyssä yhtiökokouksessa kantajan esitys oli kuitenkin hylätty. Kantaja oli vaatinut, että yhtiöjärjestyksen mukaan kaksinkertaista vastiketta maksavien asuinhuoneistojen vastikeperuste muutetaan yksinkertaisesti ja että käräjäoikeus velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Käräjäoikeus totesi, että hallituksen esityksen (HE 24/2009 vp s. 148) mukaan kohtuullistaminen voi esitöiden mukaan tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun kohtuuttomuus oli syntynyt jonkinlaisesta virheestä tai sellaisesta yhtiön rakennukseen tai osakkeenomistajien hallinnassa oleviin tiloihin liittyvästä olosuhteiden muutoksesta, jonka seuraukset olivat erilaiset kuin yhtiöjärjestystä laadittaessa oli voitu olettaa.

Osa vastaajista sekä yhtiö olivat katsoneet, ettei edellytyksiä yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiselle ollut. Täysin identtinen asia oli ratkaistu Helsingin hovioikeudessa vuonna 2009. Käräjäoikeus katsoi, että kantajan ollessa eri henkilö ja kysymyksessä ollessa eri osakkeiden omistaja, ei hovioikeuden antamalla tuomiolla ollut negatiivista oikeusvoimavaikutusta. Hovioikeuden aikaisempi ratkaisu ei myöskään omannut positiivista oikeusvoimavaikutusta nyt käsiteltävään asiaan.

Käräjäoikeuden mukaan kantajan vaatimus ei voinut menestyä yksinomaa sillä perusteella, että kantaja maksoi asuinhuoneistostaan yhtiöjärjestyksen perusteella kaksinkertaista vastiketta enemmistöosakkaisiin verrattuna. Käräjäoikeus katsoi, että yhtiöjärjestyksen määräykseen ei oltu näytetty liittyvän virhettä tai mitään ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia. Siten asiassa ei oltu esitetty perusteita yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiselle kanteessa vaadituin tavoin.

Kantaja oli vaatinut hovioikeudessa oikeudenkäyntikulujen määrän alentamista. Hovioikeus katsoi, että osakkaiden asiamiehen käyttämää tuntiperustetta oli pidettävänä liiallisena, joten hovioikeus kohtuullisti oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärää. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.



Helsingin hovioikeus
Tuomio
Nro 1514
Antamispäivä 3.11.2020
Diaarinumero S 19/1325


Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Helsingin käräjäoikeus 22.3.2019 nro 14194 (liitteenä)

Asia
Oikeudenkäyntikulut
Asunto-osakeyhtiöasia

Valittaja
T SSS

Vastapuolet
A KKK
J PPP
P NNN
H NNN
J SSS
M SSS
S PPP
T PPP
T MMM
R MMM
R KKK
H KKK
U KKK
M BBB
I KKK
K LLL
T VVV
A AAA
K TTT
P TTT
H LLL
O LLL
kuolinpesä T SSS
P PPP
H PPP
T VVV

Asian käsittely hovioikeudessa

T SSSlle on myönnetty 2.9.2019 jatkokäsittelylupa. SSSn valitus on ratkaistu kirjallisessa menettelyssä.

Valitus

T H SSS on vaatinut, että hänen maksettavakseen käräjäoikeudessa tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennetaan 6.000 euroon. Lisäksi SSS on vaatinut, että M BBB, T VVV, A AAA, T SSS, U KKK, H KKK, R KKK, H LLL, O LLLn kuolinpesä, T VVV, M SSS, J SSS, H PPP, P PPP, S PPP, T PPP, T MMM, R MMM, A KKK, J PPP, H NNN, P NNN, K LLL, I KKK, P TTT ja K TTT velvoitetaan korvaamaan SSS oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 1.443,36 euroa korkoineen.

SSSn velvoittaminen korvaamaan oikeudenkäyntikulut täysimääräisenä oli ilmeisen kohtuutonta ottaen huomioon oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisen asema ja asian merkitys kokonaisuutena arvioiden. Käräjäoikeuden istunnossa ei esitetty todistelua. Yksittäisen vastapuolen kuluriski SSSn kuluista oli pieni ja SSSn kuluriski oli suuri. Kanteen nostamiselle oli taloudellinen peruste. SSS on yksityishenkilö ja tuomituilla oikeudenkäyntikuluilla oli SSSlle huomattava merkitys. Tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä oli kohtuuton ottaen huomioon SSSn taloudellinen tilanne ja asian laatu.

SSSn asiamiehen tuntiveloitus käräjäoikeudessa oli ollut 248 euroa (sis. alv), mitä oli pidettävä hyväksyttävänä tuntipalkkion määränä. Vastapuolien asiamiehen korkeammalle tuntihinnoittelulle ei ollut perustetta.
Päämiesten lukuisuus vaikutti toimenpiteiden määrään, mutta ei tuntihintaan.

Vastaus

M BBB, T VVV, A AAA, T SSS, U KKK, H KKK, R KKK, H LLL, O LLLn kuolinpesä, T VVV, M SSS, J SSS, H PPP, P PPP, S PPP, T PPP, T MMM, R MMM, A KKK, J PPP, H NNN, P NNN, K LLL, I KKK, P TTT ja K TTT (myöhemmin osakkaat) ovat vaatineet, että valitus hylätään ja SSS velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 1.860 euroa korkoineen.

Asiassa ei ollut perusteita kohtuullistaa SSSn maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. Osakkaat olivat yksityishenkilöitä, ja lopputuloksella oli vaikutusta myös kaikkien osakkeiden maksamien vastikkeiden määriin. Osakkailla oli oikeus järjestää puolustautumisensa haluamallaan tavalla.

Helsingin hovioikeus oli aikaisemmin antanut tuomion koskien saman asunto-osakeyhtiön vastikeperusteen kohtuullistamista, joten SSSn on ollut täysin tarpeetonta käynnistää prosessia tässä asiassa.

Asiamiehen toimenpiteisiin käyttämä aika oli ylittänyt SSSn asiamiehen käyttämän ajan vain kymmenellä tunnilla. Käytetty tuntiveloitus oli kohtuullinen asian laatu ja vastaajien lukumäärä huomioiden. Asiamiehen tuntiveloitus ei poikkea samankaltaisissa asioissa yleisesti käytetystä veloituksesta.

Lausumat

SSSlla ja osakkailla ei ole ollut lausuttavaa toistensa oikeudenkäyntikulujen määrästä hovioikeudessa.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

SSS on hävinnyt asian käräjäoikeudessa ja hänet on velvoitettu korvaamaan osakkaiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä. Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko SSSn korvattavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja pidettävä kohtuullisina ja tuleeko niitä alentaa.

Oikeudenkäyntikulujen tarpeellisuus ja kohtuullisuus käräjäoikeudessa

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Lain esitöiden mukaan tarpeellisen toimenpiteen suorittamisesta johtuvien kulujen ja palkkioiden tulisi olla kohtuullisia. Jos asiamiehen palkkio perustuu tuntiveloitukseen, palkkioveloituksen tulisi sekä tunnilta veloitettavan rahamäärän että toimenpiteen vaatiman tuntimäärän osalta vastata kulloisenkin toimenpiteen vaatimaa työn laatua ja määrää. Esimerkiksi asiamiehen laskuttaman oikeudellisesti vaikean haastehakemuksen laatimiseen käytetyn ajan kohtuullinen tuntiveloitus on kokonaan eri suuruusluokkaa kuin saman asiamiehen vaikkapa käsittely- tai neuvotteluajankohdista sopimiseen käyttämän ajan veloitus. Asiamiehen kulujen ja palkkion osalta tarpeellisten toimenpiteiden ja kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen arvioinnin tulee suhteutua kulloisenkin yksittäisen asian erityispiirteisiin, mutta yleensä myös asian vaikeuteen, asiamiehen suorittaman työn määrään ja laatuun sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytettyyn laskutukseen (HE 107/1998 vp. s. 16).

Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1997:195 katsonut, että arvioitaessa vastapuolen korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää, asiaa on arvosteltava lähtien siitä, mitä jutun hoitaminen on sen laatu ja laajuus huomioon ottaen edellyttänyt ja mikä on siitä normaali ja kohtuullinen palkkio.

Osakkaiden oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ovat perustuneet 46,50 tunnin ja valittajan 34,81 tunnin työmäärään. Hovioikeus katsoo, että tehtyjä toimenpiteitä voidaan pitää tarpeellisina ja toimenpiteisiin käytettyä aikaa kohtuullisena ottaen huomioon osakkaiden lukumäärä sekä valittajan asiamiehen toimenpiteisiin käyttämä aika.

Lain esityöt ja oikeuskäytäntö huomioiden hävinnyttä osapuolta ei kuitenkaan voida velvoittaa korvaamaan vastapuolensa sinänsä tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneita, mutta kohtuuttoman suuria kustannuksia.

Osakkaiden asiamies on käräjäoikeudessa tuonut esiin, että hänellä on ollut 18 päämiestä, mistä aiheutuvista lisäkuluista johtuen tuntihinta on ollut korotettu ja työtunteja on ollut enemmän kuin kantajalla. Käräjäoikeus on hyväksynyt asiamiehen tuntilaskutuksen perusteen esitetyillä syillä. Käräjäoikeuden hyväksymä osakkaiden asiamiehen tuntiveloitus on 14.4.2016 – 27.7.2016 välisenä aikana ollut 313 euroa ja 5.3.2018 – 27.2.2019 välisenä aikana 318 euroa lisättynä arvonlisäverolla. Laskuista ei ilmene tuntihinnan korotuksen osuutta. Valittajan asiamiehen tuntivelvoitus on ollut 200 euroa lisättynä arvonlisäverolla.

Hovioikeus katsoo, että vastaajien lukumäärällä on merkitystä arvioitaessa tarpeellisia toimenpiteitä ja näihin käytettyä aikaa, mutta ei merkitystä arvioitaessa käytetyn tuntipalkkion kohtuullisuutta. Osakkaiden asiamiehen käyttämä tuntiveloitus on samankaltaisissa asioissa yleensä käytettyä sekä valittajan asiamiehen käyttämää selvästi korkeampi. Kysymys on ollut yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevasta asiasta, jossa ei ole ollut laajaa näyttöä eikä erityisen vaikeita oikeudellisia kysymyksiä. Tuntiveloitusta ei ole syytä korottaa osakkaiden lukumäärän perusteella. Osakkaiden asiamiehen käyttämää tuntiveloitusperustetta on edellä mainitut seikat huomioiden pidettävä liiallisena.

Edellä oleva sekä asian laatu ja laajuus huomioiden hovioikeus arvioi vastapuolen oikeudenkäyntikuluvelvollisuuden kannalta kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen kokonaismääräksi käräjäoikeudessa 11.500 euroa lisättynä arvonlisäverolla.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n mukaan, jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää.

Säännöksen säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan säännöksen soveltaminen tulisi kysymykseen poikkeustapauksissa ja edellyttäisi säännöksen sisältämien edellytysten täyttymistä kokonaisuutena arvioiden. (HE 107/1998 vp. s. 20).

SSSlla on ollut tiedossaan samankaltaista asiaa koskenut hovioikeuden tuomio ja hänellä on ollut hyvät edellytykset arvioida kanteen menestymisen mahdollisuuksia. SSS on kanteen nostaessaan ollut tietoinen vastaajien lukumäärästä ja siihen sisältyvästä kuluriskistä. Asianosaiset ovat oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevilta osin yksityishenkilöitä. Edellä olevat seikat huomioiden hovioikeus katsoo, että oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema tai asian merkitys eivät puolla oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista. Näin ollen asiassa ei ole perusteita alentaa SSSn maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja enempää kuin mitä edellä on tehty.

Näin ollen SSSn on korvattava osakkaiden oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 11.500 eurolla lisättynä 2.760 euron arvonlisäveron määrällä, eli yhteensä 14.260 euroa korkoineen, mihin määrään korvausvelvollisuus on käräjäoikeuden osalta alennettava.

Oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa

SSS on voittanut muutoksenhakunsa osittain. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 1 momentin säännös huomioon ottaen asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.


Tuomiolauselma

Muutos käräjäoikeuden tuomioon.

SSSn velvollisuus korvata oikeudenkäyntikuluja M BBBlle, T VVVlle, A AAAlle, T SSSlle, U KKKlle, H KKKlle, R KKKlle, H LLLlle, O LLLn kuolinpesälle, T VVVlle, M SSSlle, J SSSlle, H PPPlle, P PPPlle, S PPPlle, T PPPlle, T MMMlle, R MMMlle, A KKKlle, J PPPlle, H NNNlle, P NNNlle, K LLLlle, I KKKlle, P TTTlle ja K TTTlle käräjäoikeudessa alennetaan arvonlisäveroineen 14.260 euroksi käräjäoikeuden tuomitsemine viivästyskorkoineen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.


Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 4.1.2021.

Helsingin hovioikeuden puolesta:

Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos V KKK
hovioikeudenneuvos K III
hovioikeudenneuvos J KKK


Ratkaisu on yksimielinen.
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS
1. osasto
Käräjätuomari N KKK
TUOMIO
19/14194
22.3.2019
L 16/11331


Kantaja
SSS, T H

Vastaaja
KKK, J
HHH, I
SSS, S
DDD, S
RRR, L
KKK, A
SSS, S
HHH, I
HHH, K
PPP, K
NNN, M
NNN, A
PPP, J
BBB, J
NNN, P
NNN, H
PPP, E
HHH, J
HHH, T
SSS, J
SSS, M
PPP, L
VVV, M
VVV, T
PPP, A
KKK, P
PPP, S
SSS, J
SSS, K
HHH, R
HHH, H
KKK, T
KKK, J
III, K
III, T
PPP, P
HHH, H
TTT, T
KKK, A
KKK, P
KKK, S
MMM, T
MMM, R
Oy HHH Ab
KKK, R
KKK, H
KKK, U
HHH, M
KKK, N
HHH, T
TTT, M
NNN, H
BBB, M
LLL, R
MMM, J
MMM, H
LLL, T
KKK, I
LLL, K
VVV, T
HHH, A
JJJ, K
AAA, A
JJJ, F
VVV, H
HHH, T
TTT, K
TTT, P
KKK, S
LLL, H
LLL, O
WWW Oy
PPP, T
WWW, P
NNN, M
MMM, I
VVV, I
III, R
HHH, M
SSS, T
SSS, K
LLL, E
KKK, S
MMM, R
PPP, P
PPP, H
NNN, J
KKK, M
LLL, R
VVV, T
TTT, J
TTT, A
HHH, A
III, R
KKK, A
RRR, V

Kuultava
Asunto Oy EEE

Asia
Asunto-osakeyhtiöasia
Vireille
14.3.2016

Asian käsittely

Käräjäoikeus on 30.5.2016 päätöksellä 16/25288 vahvistanut T SSSn ja vastaajien H KKKn ja J KKKn 24,5-2016 allekirjoittaman sovintosopimuksen ratkaisuksi osapuolten välillä.

Valmisteluistunnossa 23.10.2018 alunperin vastaajana ollut K SSS on ilmoittanut, ettei ole enää asunto-osakeyhtiön osakas, joten SSS ei enää vastustanut kannetta. SSSSon luopunut oikeudekäyntikuluvaatimuksesta SSSn osalta.

SSS on 16.11.2018 ilmoittanut saavuttaneensa sovinnon alun perin vastaajana olleen T HHHn kanssa ja luopunut oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta HHHn osalta.

ASIAN RIIDATTOMAT TAUSTATIEDOT

SSS on 3.7.2013 ostanut Asunto Oy EEEn osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan asuinhuoneistoa nro 55, yhtiön omistamassa talossa. Kyse on tilasta, joka on aikanaan muutettu asuinhuoneistosta liikehuoneistoksi ja sittemmin takaisin asuinhuoneistoksi.

Asunto Oy EEE on perustettu 1927. Yhtiö omistaa ja hallitsee HHHn kaupungin ** kaupunginosan korttelissa nro *** tonttia nro ** HHHtien ja tonttia nro ** EEEtien varrella ja niillä olevia rakennuksia. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksen 5 §:n 1 momentin perusteella osakkeenomistajat suorittavat yhtiölle hallitsemistaan huoneistoista vastiketta huoneistojen lattiapinta-alan perusteella. Yhtiöjärjestyksen 4 §:n 2 momentin mukaan liikehuoneistoista sekä asuinhuoneistoista **, **, **, ** ja ** kannettavan vastikkeen tulee olla kaksinkertainen verrattuna muiden asuinhuoneistojen vastikkeeseen.

Kaikista asuinhuoneistoista oli peritty perustamisesta lähtien yksinkertainen vastike. Vuonna 1953 oli huoneistoon liitetty yhtiön tilaa, missä yhteydessä oli sovittu kaksinkertaisen vastikkeen maksamisesta. Yhtiöjärjestysmuutos oli rekisteröity 13.3.1954. Vuonna 1960 pankki oli halunnut järjestää hallinnassaan olevat osakehuoneistot **,** ja ** pankkihuoneistoksi, missä yhteydessä osakkeenomistaja oli sitoutunut siihen, että kyseisten huoneistojen vastike on kaksinkertainen.

Vuoteen 1998 mennessä sijaantullut M PPP oli lopettanut tiloissa pankkitoiminnan ja omistajaksi oli vaihtunut M KKKt. Vuonna 1998 M KKKt oli halunnut muuttaa entisen pankkihuoneiston pääosin asunnoiksi. Yhtiökokous hyväksyi käyttötarkoituksen muuttamisen M-KKKn esityksen mukaisesti. Esityksen sisältö vastikkeen osalta oli, ettei vastikeperuste muutu. Ennen käytännön toteutusta omistaja oli vaihtunut kiinteistösijoittajana toimivaan yksityishenkilöön, missä yhteydessä asunto-osakeyhtiön ja uuden omistajan välillä tehtyyn sopimukseen oli otettu nimenomainen maininta siitä, että ostaja hyväksyy kaksinkertaisen vastikeperusteen.

Kiinteistösijoittaja osti 412 neliömetriä huoneistoalaa hintaan 500.000 markkaa. Kiinteistösijoittaja saneerasi huoneistosta asunnon 1999-2000. Hallitus oli sittemmin vuonna 2000 tehnyt uuden omistajan kanssa sovitun mukaisesti yhtiökokoukselle esityksen vastikeperusteen muuttamisesta kertakorvausta vastaan, mitä ei ollut kuitenkaan hyväksytty.

SSS on tehnyt Asunto Oy EEEn yhtiökokoukselle vastikeperusteen kohtuullistamista ja yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevan esityksen. Yhtiön 14.12.2015 pidetyssä yhtiökokouksessa SSSn esitys on hylätty.

Yhtiössä on suoritettu vuoden 2013 jälkeen putkiremontti, joka on jyvitetty osakkaille. Putkiremontti on toteutettu vuonna 2014-2015.

Helsingin hovioikeus on aiemmin 7.5.2009 antamassaan tuomiossa nro 1116 jutussa S 08/2409 hylännyt Asunto Oy EEEn kohdistetun vastaavan sisältöisen kohtuullistamisvaatimuksen.

Asunto Oy EEEssa on yhteensä 76 huoneistoa osakashallinnassa, yhtiön välittömässä hallinnassa on 3 asuinhuoneistoa sekä 11 myymälähuoneistoa. Osakashallinnassa olevista tiloista yhden huoneiston käyttötarkoituksena on liikehuoneisto. Kaksinkertaista vastiketta maksavia huoneistoja on 5 asuinhuoneistoa ja 1 liikehuoneisto. Yhtiössä on 143 osaketta ja tyypillisesti huoneistolla on 1-2 osaketta. SSS omistaa 2 osaketta ja yhteensä 10 osaketta maksaa kahdenkertaista yhtiövastiketta.

Oikeusapu

Pohjois-Savon oikeusaputoimisto on 14.6.2016 myöntänyt T SSSlle oikeusavun 20 prosentin omavastuuosuudella ja määrännyt hänen avustajakseen oikeustieteen maisteri M PPPn.

M PPP on vapautettu avustajan tehtävästä 1.7.2018 lukien. SSSn uutena avustajana toiminut OTM KKK on ilmoittanut, ettei avustajan määräys hänelle ole enää tarpeen päämiehen muuttuneen tilanteen vuoksi, eikä palkkiota ole tältä osin vaadittu valtion varoista. OTM PPPn palkkioksi on 21.3.2019 annetulla päätöksellä 19/14055 vahvistettu vaaditun mukaisesti 1.815 euroa, kulujen korvaukseksi 50 euroa ja arvonlisäveron osuudeksi 447,60 euroa eli yhteensä 2.312,60 euroa. Vastapuolilla ei ole ollut huomautettavaa laskun osalta.


KANNE
Vaatimukset

Kantaja T SSS on vaatinut, että yhtiöjärjestyksen mukaan kaksinkertaista vastiketta maksavien asuinhuoneistojen vastikeperuste muutetaan yksinkertaiseksi.

Lisäksi kantaja on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 4.540,88 eurolla korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden päätöksestä lukien.

Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 36 §:n 6 momentin mukaan tuomioistuin voi muuttaa yhtiöjärjestystä, jos yhtiöjärjestyksen määräys johtaa kohtuuttomuuteen siten, että se tuottaa osakkeenomistajalle merkittävää etua toisten osakkeenomistajien kustannuksella tai aiheuttaa tälle huomattavaa rasitusta verrattuna toisiin osakkeenomistajiin.

Kohtuuttomuutta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon yhtiöjärjestyksen koko sisältö, yhtiöjärjestystä laadittaessa ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet ja muut seikat.
Yhtiöjärjestyksen 5 §:n 2 momentin kaksinkertaista vastiketta koskevat määräykset ovat tässä tapauksessa hyvin vanhaa perua.

Kaksinkertaisesta vastikkeesta on päätetty aikana, jolloin nykyään kaksinkertaista vastiketta maksavat huoneistot omisti pankki seuraajapankkeineen ja myöhemmin asuntosijoittaja.

Vastikemääräyksillä ei ole ollut omistajayhtiöille eikä sijoittajille samanlaista merkitystä kuin nykyisille omistajille. Pankin lopetettua huoneistossa pankkitoiminnan, taloudellisesti ainoa järkevä ratkaisu oli ollut realisoida huoneisto. Tätä kuvasti alhainen myyntihinta.

Kaksinkertaista vastiketta koskevan yhtiöjärjestysmääräyksen johdosta huoneiston pankilta ostanut asuntosijoittaja oli ajoittanut myynnin aikaan ennen putkiremonttia sen ajankohtaistuttua. Molemmat omistajat olivat pyrkineet huoneiston vastikeperusteen kohtuullistamiseen yhtiökokousesityksin. Yhtiön osakkaat ovat nämä esitykset kuitenkin hylänneet.

Kaksinkertaista vastiketta perittiin huoneistoilta, jotka eroavat muista huoneistoista lähinnä omistajahistoriansa osalta. Tämä oli selvästi osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Asunto­osakeyhtiössä oli ollut suuriakin remontteja, joista suurempaa vastiketta maksavat osakkaat olivat maksaneet suuren lisähinnan muihin verrattuna. Suurempaa vastiketta maksavat huoneistot olivat vuonna 1999 - 2000 rakennettuja uusia huoneistoja, joiden remonttitarve on alkuperäisiä huoneistoja vähäisempi.

Asunto-osakeyhtiön perusluonne on se, että päätarkoituksena on tyydyttää osakkeidensa asumistarve. Asumisessa pyritään kohtuullisiin asumiskustannuksiin. Yksityisellä osakkeenomistajalla on harvoin mahdollisuutta kompensoida korkeampaa vastiketta kauppahinnassa. Tuli vaatia painavia perusteita, jotta asuinhuoneistojen välinen epätasapaino voitaisiin hyväksyä. Tässä tapauksessa muita syitä nykyisen vastikemääräyksen säilyttämiselle ei ollut esitetty, kuin vaihdannan intressien suojaaminen ja ennakoitavuuden vaatimus. Tässä tapauksessa kaksinkertaista vastiketta maksaa vain pieni osa yhtiön koko asuntokannasta. Kaksinkertaisen vastikkeen poistamisella olisi tätä taustaa vasten vain vähäisiä vaikutuksia muiden osakkaiden maksutaakkaan. Vastikemäärän kohtuullistaminen ei loukkaa yksinkertaista vastiketta maksavien luottamuksen suojaa.

Kohtuuttomuutta arvioitaessa oli olennaista myös se, miten huoneiston omistus- ja käyttöolosuhteet olivat muuttunet sen jälkeen kun huoneiston silloinen osakas oli suostunut korkeampaan vastikeperusteeseen.

Aiemman osakkeenomistajan suostumus ei voinut olla ainoa ratkaiseva seikka yhtiöjärjestyksen kohtuuttomuutta arvioitaessa. Kaksinkertaiseen vastikkeen suostuttaessa ensimmäistä kertaa, ei huoneiston palaaminen asumiskäyttöön ollut näköpiirissä eli mitenkään ennakoitavissa.

Vastikemääräyksen kohtuullistaminen yhtiökokouspäätöksellä oli nykyisen lainsäädännön mukaan mahdotonta, koska yksikin osakas voi suostumuksen epäämällä kaataa esityksen. Siten yhtiöjärjestyksen kohtuullistaminen oikeusteitse oli kaksinkertaista vastiketta maksavien osakkaiden ainoa mahdollinen oikeussuojakeino. Siinä tapauksessa, että kohtuullisuusvaade hylätään, on todennäköistä, että tulevaisuudessa yhä toistuvia riitoja tullaan käsittelemään tuomioistuimessa uudestaan.

Oli otettava huomioon, että nykyiset kaksinkertaista vastiketta maksavien huoneistojen osakkaat olivat menettäneet jo mahdollisesti alempana kauppahintana saamansa etuuden maksamalla suuremman osuuden toteutetuista remonteista. SSSlle ei synny siten asiassa aiheetonta etua.

Helsingin hovioikeuden 7.5.2009 antamalla tuomiolla nro 1116 asiassa S 08/2409 ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Kanne oli käsitelty siinä kohtuullistamisen tueksi esitetyin ja vedotuin perustein, eikä se ole saanut oikeusvoimaa SSSta kohtaan. Huomiota tuli kiinnittää siihen, että kysymyksessä oli äänestysratkaisu.


VASTAUKSET
Vaatimukset

Vastaajat A KKK, J PPP, J SSS, M SSS, S PPP, A KKK, P KKK, S KKK, T MMM, R MMM, R KKK, H KKK, U KKK, M BBB, T VVV, A AAA, K TTT, P TTT, H LLL, O LLLn kuolinpesä, T PPP, M HHH, T SSS, P PPP, S PPP, M VVV, T VVV, H NNN, P NNN, K LLL, I KKK sekä T VVV ovat vaatineet, että kanne hylätään.

P PPP ensisijaisesti vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta ja toissijaisesti, että kanne hylätään.

Lisäksi vastaajat M BBB, T VVV, A AAA, T SSS, U KKK, H KKK, R KKK, H LLL, O LLLn kuolinpesä, T VVV, M SSS, J SSS, H PPP, P PPP, S PPP, T PPP, T MMM, R MMM, A KKK, J PPP, H NNN, P NNN, K LLL, I KKK, P TTT ja K TTT ovat vaatineet, että kantaja velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa ja asianosaiskulunsa käräjäoikeudessa 18.234,20 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antamisesta lukien.

Vastaajat K PPP, K HHH, S SSS, I HHH, K III, T III, H HHH ja I VVV ovat myöntäneet kanteen oikeaksi.
Muut vastaajat eivät ole vastanneet kanteeseen.

Perusteet
M BBB, T VVV, A AAA, T SSS, U KKK, H KKK, R KKK, H LLL, O LLLn kuolinpesä, T VVV, M SSS, J SSS, H PPP, P PPP, S PPP, T PPP, T MMM, R MMM, A KKK, J PPP, H NNN, P NNN, K LLL, I KKK, P TTT ja K TTT ovat yhteisessä vastauksessaan katsoneet, ettei yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiselle ollut perusteita.

Vastaava prosessi oli käyty Asunto Oy EEEssa jo aiemmin. Helsingin hovioikeus on 7.5.2009 antamallaan ratkaisulla S 08/2409 ratkaissut kaikilta oikeustosiseikoiltaan identtisen asian, kuin mistä nyt on kyse. Korkein oikeus ei ollut antanut asiassa muutoksenhakulupaa.

Oikeuselämässä, lainsäädännössä tai yhtiökäytännössä ei ole tapahtunut ratkaisun jälkeen mitään sellaista, mikä antaisi aihetta arvioida tilannetta toisin kuin hovioikeus oli tehnyt. Asiaa voidaan arvioida myös oikeusvoiman näkökulmasta.

Oikeusvoimalla tarkoitetaan tuomioistuinratkaisun sisällön myöhemmässä oikeudenkäynnissä sitovaa vaikutusta. Positiivisen oikeusvoimavaikutuksen vuoksi hovioikeuden ratkaisu tuli ottaa tuomioperusteeksi. Kysymys oli oikeustosiseikoiltaan täysin samanlainen ja kohdistui samaan vastaajaan.

Kohtuullistamiseen liittyvä harkinta oli tapauskohtaista harkintaan.

Asunto-osakeyhtiöoikeudessa osakkaita tuli turvata siten, että kerran omaksuttujen vastikeratkaisuiden pysyvyyteen oli voitava luottaa.
Sellainen yhtiöjärjestysmuutos, joka kasvattaa osakkaan maksuvelvollisuutta yhtiötä kohtaan vaatii osakkaan nimenomaisen suostumuksen.
Kohtuullistamiskynnys oli sitä korkeammalla, mitä paremmat mahdollisuudet osakkailla oli ollut ennakoida määräyksen vaikutukset.

Tässä tapauksessa merkityksellistä oli se, että alun perin yhtiöjärjestys ei ollut sisältänyt määräystä asunnon kaksinkertaisesta vastikkeesta ja kysymys on nimenomaan yhtiöjärjestykseen myöhemmin tehtyjen muutosten arvioinnissa. Seikka nostaa kohtuullistamiskynnystä.

Yhtiöjärjestystä oli muutettu vastikkeen osalta aikanaan siinä vaiheessa, kun tiettyjen huoneiston käyttötarkoituksia oli muutettu osakkaan pyynnöstä asuinhuoneistoista liikehuoneistoiksi. Osakas oli tuolloin itse ehdottanut vastikkeiden maksamista korotettuna. Vastikkeen korottamiselle oli ollut hyväksyttävä syy.

Kanteen alkutilana olevia tapahtumia oli perusteltua arvioida myös sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Taustalla oli osakkeenomistajan tahto muuttaa hallitsemiensa tilojen käyttötarkoitusta siitä huolimatta, että kaksinkertainen vastike seuraa mukana. Yhtiökokous oli asettanut vastikeratkaisuiden pysyvyyden huoneistojen käyttötarkoituksen muutoksen edellytykseksi. Tässä ei ollut mitään kohtuutonta.

Osakkeen siirtyminen uudelle omistajalle ei ollut lähtökohtaisesti peruste arvioida yhtiöjärjestyksen kohtuullisuutta toisin kuin tilanteessa, jossa määräys oli yhtiöjärjestykseen otettu. Asiassa ei ollut merkitystä omistussuhteiden muutoksella tai sillä, millä väitetyillä perusteilla pankki on pankkitoiminnan muutosten myötä luopunut kyseisistä tiloista. Myös sittemmin omistajaksi tulleen sijoittajaomistajan toiminnalla ei ole merkitystä.

Asunto-osakeyhtiölain esitöissä ja oikeuskirjallisuudessa oli kohtuutta arvioitaessa pidetty ratkaisevana ennakoitavuutta. Mikäli asia on ollut ennakoitavissa, sitä ei voi pitää kohtuuttomuuden aiheuttavana.

SSS oli ymmärtänyt, että huoneistosta peritään kaksinkertainen vastike. Oli myös selvää, että vastikeperuste on vaikuttanut kauppahintaan. Kysymys on osakeomistuksen riskin ja osakkeiden markkinahinnan yhteensovittamisesta. Yhtiöjärjestyksen kohtuullistaminen johtaisi siten SSSlle kaksinkertaiseen etuun.

Tarkasteltaessa SSSeen kohdistuvaa huomattavaa rasitusta oli keskeistä arvioida yhtiöjärjestyksen ja sen määräysten ennakoitavuutta silloin kun ostopäätös on tehty.

Kysymys on vastikkeiden osalta yleensä siitä, onko hoito- ja rahoitusvastikkeen maksuvelvollisuus ollut ennakoitavissa ja mitä muut yhtiön osakkeenomistajat ovat voineet odottaa ja ennakoida vastikkeiden maksuosuuksista yhtiössä. Suurikaan ennakoitavissa oleva ero vastikkeen ja kulujen suhteessa ei oikeuta kohtuullistamiseen.

Erityisiä syitä kohtuullistamiseen on lähinnä silloin, jos kohtuuttomuus on syntynyt selvästä virheestä tai ennakoimattomasta olosuhteiden muutoksesta. Tällaista ei ole asiassa edes väitetty olevan.

P PPP on vastauksessaan katsonut, ettei kannetta ensisijaisesti tullut ottaa tutkittavaksi, koska asiasta oli jo annettu aiemmin Helsingin hovioikeuden tuomio, jonka oikeusvoimavaikutus ulottui myös tähän asiaan.

Asunto Oy EEEn lausuma

Asunto Oy EEE on katsonut, ettei edellytyksiä yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiselle ollut. Täysin identtinen asia oli ratkaistu Helsingin hovioikeudessa vuonna 2009.

Kannanotot oikeudenkäyntikulujen määriin

Kantajan oikeudenkäyntikulut

SSSn oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään riidaton.

Vastaajien oikeudenkäyntikulut

Siinä tapauksessa, että aiemman hovioikeuden tuomion oikeusvoimavaikutuksen katsotaan ulottuvan myös tähän asiaan, on SSS katsonut oikeudenkäyntikulujen osalta kyseessä olevan sellainen oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 § 2. momentin mukainen seikka joka ei voinut olla kantaja SSSn tiedossa ennen oikeudenkäyntiä ja tuomioistuimen tulee määrätä kukin osapuoli vastaamaan itse kuluistaan.

Määrällisesti SSS on paljoksunut esitettyä oikeudenkäyntikuluvaatimusta 6.000 euroa ylittävältä osin. Hyväksyttävänä tuntipalkkiona oli pidettävä 248 euroa sisältäen arvonlisäveron. Kysymyksessä oli yksinkertainen asia.

Tuntilaskutusperusteen osalta AA JJJ on tuonut esiin, että hänellä on ollut 18 päämiestä, mistä aiheutuvista lisäkuluista johtuen tuntihinta on ollut korotettu ja työtunteja on ollut enemmän kuin kantajalla.


TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1. Yhtiökokouksen hylkäävä päätös 14.12.2015 kantajan vastikeperusteen kohtuullistamisvaatimukseen

Vastaajan kirjalliset todisteet

Ei nimettyä todistelua.

Kantajan henkilötodistelu

Ei nimettyä todistelua.

Vastaajan henkilötodistelu
Ei nimettyä todistelua.



Kirjallisessa valmistelussa viitattu oikeuskäytäntö

KKO 1998:19
KKO 1998:21

Helsingin hovioikeus 7.5.2009 S 08/2409
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 21.9.99 numero 871

Kirjallisessa valmistelussa viitattu esityöt ja oikeuskirjallisuus

HE 24/2009 s. 147-148

Veikko Vahtera: Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen kohtuullistamisen edellytyksistä, artikkeli Edilexissä 26.5.2014

Risto Assmuth; Oikeustapauksia, lakimies 1998/5 s. 848

Furuhjelm, Kanerva, Kinnunen, Kuhanen: Asunto-osakeyhtiölaki kommentaari 2015, s. 164 – 170

Jauhiainen - Järvinen - Nevala: Asunto-osakeyhtiölaki 2013, s. 470 - 477

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja taustatiedot

Oikeustosiseikat asiassa ovat riidattomat. Kysymys siten on arvioinnista, täyttyvätkö tilanteessa edellytykset asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiselle. Lisäksi on kysymys, mikä merkitys arvioinnissa on annettava Helsingin hovioikeuden 7.5.2009 antamalla ratkaisulla numero 1116, jolla on hylätty asunto-osakeyhtiön toisen osakkeenomistajan vaatimuksiltaan vastaava kanne.

SSS omistaa asunto-osakeyhtiöstä kaksi osaketta, jotka oikeuttavat hallitsemaan asuinhuoneistoa asunto-osakeyhtiön omistamassa talossa. SSS maksaa osakkeistaan kaksinkertaista vastiketta useimpiin asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajiin nähden. Asunto-osakeyhtiössä on yhteensä 14 osaketta, joista 10 osakkeesta maksetaan kahdenkertainen yhtiövastike
Kaksinkertaista yhtiövastiketta maksavia huoneistoja on viisi asuinhuoneistoa ja yksi liikehuoneisto. Alunperin yhtiöjärjestyksen mukaan kaikista asuinhuoneistoista on peritty yksinkertainen vastike.

Vastikeperusteita koskevat muutokset yhtiöjärjestykseen on tehty myöhemmin erinäisten riidattomista taustatiedoista tarkemmin ilmenevien järjestelyiden yhteydessä. Vuonna 1998 asunto-osakeyhtiö oli hyväksynyt nyt kysymyksessä olevien osakkeiden hallintaan oikeuttavan tilan muuttamisen takaisin asuntokäyttöön edellytyksin, että vastikeperustetta ei muuteta.

Helsingin hovioikeus on 7.5.2009 ratkaisullaan numero 1116 hylännyt samaa asunto-osakeyhtiötä koskevan vaatimuksiltaan identtisen kanteen, jossa kantajana on ollut toinen vastaavaa vastikeperustetta osakkeistaan maksava osakeomistaja.

Säädökset

Osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta säädetään asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 1 luvun 10 §:ssä. Sen mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen kohtuullistamisesta tilanteissa, joissa yhtiöjärjestykseen sisältyy kohtuuttomuuteen johtava määräys, säädetään asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 36 §:ssä. Pykälän 6 momentin mukaan tuomioistuin voi muuttaa yhtiöjärjestystä, jos yhtiöjärjestyksen määräys johtaa kohtuuttomuuteen siten, että se tuottaa osakkeenomistajalle merkittävää etua toisten osakkeenomistajien kustannuksella tai aiheuttaa tälle huomattavaa rasitusta verrattuna toisiin osakkeenomistajiin. Kohtuuttomuutta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon yhtiöjärjestyksen koko sisältö, yhtiöjärjestystä laadittaessa ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet ja muut seikat.

Lain esitöissä (HE 24/2009 vp s. 146 - 149) on todettu kyseisen säännöksen perustuvan tuolloin voimassa olleen asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 43 §:n sekä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:h perusteella muodostuneeseen oikeuskäytäntöön.

Esitöissä on todettu kohtuullistamisen kannalta olevan usein ratkaisevaa asian ennakoitavuus (s.147). Jos asia on ollut ennakoitavissa osakkeita hankittaessa on kohtuullistamisen kynnyksen oltava korkea. Lain esitöissä on todettu, että käytännössä eri huoneistoihin sovellettavat erilaiset vastikeperusteet ovat tavanomaisia eikä
kohtuullistamissäännöksillä ole tarkoitus puuttua tällaisiin asunto-osakeyhtiöissä tavanomaisiin ja ennakoitaviin tilanteisiin.

Osakkeenomistajan on myös otettava huomioon se, että vastikeperustetta sovelletaan lähtökohtaisesti sellaisiin suuriinkin kunnossapitotöihin ja uudistuksiin, joista yhtiö vastaa ja yhtiökokouksen enemmistö voi päättää. Tämä koskee myös tapauksia, joissa osasta huoneistoista peritään moninkertaista vastiketta verrattuina muista huoneistoista perittäviin vastikkeisiin (HE 24/2009 vp s. 147). Esitöissä on katsottu myös vaihdannan etujen edellyttävän, että kynnys asunto-osakeyhtiöin yhtiöjärjestyksen määräysten kohtuullistamiseen on lähtökohtaisesti korkeampi kuin tavallisissa sopimussuhteissa. Muina korkean kohtuullistamiskynnyksen puolesta puhuvina seikkoina on oikeuskirjallisuudessa tuotu esiin yhtiöoikeudellisten oikeussuhteiden monimutkaisuus sekä toteutettavan kohtuullistamisen sattumanvaraisuus eri tahojen kannalta (esim. Veikko Vahtera: Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen kohtuullistamisen edellytyksistä, artikkeli Edilexissä 26.5.2014).

Kohtuullistaminen voi esitöiden mukaan tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun kohtuuttomuuden ovat syntyneet jonkinlaisesta virheestä tai sellaisesta yhtiön rakennukseen tai osakkeenomistajien hallinnassa oleviin tiloihin liittyvästä olosuhteiden muutoksesta, jonka seuraukset ovat erilaibet kuin yhtiöjärjestystä laadittaessa on voitu olettaa (HE 24/2009 vp s. 148).

Hovioikeuden 7.5.2009 antaman ratkaisun merkitys

Käräjäoikeus toteaa, että kantajan ollessa eri henkilö ja kysymyksessä ollessa eri osakkeiden omistaja, ei hovioikeuden antamalla tuomiolla ei ole niin sanottua negatiivista oikeusvoimavaikutusta eikä se siten muodosta estettä tutkia SSSn kannetta. Käräjäoikeus arvioi, että hovioikeuden aiempi ratkaisu ei myöskään omaa positiivista oikeusvoimavaikutusta nyt käsiteltävään asiaan. Näin on siihen nähden, että vaatimusten perusteeksi esitetty argumentaatio on asiakohtaista siitä huolimatta, että osakkeenomistajien olosuhteet eivät ole merkityksellinen seikka asian arvioinnin kannalta. Lisäksi asiassa sovellettava säännös on hovioikeuden ratkaisun jälkeen muuttunut, oikeustilan tosin säilyessä ennallaan. Sen sijaan hovioikeuden tuomiolla on asiaa ratkaistaessa todistusvaikutusta.

Arviointi

Ennen nykyisen lain voimaantuloa annettujen korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1998:19 ja 1998:21 on linjattu, että yksinomaan erilainen vastikeperuste eri osakkeiden osalta, silloinkaan kun osakkeet oikeuttavat samaan käyttötarkoitukseen määrättyihin huoneistoihin, ei vielä yksin muodosta perustetta yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiselle.

Tällaiset yhtiöjärjestysmääräykset ovat siten sallittuja ja lisäksi suhteellisen tavallisia.

Nyttemmin voimaan tulleen lain säännös vastaa sanamuodoltaan aiempaa. Lain esitöissä on nimenomaisesti todettu aiemman oikeustilan pysyttäminen tältä osin. Esitöissä on korostettu aiempaa oikeuskäytäntöä vastaavasti ennakoitavuuden merkitystä keskeisenä kriteerinä kohtuullisuusarvioinnissa ja kohtuullistamiskynnys on asetettu korkealle. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että suurikaan ennakoitavissa oleva ero osakkeista maksettavasta vastikkeessa suhteessa aiheutuviin kuluihin ei yksin oikeuta kohtuullisuuteen (esimerkiksi Jauhiainen - Järvinen - Nevala: Asunto-osakeyhtiölaki s. 475). Edelleen korkean kohtuullistamiskynnyksen puolesta puhuu aiemmin todetuin tavoin mahdollisen kohtuullistamisen ajallinen) sattumanvaraisuus ja ennakoimattomuus, mitä voidaan pitää ongelmallisena erityisesti osakkeiden vaihdannan näkökulmasta.

Edellä lausutuin perustein SSSn vaatimus ei siten voi menestyä yksinomaan sillä perusteella, että hän maksaa asuinhuoneistostaan yhtiöjärjestyksen perusteella kaksinkertaista vastiketta enemmistöosakkaisiin verrattuna.

Nyt kysymyksessä oleva yhtiöjärjestyksen määräys ja sen vaikutukset ovat olleet kaikilta osin ennakoitavissa. Yhtiöjärjestyksen määräykseen tältä osin ei ole näytetty liittyvän virhettä tai mitään ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia. Asiassa esiin tuoduille SSSn maksamille remontointikustannuksille suhteessa mahdollisesti alhaisempaan kauppahintaan ei voida antaa asian arvioinnissa merkitystä.

Siten asiassa ei ole esitetty perusteita yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiselle kanteessa vaadituin tavoin.

Oikeudenkäyntikulut

SSS hävinnyt asian, joten hän on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ssä ilmaistun pääsäännön perusteella velvollinen korvaamaan vastapuolten tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Käräjäoikeus hyväksyy asianajaja JJJn tuntilaskutuksen perusteen esitetyillä syillä. Tuntimäärän osalta vastaajaan vaatimat tunnit ylittävät noin kymmenellä tunnilla kantajan vaatimat ja oikeusavun perusteella maksetut tunnit. Laskun toimenpide-erittelystä ilmenee, että päämiehien lukuisuudesta johtuen avustajalle on aiheutunut yhteydenpitoon liittyviä tarpeellisia toimenpiteitä enemmän kuin tavanomaisessa toimeksiannossa. Erittelystä ei ilmene toimenpiteitä, joita olisi pidettävä
turhina. Vaadittuja oikeudenkäyntikuluja on siten pidettävä tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuvina kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina.

Asian lopputulokseen nähden valtion varoista SSSn oikeusavun perusteella maksettu palkkio jää valtion vahingoksi.


Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

T SSS velvoitetaan korvaamaan M BBBlle, T VVVlle, A AAAlle, T SSSlle, U KKKlle, H KKKlle, R KKKlle, H LLLlle, O LLLn kuolinpesälle, T VVVlle, M SSSlle, J SSSlle, H PPPlle, P PPPlle, S PPPlle, T PPPlle, T MMMlle, R MMMlle, A KKKlle, J PPPlle, H NNNlle, P NNNlle, K LLLlle, I KKKlle, P TTTlle ja K TTTlle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista yhteensä 18.234,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua ratkaisun antamisesta lukien.

Muutoksenhaku

Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta Helsingin hovioikeudelta valittamalla oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyssä järjestyksessä tai korkeimmalta oikeudelta ennakkopäätösvalituksella oikeudenkäymiskaaren 30 A luvussa säädetyssä järjestyksessä.

Tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä tämän ratkaisun antamispäivästä lukien.

Tyytymättömyyden ilmoitus

T H SSS on määräajassa ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Valitusosoitus liitteenä.

Valituksen määräpäivä 23.4.2019.
Vastavalituksen määräpäivä 7.5.2019.

Käräjätuomari
N KKK