Laiminlyöntirikos
Kuolemantuottamus
Asunto-osakeyhtiö - Hallituksen jäsenen vastuu
Diaarinumero:R2005/1157
Esittelypäivä:31.5.2007
Antopäivä:28.6.2007
Taltio: 1442
Asunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa asioinut henkilö oli saanut surmansa jäälohkareen pudottua katolta hänen päähänsä. Kiinteistön hoito oli sopimuksella uskottu huoltoyhtiölle. Lumen ja jään poistamista katolta ei kuitenkaan ollut sisällytetty sopimuksessa lueteltuihin huoltoyhtiön tehtäviin. Kun vastuuta ei tältä osin ollut selvästi siirretty huoltoyhtiölle, asunto-osakeyhtiön tuli huolehtia tarvittaessa katon puhdistamisesta. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta, kun turvallisuusvelvoite oli laiminlyöty.
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Katselmus ja suullinen käsittely
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Syyte Kuopion käräjäoikeudessa
Virallinen syyttäjä vaati P:n tuomitsemista rangaistukseen kuolemantuottamuksesta, koska P oli 18.1.2003 Kuopiossa Asunto Oy K:n hallituksen puheenjohtajana yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä yhtiön omistaman rakennuksen turvallisuudesta vastuullisena henkilönä huolimattomuudesta aiheuttanut A:n kuoleman siten, että hän oli laiminlyönyt huolehtia yhtiön omistaman rakennuksen kattoalueiden puhtaanapidosta sillä seurauksella, että A:n asioitua ja poistuttua yhtiön omistamassa rakennuksessa sijaitsevasta musiikkiliikkeestä kadulle rakennuksen katolta on pudonnut hänen päähänsä yli kymmenkiloinen jäälohkare aiheuttaen A:lle vaikean kallovamman ja sitä seuranneen kuoleman. A:n oikeudenomistajat yhtyivät syytteeseen.
Vastaus
P kiisti häneen kohdistetun rangaistusvaatimuksen. A:n kuolema oli johtunut tapaturmasta. Tapaturmaan oli ensisijaisesti vaikuttanut ilman lämpötilan poikkeuksellisen nopea kohoaminen, mistä johtuen katolla ollut lumi oli nopeasti sulanut ja muuttunut jääksi, joka oli päässyt irtoamaan katolta. Rakennuksen katto oli tehty rakentamisajan rakentamismääräysten mukaisesti. Katon käyttöturvallisuutta oli lisäksi P:n toimesta parannettu rakentamalla katolle uudet Rakennustietokortiston ohjeiden mukaiset lisälumiesteet. Yhtiö oli tehnyt erään yrityksen kanssa rakennusta koskevan kiinteistön huoltosopimuksen. Huoltoyrityksen valvonta- ja hoitovelvollisuuden piiriin oli käytännössä kuulunut myös jään muodostuksen valvonta katolla sekä tarvittaessa lumen ja jään pudotus katolta. Huoltoyrityksen toiminta oli aiemmin ollut moitteetonta. P:lla ei siten ollut aihetta ryhtyä lisätoimenpiteisiin. P on koulutukseltaan talonrakennusinsinööri ja hän on talonrakennusalan ammattilainen.
Käräjäoikeuden tuomio 31.12.2003
Käräjäoikeus totesi, että tapahtuma-aikana voimassa olleen Kuopion kaupungin järjestyssäännön 15 §:n mukaan katolla tai muulla vastaavalla paikalla oleva lumi ja jää, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, on viipymättä poistettava.
Tämä velvollisuus kuuluu rakennuksen omistajalle tai haltijalle tai hänen edustajalleen, joiden on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta putoava lumi tai jää aiheuta vaaraa ihmiselle tai omaisuudelle. Asunto-osakeyhtiön osalta rakennuksen haltijana on yhtiön hallitus.
P on Asunto Oy K:n hallituksen puheenjohtaja ja P Ky omistaa Asunto Oy K:n osakekannan. P:n, joka on ammatiltaan rakennusinsinööri ja toiminut rakennusalalla noin 30 vuoden ajan, omistuksessa on useita muitakin kiinteistöjä. P oli huolehtinut kiinteistön teknisestä kunnosta, huollosta ja turvallisuudesta.
P oli allekirjoittanut asunto-osakeyhtiön puolesta kiinteistön hoitoa koskevan hoitosopimuksen huoltoyhtiön kanssa. Sopimuksessa ei ole mainintaa lumen pudottamisesta katolta. P:n mukaan huoltoyhtiön tuli kuitenkin ilmoittaa lumenpudotustarpeesta asunto-osakeyhtiölle, jonka jälkeen lumenpudotuksesta olisi sovittu eri korvausta vastaan. Todistajana kuullun huoltoyhtiön toimitusjohtajan X:n mukaan lumen pudottamisesta ei ollut erikseen sovittu. Huoltoyhtiön velvollisuuksiin oli kuitenkin kuulunut ilmoittaa mahdollisesta vaarasta kiinteistön omistajalle. Jos vaara olisi havaittu, pudotuksesta olisi sovittu kiinteistön omistajan kanssa erikseen. P:n mukaan katon huolto oli kuulunut huoltoyhtiölle ilman eri sopimusta. X:n mukaan huoltoyhtiöllä ei ollut tarkastusvelvollisuutta katolla olleen lumen tai jään osalta eikä nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa huoltoyhtiön henkilöstö ollut havainnut vaaraa. X on vielä kertonut, että huoltoyhtiöllä oli ollut noin 5 - 7 kohdetta Kuopiossa, joissa oli sovittu kiinteistön omistajan kanssa automaattisesta lumen pudotuksesta, koska mainittuihin kattoihin liittyi riski lumen putoamisesta kadulle. Asunto Oy K:n kiinteistö ei ollut kuulunut tällaisiin kohteisiin. Huoltoyhtiö oli 13. tai 14.1.2003 ryhtynyt pudottamaan lunta mainituilta vaarallisilta katoilta.
Asiassa esitetyn todistelun perusteella käräjäoikeus katsoi, että kysymyksessä olevan kiinteistön katolle oli muodostunut ainakin viikkojen kuluessa noin 15 - 20 senttimetrin paksuista jäätä. Jää oli ollut havaittavissa, koska se oli roikkunut musiikkiliikkeen omistajan todistajankertomuksesta ilmenevin tavoin räystään ulkopuolella ja koska räystään reunalla oli mainitun todistajan ja todistajana kuullun musiikkiliikkeen työntekijän kertomusten mukaan ollut jääpuikkoja. Todistajina kuultujen huoltoyhtiön omistajien ja työntekijän sekä kahden rakennuksessa toimivan yrittäjän kertomukset eivät käräjäoikeuden mukaan osoittaneet edellä mainittuja johtopäätöksiä vääriksi.
Käräjäoikeus katsoi johtopäätöksenään, että katolla oli ollut jäätä vaarallisessa määrin, minkä johdosta jää olisi tullut viipymättä poistaa katolta. Se seikka, että katolla oli ollut riittävät lumiesteet ja että katto oli ollut muutoin teknisesti kunnossa, ei poistanut mainittua velvollisuutta.
Käräjäoikeus lausui, että asunto-osakeyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat lähtökohtaisesti vastuussa rakennuksen turvallisuudesta ja muun muassa siitä, että vaarallinen jää on poistettava katolta. Kiinteistön hoitosopimuksesta ja X:n kertomuksesta ilmeni, että asunto-osakeyhtiön hallitus ei ollut sopinut huoltoyhtiön kanssa vaarallisen jään ja lumen pudottamisesta katolta ja katon tarkastuksesta. Hallituksen työnjaon mukaan P:lle oli kuulunut kiinteistön kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen.
Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, että P oli asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja rakennuksen kunnosta ja turvallisuudesta vastaavana henkilönä laiminlyönyt huolehtia putoamisvaarassa olevan jään poistamisesta rakennuksen katolta, huomioon ottaen, että jäätä oli muodostunut katolle pitkähkön ajan kuluessa ja se oli ollut havaittavissa. Mikäli tämä velvollisuus olisi täytetty, se olisi estänyt syytteessä mainitun seurauksen syntymisen. Tilanne ei myöskään ollut ollut siten yllättävä, että seurauksen sattumisen mahdollisuus ei olisi ollut havaittavissa. Ottaen huomioon sen, että kiinteistö sijaitsi vilkkaan liikenne- ja kävelykadun varrella, huolellisuusvelvollisuus on ollut myös korostunut. Menettelyllään P oli syyllistynyt kuolemantuottamukseen.
Ottaen huomioon yleisen rangaistuskäytännön, rikoksen vahingollisuuden ja rikoksesta ilmenevän P:n syyllisyyden, käräjäoikeus katsoi, että 50 päiväsakon sakkorangaistus on oikeudenmukainen seuraamus P:n rikoksesta.
Asian ovat ratkaisseet laamanni Juha Hyvärinen sekä lautamiehet Venho Takkinen (eri mieltä), Kalle Keinänen (eri mieltä) ja Tuula Merjola-Partanen.
Eri mieltä olleet lautamiehet Takkinen ja Keinänen katsoivat, että lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiön hallitus oli vastuussa vaarallisen jään ja lumen pudottamisesta katolta. Hallitus voi siirtää vastuun ulkopuoliselle taholle, esimerkiksi kiinteistönhuoltoyhtiölle, tai isännöitsijälleen. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa asunto-osakeyhtiön hallitus ei ollut siirtänyt vastuuta jään ja lumen pudottamisesta kenellekään. Sen vuoksi hallitus oli edelleen vastuussa vaarallisen jään ja lumen pudottamisesta katolta.
Eri mieltä olevat lautamiehet katsoivat oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen ja sen ohessa 30 päiväsakkoa.
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 11.10.2005
Valituksessaan P vaati käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla, että syyte hylätään perusteettomana.
Hovioikeuden pääkäsittelyssä vastaanotettu näyttö
Käräjäoikeuden tuomioon merkityn lisäksi P kertoi, että kaikki Asunto Oy K:n kiinteistönhoitoon liittyvät työt oli ulkoistettu. Samoin oli menetelty kaikissa niissä yhtiöissä, joiden hallituksessa hän oli toiminut. Yhtiöitä oli yhteensä noin kymmenen Kuopiossa, Helsingissä ja Varkaudessa. Näistä yhtiöistä noin viidellä oli kiinteistön hoitosopimus nyt kysymyksessä olevan huoltoyhtiön kanssa. Asunto-osakeyhtiön ja mainitun huoltoyhtiön välinen 1.2.1998 päivätty kiinteistön hoitosopimus oli samansisältöinen kuin muidenkin yhtiöiden puolesta laaditut sopimukset. Sopimuksessa oli sovittu erikseen niistä palveluista, jotka perustuivat kuukausilaskutukseen. Lisäksi sopimuksen piiriin kuului erillistöitä, joita ei ollut mainittu sopimuksessa erikseen. Erillistöitä tehtiin tarpeen mukaan ja niistä laskutettiin erikseen. Erillistöihin kuului muun muassa lumen pudotus katoilta. Käytännössä oli toimittu niin, että huoltoyhtiö oli ilmoittanut asunto-osakeyhtiön edustajille lumen kasaantumisesta. Puheena olevalta katolta oli pudotettu lunta sisäpihan puolelta kerran todennäköisesti vuonna 1998. Muuta tarvetta lumen pudottamiseen katolta ei ollut ollut. Lumen ja jään putoamisen estämiseksi kattoon oli asennettu todisteina esitetyistä valokuvista havaittava ylimääräinen lumieste. Asunto-osakeyhtiön hallitus valvoi sopimuksen noudattamista asukkaiden palautteen perusteella. Ennen nyt kysymyksessä olevaa tapahtumaa asukkaat tai ohikulkijat eivät olleet ilmoittaneet lumen tai jään kerääntymisestä katolle tai katon räystäisiin. P:n mukaan 1.2.1998 päivättyyn kiinteistön hoitosopimukseen sovellettiin kiinteistönhoitoalan yleisiä sopimusehtoja vuodelta 1991 ja kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisiä sopimusehtoja vuodelta 2000, vaikkakaan hoitosopimuksessa ei ollut erillistä viittausta yleisiin sopimusehtoihin.
Huoltoyhtiön toimitusjohtaja X kertoi hovioikeudessa, että huoltoyhtiön työntekijöiden työtehtäviin oli kuulunut katon lumen ja jään tarkkailu. Tarkkailun pystyi tekemään maasta käsin. Lisäksi X on kertonut, ettei kyseiseen hoitosopimukseen sovellettu kiinteistönhoitoalan yleisiä sopimusehtoja vuodelta 1991 tai kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisiä sopimusehtoja vuodelta 2000. X kertoi vielä, että kiinteistön yleisvalvonta oli kuulunut huoltoyhtiölle ja että katolta pihan puolelta oli pudotettu pari kertaa lunta ehkä vuonna 1998. Tällöin huoltoyhtiö oli ilmoittanut asiasta kiinteistön omistajalle. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajien kanssa ei ollut sovittu automaattisesta lumen pudotuksesta, huoltoyhtiö oli menetellyt siten, että jos katolta oli havaittu riippuvan esimerkiksi jääpuikkoja, huoltoyhtiö oli eristänyt kadun siltä kohdalta puomilla ja varoitusnauhoilla. Sen jälkeen huoltoyhtiö oli yrittänyt saada yhteyden kiinteistön omistajan edustajaan, koska jään poistamisesta aiheutuvista töistä maksettava korvaus ei ollut sisältynyt kirjallisessa sopimuksessa sovittuun kuukausikorvaukseen, mutta jos huoltoyhtiö ei ollut saanut yhteyttä kiinteistön omistajan edustajaan, se oli toiminut oma-aloitteisesti jään poistamisessa. Kysymyksessä olevan asunto-osakeyhtiön hallitus ei ollut käytännössä suorittanut katolla olevan lumen ja jään tarkkailemisen valvontaa, vaan oli luottanut alan ammattilaisiin. X:n mukaan huoltoyhtiö ei ollut kuitenkaan ottanut vastuuta kiinteistön turvallisuudesta yleensä, vaan tuo vastuu oli sopimuksen perusteella jäänyt asunto-osakeyhtiön hallitukselle.
Sovellettavat säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.
Tekohetkellä voimassa olleen Kuopion kaupungin järjestyssäännön 15 §:n 1 momentin mukaan katolla tai muulla vastaavalla paikalla oleva lumi ja jää, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, on viipymättä poistettava. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan, milloin lumen, jään, rappauksen tai muun aineen putoaminen rakennuksesta on pelättävissä eikä vaaraa välittömästi voida poistaa sekä myös milloin rakennus-, korjaus-, purkaus- tai puhdistustöitä tehtäessä aineita tai esineitä saattaa pudota rakennuksesta, telineiltä tai laitteista, on liikenneväylä ja pihamaa tarvittavilta osin tehokkaasti suljettava myös pimeän aikana näkyvin laittein ja muutoin noudatettava 1 momentin määräyksiä.
Rikoslain 21 luvun 8 §:n mukaan on kuolemantuottamuksesta tuomittava se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman.
Tammikuun 1 päivänä 2004 voimaan tulleen rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan (tuottamus). Lainkohdasta ilmenevää periaatetta on sovellettu oikeuskäytännössä myös syytteessä mainittuna aikana.
Johtopäätökset näytöstä
P oli toiminut Asunto Oy K:ssa käräjäoikeuden tuomiossa kerrotuissa tehtävissä, joihin kuului huolehtia asunto-osakeyhtiön puolesta muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n 1 momentissa ja Kuopion kaupungin järjestyssäännön 15 §:ssä mainituista tehtävistä. Arvioitaessa sitä, oliko P laiminlyönyt velvollisuutensa ja siten syyllistyneet hänen viakseen väitettyyn kuolemantuottamukseen, tuli tarkasteltavaksi se, miten kiinteistön hoitoon kuuluvien tehtävien suorittaminen oli mainituilta osin järjestetty ja miten tehtävät olivat tulleet suoritetuiksi.
Asunto-osakeyhtiö oli 1.2.1998 solminut huoltoyhtiön kanssa kiinteistön hoitosopimuksen. Sopimuksessa ei ollut erillistä mainintaa huoltoyhtiön velvollisuudesta lumen tai jään pudottamiseen tai tarkkailuun rakennuksen katolta. P:n mukaan huoltoyhtiöllä oli ollut kysymyksessä olevan huoltosopimuksen ja alalla noudatettavien yleisten sopimusehtojen mukaan yleinen valvontavelvollisuus kiinteistöllä mahdollisesti vaaratilanteita aiheuttavista seikoista. Virallinen syyttäjä ei ollut kiistänyt sitä, etteikö puheena olevaan huoltosopimukseen sovellettaisi sanottuja alan yleisiä sopimusehtoja. Kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisten sopimusehtojen (YSE 2000) 5 §:n mukaan toimeksisaaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tilaajalle kiinteistöllä havaitsemansa viat ja puutteet, jotka ilmenevät sopimustehtävien hoitamisen yhteydessä ja jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahingonvaaraa kiinteistölle tai henkilölle taikka jotka vaikeuttavat toimeksisaajan sopimuksen mukaisen suorituksen täyttämistä. Aikaisemmin voimassa olleiden yleisten sopimusehtojen (YSE 1991) 6 §:ssä on ollut vastaavansisältöinen säännös.
Niin kuin edellä on todettu, kirjallisessa kiinteistön hoitosopimuksessa ei ollut sovittu siitä, että katolla olevan lumen ja jään tarkkaileminen sekä sellaisen lumen ja jään poistaminen, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, kuuluisi huoltoyhtiölle. Myöskään kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisten sopimusehtojen mukaan kiinteistönhoidon toimeksisaajalla ei ole tuollaista velvollisuutta. P:n ja X:n kertomuksista kuitenkin ilmeni, että huoltoyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välisen sopimuksen mukaan huoltoyhtiölle kuului myös muita kuin kirjallisessa sopimuksessa mainittuja tehtäviä ja että huoltoyhtiö oli laskuttanut asunto-osakeyhtiötä noista muista töistä erikseen. Sanotuista kertomuksista ilmeni, että noihin huoltoyhtiön muihin tehtäviin kuului katolla olevan lumen ja jään tarkkaileminen sekä sellaisen lumen ja jään poistaminen, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, sekä että huoltoyhtiö oli aikaisempina vuosina kahdesti pudottanut lunta kysymyksessä olevan rakennuksen katolta. Nämä seikat huomioon ottaen P:lla oli voinut olla perusteltu syy olla siinä käsityksessä, että huoltoyhtiö huolehtii katolla olevan lumen ja jään tarkkailemisesta ja siitä tarvittaessa asunto-osakeyhtiön edustajalle ilmoittamisesta sekä sellaisen lumen ja jään poistamisesta, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa.
Vaikkakin sanotut tehtävät olivat tulleet siirretyiksi huoltoyhtiölle, P ei ollut vapautunut velvollisuudesta valvoa asunto-osakeyhtiön puolesta, että huoltoyhtiö suorittaa asianmukaisella huolellisuudella sille annetut tehtävät. Kun otetaan huomioon talon sijainti kaupungin keskustassa vilkkaan kävelykadun varrella, huoltoyhtiön huomiota oli ollut aihetta kiinnittää erityisesti lumen tai jään putoamisvaaraan. Huoltoyhtiön toiminnan valvontaa ei sanotuissa olosuhteissa ollut voitu jättää talon asukkailta tai kadulla liikkujilta usein sattumanvaraisesti tulevan palautteen varaan niin kuin asunto-osakeyhtiö oli tehnyt, vaan valvonta oli edellyttänyt asunto-osakeyhtiön toimesta tapahtuvaa, ulkopuolisesta palautteesta riippumatontakin huoltoyhtiön toiminnan seuraamista. Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen jääkerrostuma oli muodostunut puheena olevan rakennuksen katolle käräjäoikeuden mainitsemin tavoin pitkähkön ajan kuluessa ja se oli ulottunut räystään ulkopuolelle. Sen poistamisen tarve olisi tullut siten huoltoyhtiön työn asianmukaisen valvonnan yhteydessä esille.
P asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja rakennuksen kunnosta ja turvallisuudesta vastaavana henkilönä oli ollut velvollinen valvomaan tai järjestämään valvonnan siten, että huoltoyhtiö suorittaa sille annetut tehtävät. Tämä huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että P oli huoltoyhtiön työn valvonnan laiminlyömällä syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan tekoon.
Käräjäoikeuden P:lle tuomitsemaa rangaistusta oli pidettävä riittävänä seuraamuksena hänen syykseen luetusta teosta.
Näillä ja käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus katsoi, ettei ollut syytä käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juha Voutilainen, Matti Hakkarainen ja Anna-Kaarina Mäkinen (eri mieltä).
Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Mäkinen oli hovioikeuden pääkäsittelyssä vastaanotetun näytön ja sovellettavien säännösten selostamisen osalta samaa mieltä kuin enemmistö.
Johtopäätöksinä näytöstä Mäkinen lausui, että P oli toiminut Asunto Oy K:ssa syytteessä kerrotuissa tehtävissä. Asunto-osakeyhtiö oli 1.2.1998 solminut huoltoyhtiön kanssa kiinteistön hoitosopimuksen. Virallinen syyttäjä ei ollut kiistänyt sitä, etteikö sanottuun hoitosopimukseen olisi sovellettava alalla noudatettavia yleisiä sopimusehtoja. Kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisten sopimusehtojen (YSE 2000) 5 §:n mukaan toimeksisaaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tilaajalle kiinteistöllä havaitsemansa viat ja puutteet, jotka ilmenevät sopimustehtävien hoitamisen yhteydessä ja jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahingonvaaraa kiinteistölle tai henkilölle taikka jotka vaikeuttavat toimeksisaajan sopimuksen mukaisen suorituksen täyttämistä.
Mainitussa huoltoyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välisessä kirjallisessa kiinteistön hoitosopimuksessa ei ollut sovittu siitä, että katolla olevan lumen ja jään tarkkaileminen sekä sellaisen lumen ja jään poistaminen, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, kuuluisi huoltoyhtiölle. Myöskään kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleisten sopimusehtojen mukaan kiinteistönhoidon toimeksisaajalla ei ole tuollaista velvollisuutta. P:n ja X:n kertomuksista kuitenkin ilmeni, että huoltoyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välisen sopimuksen mukaan huoltoyhtiölle oli kuulunut myös muita kuin kirjallisessa sopimuksessa mainittuja tehtäviä ja että huoltoyhtiö oli laskuttanut asunto-osakeyhtiötä noista muista töistä erikseen. Sanotuista kertomuksista ilmenee, että noihin huoltoyhtiön muihin tehtäviin oli kuulunut katolla olevan lumen ja jään tarkkaileminen sekä sellaisen lumen ja jään poistaminen, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, sekä että huoltoyhtiö oli myös käytännössä huolehtinut lumen pudottamisesta kysymyksessä olevan rakennuksen katolta, kun se on ollut tarpeen. Nämä seikat huomioon ottaen P:lla oli ollut perusteltu syy luottaa siihen, että huoltoyhtiö huolehtii katolla olevan lumen ja jään tarkkailemisesta ja siitä tarvittaessa asunto-osakeyhtiön edustajalle ilmoittamisesta sekä sellaisen lumen ja jään poistamisesta, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa.
P oli kiistänyt syytteen muun muassa sillä perusteella, että huoltoyhtiön tehtäviin oli kuulunut jään muodostuksen valvonta katolla sekä tarvittaessa lumen ja jään pudotus katolta sekä että huoltoyhtiön toiminta oli aiemmin ollut moitteetonta eikä P:lla siten ollut ollut aihetta ryhtyä lisätoimenpiteisiin. Syyttäjä oli katsonut, että sanotut tehtävät eivät olleet kuuluneet huoltoyhtiölle, eikä ollut sen varalta, että niiden katsottaisiin kuuluneen huoltoyhtiölle, väittänyt, että P olisi menetellyt huolimattomasti huoltoyhtiön valitsemisessa tai sen toiminnan valvomisessa.
Näillä perusteilla Mäkinen katsoi, että P ei ollut syyllistyneet laiminlyöntiin syytteessä mainitun kattoalueen puhtaanapidosta huolehtimisessa eikä niin ollen aiheuttanut A:n kuolemaa. Sen vuoksi Mäkinen muutti käräjäoikeuden tuomiota pääasian osalta siten, että hän hylkäsi P:tä vastaan ajetun syytteen ja vapautti hänet hänelle tuomitusta rangaistuksesta.
Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan P:lle tuomittavasta rangaistuksesta Mäkinen oli samaa mieltä kuin enemmistö.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
P:lle myönnettiin valituslupa.
Valituksessaan P vaati, että syyte hylätään.
Syyttäjä vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä. A:n oikeudenomistajat eivät antaneet pyydettyä vastausta.
Katselmus ja suullinen käsittely
Korkein oikeus toimitti katselmuksen tapahtumapaikalla ja suullisen käsittelyn Kuopiossa.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Syyte ja sovellettavat säännökset
1. Kuopiossa sijaitsevasta musiikkiliikkeestä poistuneen A:n päähän oli 18.1.2003 pudonnut talon katolta jäälohkare seurauksin, että A oli saamiensa vammojen johdosta kuollut. Syytteen perusteella asiassa on kysymys siitä, onko P Asunto Oy K:n hallituksen puheenjohtajana huolimattomuudellaan aiheuttanut A:n kuoleman siten, että hän oli laiminlyönyt huolehtia katon puhtaanapidosta.
2. Rikoslain 21 luvun 8 §:n mukaan se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Tapahtuma-aikaan voimassa olleen rikoslain 3 luvun 5 §:n 1 momentin (621/1967) mukaan teosta, jonka harkitaan tapahtuneeksi pikemmin tapaturmasta kuin tuottamuksesta, älköön rangaistusta tuomittako.
3. Kuolemantuottamusta koskevassa säännöksessä ei ole kuvattu niitä tekoja tai laiminlyöntejä, jotka osoittavat tekijän huolimattomuutta. Rikoslain 1.1.2004 voimaan tulleella muutoksella on sen 3 luvun 7 §:ään otettu tuottamuksen määritelmä, jonka mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Jo ennen lainuudistusta menettelyn tuottamuksellisuutta oli oikeuskäytännössä arvioitu vastaavin perustein.
4. Huolellisuutta määrittävät eri tilanteita koskevat oikeusnormit, minkä lisäksi kulloinkin kysymyksessä olevalla alalla voimassa olevia määräyksiä ja hyväksyttyjä käytäntöjä voidaan käyttää arvioitaessa sitä, onko riittävää huolellisuutta noudatettu. Usein huolellisuuden mittapuu on asetettava tapauskohtaisesti arvioimalla eri toimintavaihtoehtojen etuja ja riskejä sekä vertailemalla tehtyjä valintoja siihen, miten huolellinen henkilö vastaavassa tilanteessa toimisi.
Vastuu rakennuksen turvallisuudesta
5. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Tapahtuma-aikaan voimassa olleen Kuopion kaupungin järjestyssäännön 15 §:n mukaan katolla tai muulla vastaavalla paikalla oleva lumi ja jää, joka voi pudotessaan aiheuttaa vahinkoa, on viipymättä poistettava. Järjestyssäännön määräyksen on korvannut nyt kysymyksessä olevan tapahtuman jälkeen 1.10.2003 voimaan tullut järjestyslain 5 §:n vaaran estämistä koskeva saman sisältöinen säännös.
6. Rakennuksen omistajalle tai haltijalle voi syntyä myös rikosoikeudellinen vastuu, mikäli hänen edellä kuvattujen normien vastaisesta huolimattomasta menettelystään aiheutuu vaaraa tai vahinkoa. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi rikoslaissa säännellyt kuoleman- ja vammantuottamusrikokset.
7. P on Asunto Oy K:n hallituksen puheenjohtajana sellaisessa asemassa, että rakennuksen omistajan tai haltijan vastuu koskee häntä. Muiden hallituksen jäsenten vastuusta ei jutussa enää ole kysymys.
8. Kysymyksessä oleva rakennus sijaitsee Kuopion keskustassa vilkkaan kävelykadun varrella. Sijainti on omiaan korostamaan velvoitetta turvallisuudesta huolehtimiseen vahinkojen välttämiseksi. Korostunut turvallisuusvelvoite ja tapahtuma-aikana vallinneet olosuhteet on otettava huomioon harkittaessa, onko P toiminnassaan menetellyt tuottamuksellisesti.
Asunto Oy K:n kiinteistön hoidon järjestelystä
9. P on kiistänyt syyllistyneensä kuolemantuottamukseen vedoten muun ohella siihen, että asunto-osakeyhtiön ja huoltoyhtiön välillä oli 1.2.1998 allekirjoitettu kiinteistön hoitosopimus, jolla kiinteistönhuoltoon kuuluvat tehtävät oli annettu huoltoyhtiön hoidettaviksi. P:n mukaan hän oli sopimuksen perusteella voinut lähteä siitä, että huoltoyhtiö hoitaa sovitut tehtävät ja huolehtii myös katon tarkkailusta ja puhtaanapidosta. P on korostanut, että hänen tietoonsa ei ollut tullut sellaista, jonka vuoksi hänen olisi tullut epäillä huoltoyhtiön toiminnan asianmukaisuutta ja siinä noudattamaa huolellisuutta. P on kertonut itsekin suorittaneensa valvontaa kiinteistöllä käydessään. Hän on asunut Helsingissä ja käynyt Kuopiossa kiinteistöllä vaihtelevassa määrin, mutta kuitenkin säännöllisesti.
10. Huoltosopimuksessa on kuvattu yksityiskohtaisesti huoltoyhtiölle kuuluvia tehtäviä. Nimenomaista sopimusehtoa tai mainintaa katolle kertyneen lumen ja jään poistamisesta ja katon tarkkailusta sopimukseen ei sisälly. Sekä P:n että huoltoyhtiön toimitusjohtajan X:n Korkeimman oikeuden suullisessa käsittelyssä kertoman mukaan rakennuksen katolla olevan lumen ja jään tarkkailemisesta ja poistamisesta ei ollut myöskään erikseen sovittu tai keskusteltu. Ainoastaan kerran taikka kahdesti oli sovittu lumenpudotuksesta rakennuksen sisäpihan puolella vuonna 1998 tai 1999. X:n mukaan lumen- ja jäänpudotukset oli tällöin teetetty siihen erikseen hankituilla työntekijöillä ja työstä oli asunto-osakeyhtiötä myös laskutettu erikseen. P on todennut, että huoltoyhtiön velvollisuuksiin oli kuulunut valvoa kattoaluetta ja ryhtyä tarvittaessa lumen pudottamiseen.
11. Huoltoyhtiön henkilöstöön kuuluneet siivooja, roskien kerääjä ja lumitöistä vastanneet työntekijät olivat käyneet kiinteistöllä viikottain. Huoltomies Y on todistajanlausumassaan kertonut käyneensä kiinteistöllä kerran tai kahdesti viikossa, tarvittaessa useamminkin. Y:n mukaan huoltoyhtiön työntekijöille oli annettu ohjeet kulkea kiinteistöllä "silmät auki". X:n mukaan Y:lle ei ollut annettu sen lisäksi erityisiä ohjeita kysymyksessä olevan rakennuksen katon tarkkailemisesta. Huoltoyhtiö ei myöskään ollut ottanut vastuuta rakennuksen turvallisuudesta katolta putoavan lumen tai jään osalta. X on kertonut, että huoltoyhtiön hoitamista kiinteistöistä neljä tai viisi oli niin sanottuja riskikohteita, joiden osalta oli nimenomaisesti sovittu, että katot pidettiin puhtaina ja lumenpudotukseen ryhdyttiin automaattisesti. Asunto Oy K:n rakennus ei ollut ollut tällainen kohde.
P:n vastuusta kuvatun kiinteistönhoitojärjestelyn valossa
12. Korkein oikeus toteaa, että kiinteistön omistajalle tai haltijalle lähtökohtaisesti kuuluva vastuu turvallisuusvelvoitteen täyttämisestä voidaan siirtää tai vastuuta rajoittaa antamalla kiinteistön hoito sopimusteitse huoltoyhtiölle tai muulle taholle, jolla on edellytykset tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Toimeksiantajan tulee valvoa, että huoltoyhtiö hoitaa tehtävänsä.
13. On perusteltua edellyttää, että asunto-osakeyhtiön hallituksen tarkoittaessa siirtää katon valvonta- ja puhdistamisvelvollisuuden sopimusteitse huoltoyhtiölle, järjestely toteutetaan niin, ettei jää epäselvyyttä siitä, kenen vastuulla katon lumi- ja jäätilanteen tarkkailu ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen vaaran tai vahingon välttämiseksi ovat. Selkeä vastuunjako on tärkeä sen vuoksi, että vastuussa oleva voi varautua tehtävän suorittamiseen varaamalla tarvittavat resurssit ja ohjeistamalla henkilökuntaansa ja myös siksi, että toimenpiteet tarvittaessa käynnistyvät ilman viivytystä.
14. Kohdista 10 ja 11 ilmenevin tavoin Asunto Oy K:n rakennuksen katon lumi- ja jäätilanteen valvonta on jäänyt huoltoyhtiön työntekijöiden tehtäviensä ohella tekemien havaintojen sekä talon asukkaiden ja ohikulkijoiden huomioiden ja huomautusten varaan. Lisäksi P itse on kiinteistöllä käydessään seurannut tilannetta. Todistelusta tehtävä johtopäätös on, että valvonta on ollut epäsäännöllistä ja sattumanvaraista.
15. Korkein oikeus toteaa, että huoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella oli jäänyt epäselväksi, kenen vastuulle katon tarkkailu kuului. Sopimus ei siten ole ollut sellainen, että asunto-osakeyhtiö olisi vapautunut itse huolehtimasta katon valvonnasta ja puhtaanapidosta. Järjestelyä, jonka mukaan lumi- ja jäätilanteen valvonta on edellisessä kohdassa kuvatuin tavoin jäänyt epäsäännölliseksi ja sattumanvaraiseksi, ei voida pitää turvallisuuden kannalta riittävänä. P on hallituksen puheenjohtajana vastuussa järjestelyn riittämättömyydestä.
Tuottamus vai tapaturma
16. P on katsonut, että jään muodostuminen oli johtunut sääolosuhteiden ennalta-arvaamattomasta ja ennakoimattomasta vaihtelusta, minkä vuoksi tilanne oli kehittynyt yllätyksellisesti. Hänen mukaansa onnettomuus oli johtunut pikemminkin tapaturmasta kuin tuottamuksesta. Tuottamuksen puuttumista P on perustellut myös sillä, että hän oli asennuttanut katolle ylimääräiset lumiesteet.
17. Asiassa esitetty näyttö on ristiriitaista sekä siitä, oliko kysymyksessä olevan talon katon räystäällä ollut ennen tapahtumaa havaittavissa jäämuodostumaa, että siitä, kuinka pitkän ajan kuluessa katolta pudonnut jää oli muodostunut. P on katsonut, että jäätä oli muodostunut vasta välittömästi ennen tapahtumaa sään nopeasti lauhduttua.
18. Kirjallisena todisteluna esitetyn sääoloja koskevan selvityksen mukaan sää oli loppuvuoden 2002 ja vuodenvaihteen pakkaskauden jälkeen lauhtunut niin, että lämpötila oli kohonnut nollan yläpuolelle yhdeksän päivää ennen tapahtumaa. Tämän jälkeen lämpötila oli kolmesti laskenut selvästi nollan alapuolelle ja vastaavasti kolmesti kohonnut sen yläpuolelle. Tapahtumaa edeltäneenä yönä sää oli lauhtunut nopeasti ja ollut aamupäivällä 18.1.2003 kello 11 aikaan noin +3 astetta.
19. A:n on surmannut katolta pudonnut noin 10 kilon painoinen jäälohkare. Sääolosuhteista esitetyn selvityksen ja muun näytön perusteella Korkein oikeus pitää todennäköisenä, että kysymys on ollut katolle katon reunan ja sitä lähellä olleen esteen väliin säänvaihteluiden seurauksena muodostuneesta jäästä, joka sään lämmettyä on katolla virtaavan veden vaikutuksesta irronnut ja pudonnut alas. Katolle pakkautuneen lumen muuttumiseen jäälohkareeksi on kulunut useita vuorokausia. Lohkareen irtoamisen on aiheuttanut lopulta lämpötilan nopea kohoaminen. Katolla ylempänä olleilla ylimääräisillä lumiesteillä ei ole ollut merkitystä lohkareen putoamisen kannalta.
20. Katolta putoavan jään aiheuttamaa kuolemaa voidaan sinänsä pitää yllättävänä. Poikkeuksellista on sekin, että tällaista tapahtuu tammikuussa. Tapaturman ja tuottamuksen rajanvedon kannalta ratkaiseva merkitys on sillä, onko tapahtuma ollut niin ennalta-arvaamaton, ettei huolellisenkaan henkilön ole pitänyt siihen varautua. Harkittaessa sitä, olisiko P:n pitänyt havaita vaaratilanne ja ryhtyä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, lähtökohdaksi on otettava sääolosuhteet, joiden vallitessa jään muodostuminen katolle ja räystäille ei ole ollut yllättävää. Kysymys on ollut runsaan viikon kestäneestä sääjaksosta. Katon lumi- ja jäätilanteen tarkkailua olisi tässä tilanteessa tullut tehostaa tai ainakin ryhtyä varoittamaan rakennuksen käyttäjiä ja sen läheisyydessä liikkuvia. Lumenpudotukset niin kutsutuissa riskikohteissa oli aloitettu viisi päivää ennen syytteessä tarkoitettua tapahtumaa. Tämäkin viittaa siihen, että olosuhteiden poikkeuksellisuudesta aiheutuvat vaaratekijät olivat olleet jo useita päiviä havaittavissa ja todettavissa asianmukaisia toimenpiteitä edellyttäviksi. Jään putoamista ja vahinkoseurausta ei ole mainituissa oloissa pidettävä siten yllätyksellisenä, että kysymys olisi tapaturmasta.
Johtopäätös
21. Korkein oikeus katsoo, että P ei ole asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana noudattanut sitä huolellisuutta yhtiön kiinteistön turvallisuuden suhteen, jota häneltä on voitu edellyttää. Hän on syytteen mukaisesti laiminlyönyt huolehtia rakennuksen katon puhtaanapidosta ja näin menetellessään tuottamuksellaan aiheuttanut A:n kuoleman.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Kati Hidén, Mikael Krogerus, Juha Häyhä ja Soile Poutiainen. Esittelijä Jukka-Pekka Salonen.
Asunto-osakeyhtiöriidat