Asunto-osakeyhtiö - Yhtiövastike
Vesimaksu
Diaarinumero:S2003/323
Esittelypäivä:31.3.2004
Antopäivä:14.9.2004
Taltio:1997
Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan huoneistokohtaisesti kulutetusta vedestä perittiin vesimaksu, jonka perusteena käytettiin huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärää. Osakkeenomistaja käytti asuntonaan paitsi yhtiössä hallitsemaansa huoneistoa myös toisessa kaupungissa sijaitsevaa huoneistoa. Kysymys siitä, oliko hän asunut asunto-osakeyhtiön huoneistossa yhtiöjärjestyksessä tarkoitetulla tavalla.


ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Asian tausta
Harri K omisti huoneiston A 36 hallintaan oikeuttavat osakkeet Asunto Oy Kastanjametsän omistamassa talossa Turussa. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan huoneistokohtaisesti kulutetusta vedestä peritään vesimaksu, jonka perusteena käytetään huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärää. Vesimaksun suuruuden, muut yhtiölle tulevat maksut sekä vastikkeen suoritusajan ja -tavan määrää yhtiön hallitus. Turun maistraatin väestötietojärjestelmän asukasluettelon mukaan K:n kotipaikka on ollut 2.6.1997 alkaen Turussa edellä mainitussa huoneistossa. K omisti myös huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet erään toisen asunto-osakeyhtiön talossa Helsingissä.

K on asunut sekä Turussa että Helsingissä olevissa asunnoissaan kanteessa tarkoitettuna aikana noin puoliksi. Helsingin huoneiston osalta hän on maksanut vesimaksun vuosittain puolelta vuodelta. Turun huoneiston osalta hän on jättänyt osan yhtiön vaatimista vesimaksuista maksamatta.

Asunto Oy Kastanjametsän kanne ja K:n vastaus Turun käräjäoikeudessa
Asunto Oy Kastanjametsä (asunto-osakeyhtiö) vaati, että K velvoitetaan suorittamaan vesimaksut ajalta 2.6.1997 - 31.12.1998, 1.7. - 31.12.1999, 1.1. - 30.6.2000 ja 1.1. - 30.6.2001.

K vastusti kannetta sillä perusteella, että hän oli vuosittain asunut vähintään puolet ajasta Helsingissä, jossa hän oli maksanut vesimaksua kunakin vuonna puolelta vuodelta. Vesimaksujen tuli perustua siihen, että osakkeenomistaja todella myös asui huoneistossa. Joka tapauksessa täyden vesimaksun periminen oli kohtuutonta.

Käräjäoikeuden tuomio 28.9.2001
Käräjäoikeus totesi asianosaisten olevan yhtä mieltä siitä, että asunto-osakeyhtiössä perittävät vesimaksut olivat sellaisia huoneiston käyttämisestä johtuvia yhtiön menoja, joiden peittämiseksi kerättävät maksut ovat oikeudelliselta luonteeltaan vastiketta. Maksuvelvollisuus perustui siis huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistukseen ja huoneiston hallintaan. Yhtiöjärjestyksen mukaan vesimaksu yhtiössä perittiin kussakin huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän perusteella eikä siten tosiasiallisen veden kulutuksen perusteella.

K oli omaan ilmoitukseensa perustuneen Turun maistraatin asukasluettelon merkinnän mukaan muuttanut huoneistoon 2.6.1997, ja hän oli oikeudenkäynnin aikana ilmoittanut asuinpaikkansa olevan edelleen sama. Hänen oli siten katsottava asuvan kanteessa tarkoitetussa huoneistossa. Sillä, käyttikö K huoneistoa kokoaikaisesti vai ei, ei ollut asian ratkaisemisen kannalta merkitystä varsinkin, kun K:n asuminen Turun ja Helsingin asunnoissa oli epäsäännöllistä ja sattumanvaraista. Oikeudelliseen arvioon ei vaikuttanut, että K oli Helsingissä olevan huoneiston osalta asianosaisten välisen sopimuksen mukaisesti maksanut vesimaksun vuosittain vain kuudelta kuukaudelta. K:n maksuvelvollisuutta ei ollut pidettävä kohtuuttomana, sillä osakkeiden tuottaessa yhtäläiset oikeudet myös velvollisuuksien tuli olla yhtäläiset. Osakkeenomistajat olivat yhdenvertaisessa asemassa yhtiössä ja luopumalla jonkun omistajan vaatimuksesta yhtäläisestä velvoitteesta kuten vesimaksusta yhtiö saattoi loukata tätä periaatetta.

Käräjäoikeus velvoitti K:n suorittamaan asunto-osakeyhtiölle kanteessa tarkoitetut vesimaksut.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Juhani Tuominen.

Turun hovioikeuden tuomio 28.2.2003
K valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Simo Simola, Allan Ahnger ja Hannu Rimmanen. Esittelijä Leena Kaivo-oja.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
K:lle myönnettiin valituslupa. K vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään.

Asunto-osakeyhtiö vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
1. K omistaa asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet sekä Helsingissä että Turussa (Asunto Oy Kastanjametsä). Asiassa on kysymys siitä, onko K velvollinen suorittamaan asunto-osakeyhtiölle Turussa sijaitsevasta huoneistosta vesimaksuja 2.6.1997 ja 31.12.1998, 1.7. ja 31.12.1999, 1.1. ja 30.6.2000 sekä 1.1. ja 30.6.2001 välisiltä ajanjaksoilta. K on katsonut, ettei hän ole velvollinen maksamaan sanottuja vesimaksuja, koska hän on vuosittain asunut vähintään puolet ajasta Helsingissä, jossa sijaitsevasta huoneistosta hän on maksanut vesimaksua kunakin vuonna puolelta vuodelta.

2. Asunto Oy Kastanjametsän yhtiöjärjestyksen mukaan huoneistokohtaisesti kulutetusta vedestä peritään vesimaksu, jonka perusteena käytetään huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärää. Asiassa on siten arvioitava, onko K asunut Asunto Oy Kastanjametsän huoneistossa kanteessa tarkoitettuna aikana sanotun yhtiöjärjestyksen määräyksen tarkoittamalla tavalla.

3. Turun maistraatin väestötietojärjestelmän asukasluettelon mukaan K:n kotipaikka on ollut 2.6.1997 alkaen hänen mainittu asuntonsa Turussa. Merkintä on perustunut K:n omaan ilmoitukseen. K on kuitenkin ilmoituksensa mukaan tosiasiassa asunut huoneistoissaan Helsingissä ja Turussa noin puoliksi, kuitenkin enimmäkseen Helsingissä. K:n asiassa laatimista kirjelmistä ilmenee lisäksi, että hänen asumisensa vuoroin Helsingin ja vuoroin Turun asunnossa on kanteessa tarkoitettuna aikana ollut jatkuvaa mutta epäsäännöllistä siten, että oleskelujen kestot asunnoissa ovat vaihdelleet hänen kulloistenkin tarpeittensa mukaan.

4. Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajilta perittävä vesimaksu on luonteeltaan vastikkeenomainen osakkeenomistajan maksuvelvoite. Maksulla katetaan osaltaan asunto-osakeyhtiölle kiinteistön ylläpidosta ja hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Osakkeenomistajan vastikkeenmaksuvelvollisuuden kannalta merkitystä ei ole sillä, missä määrin hän tai joku muu tosiasiassa käyttää huoneistoa asumiseensa.

5. Jos yhtiöjärjestyksessä on määräys, jonka mukaan vesimaksua on suoritettava huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän perusteella, tällaista määräystä on maksun vastikkeen luontoisuudesta johtuen perusteltua tulkita siten, ettei vesimaksunkaan osalta merkitystä ole sillä, kuinka tiiviisti huoneistossa asuvaksi merkitty henkilö tosiasiassa käyttää huoneistoa asumiseensa. Siten asukkaan pelkästään tilapäiset tai epäsäännöllisesti toistuvatkaan poissaolot asunnosta eivät sellaisenaan merkitse, että hänen ei voitaisi katsoa asuvan huoneistossa siten kuin yhtiöjärjestyksessä tarkoitetaan.

6. K:n omien lausumien mukaan hän on kesästä 1997 lähtien jatkuvasti, vaikkakin epäsäännöllisesti käyttänyt myös Asunto Oy Kastanjametsän huoneistoa asumiseensa. Hän on näin ollen asunut kanteessa yksilöityinä ajanjaksoina yhtiöjärjestyksen vesimaksumääräyksen tarkoittamalla tavalla tuossa huoneistossa. Tämän vuoksi K on velvollinen suorittamaan kanteessa vaaditut vesimaksut asunto-osakeyhtiölle.

7. Yhtiöjärjestyksen määräyksen mukaan vesimaksun maksuvelvollisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, missä määrin huoneistossa asuva tosiasiallisesti käyttää vettä. Maksuvelvollisuus on sidottu vain siihen, asutaanko huoneistossa vai ei. Tällainen yhtiöjärjestyksen määräys on tavanomainen ja tarkoitettu turvaamaan osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta katettaessa asunto-osakeyhtiölle aiheutuvia menoja. Määräystä ei sinänsä voida pitää kohtuuttomana. Se seikka, että K:n katsotaan yhtiöjärjestyksessä tarkoitetuin tavoin asuneen huoneistossa ja että hän sen vuoksi on velvollinen maksamaan asumiseensa liittyvän vesimaksun, ei mainittu maksuperuste huomioon ottaen myöskään johda tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen. Sillä seikalla, että K on maksanut vesimaksuja myös Helsingin huoneistosta, ei tässä arvioinnissa ole merkitystä.

Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Suhonen, Kari Raulos, Kari Kitunen, Liisa Mansikkamäki ja Juha Häyhä. Esittelijä Jukka Sippo.