Osakkaan korvausvastuu valitsemansa urakoitsijan virheelllisestä työstä?

Osakas on vastuussa valitsemansa urakoitsijan työstä, jos on menetellyt huolimattomasti. Huolimatonta voi olla esim. urakoitsijan ammattitaidon ja osaamisen selvittämisen laiminlyönti. Harkinta on aina tapauskohtaista. Taloyhtiö hyväksyy nykyään urakan ja sen suorittajan, joten valintavastuu jakautuu myös taloyhtiölle.
Alla osakkeenomistajat olivat myyneet asunnon edelleen kph-urakan jälkeen ja uudet omistajat havaitsivat kph vikoja, jolloin paljastui, että laajat alueet olivat vaurioituneet virheellisen ja ammattitaidottoman pesukoneliitännän takia. Remontti tehtiin vanhan asoylain aikana, jolloin taloyhtiön valvontavastuu ei ollut yhtä tarkoin säännelty. Taloyhtiö joutui teettämään yli 30.000 euron urakan ja vaati korvauksia entisiltä osakkeenomistajilta. Vaatimukset hylättiin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, koska osakkeenomistajien ei katsottu menetelleen huolimattomasti vaikka olivat valinneet yksityisen remonttimiehen, jolla ei ollut voimassaolevaa vedeneristyssertifikaattia.




Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 146

Diaarinumero S 14/2900


Antamispäivä 3.2.2016

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Vantaan käräjäoikeus 12.9.2014 nro 14918 (liitteenä)

Asia Vahingonkorvaus

Valittaja Asunto Oy Riistanpolku 13

Vastapuolet Enni Nxxxkki Mikko Nxxxkki

Asian käsittely hovioikeudessa

Pääkäsittely on toimitettu 1.10.2015. Hovioikeus on 25.6.2015 pääkäsitte- lyn toimittamisesta päättäessään tehnyt pääkäsittelypäätöksestä ilmenevän todistelua koskevan käsittelyratkaisun.



Valitus


Asunto Oy Riistanpolku 13 on toistanut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän kanteensa ja vaatinut lisäksi, että Enni Nxxxkki ja Mikko Nxxxkki velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeuden osalta 9.835 eurolla korkoineen.

Nxxxkit olivat yhtiön rivitalohuoneiston C 9 hallintaan oikeuttavat osakkeet omistaessaan suorittaneet huoneistossa kylpyhuoneremontin, jossa tehdyistä virheistä oli aiheutunut mittava vesivahinko. Lähtökohtaisesti osakkaan vahingonkorvausvastuu syntyi jo siitä, että remontti oli suoritettu määräysten ja hyvän rakennustavan vastaisesti. Nxxxkit olivat joka tapauksessa toimineet huolimattomasti tilatessaan kylpyhuoneremontin yksityishenkilöltä. Osak- kaalta edellytetty huolellisuus olisi vaatinut työn tilaamista kylpyhuoneremontteihin erikoistuneelta yritykseltä. Nxxxkit eivät olleet tarkistaneet, oliko Turkkisella voimassaolevaa vedeneristyssertifikaattia. Osakkaalla oli velvol- lisuus valvoa remontin suorittamista hyvän rakennustavan mukaisesti. Jos osakas itse oli ollut läsnä remonttia suoritettaessa tai osallistunut sen tekemiseen, hänellä oli korostunut velvoite remontin asianmukaisuuden arviointiin.


Vanhan asunto-osakeyhtiölain 78 §:n mukaan osakkaan oli pidettävä kun- nossa hallitsemansa tilat. Osakkaan vastuu määräytyi siten erityisesti kyseisen säännöksen mukaan. Kyseessä oli isännänvastuun kaltainen vastuu, eikä ainoastaan tyypillinen vahingonkorvauslain mukainen sopimuksen ulkopuolinen vahingonkorvausvastuu. Osakkaalla oli siten säännöksen nojalla tuot- tamuksesta riippumaton korostettu kunnossapitovastuu.

Nxxxkkien oli tullut havaita huoneistossa ennen remonttia ollut pesukoneen poistoputki ja että sellaista ei remontissa ollut asennettu. Heidän oli tullut ymmärtää, että pesukoneen poistoletkun työntäminen lattiassa olevaan rei- kään poikkesi asunto-osakeyhtiössä vallinneesta käytännöstä.

Vahingonkorvauksen sovittelulle ei ollut edellytyksiä, koska osapuolet oli- vat taloudellisesti samassa asemassa, ja taloyhtiö oli joutunut ottamaan lai- naa remontin tekemiseksi.


Vastaus


Enni ja Mikko Nxxxkki ovat vaatineet, että valitus hylätään ja Asunto Oy Si- riuksenpolku 13 velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 7.006 eurolla korkoineen.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. Nxxxkit olivat toimineet riittävän huolelli- sesti valitessaan urakoitsijaa ja teettäessään remonttia. He olivat valinneet remontin tekijäksi tuttaviensa suositteleman ammattimiehen ja tutustuneet hänen remontoimiinsa kohteisiin ennen toimeksiantoa. Nxxxkit olivat tiedus- telleet remontin tekijältä vedeneristyssertifikaattia, jonka tämä oli ilmoitta- nut olevan kunnossa. Sillä seikalla, että vedeneristyssertifikaatin voimassa- olo oli päättynyt työn aikana, ei ollut asiassa merkitystä.

Nxxxkit eivät olleet laiminlyöneet ilmoitusvelvollisuuttaan remontista ja he olivat varanneet asunto-osakeyhtiön edustajalle oikeuden valvoa remonttia. Nxxxkit ja remontin tekijä olivat keskustelleet asunto-osakeyhtiön tuolloisen isännöitsijän kanssa remontista ja sen toteuttamistavasta ennen remontin aloittamista. Isännöitsijä oli hyväksynyt tavan, jolla remontti tehtiin ja käy- nyt läpi remontin tekijän luvat ja kokemuksen. Isännöitsijä oli myös käynyt ennen remonttia ja sen aikana tarkastamassa työtä sekä valvonut sitä. Työ oli suoritettu Nxxxkkien ollessa lomamatkalla 22.6.–29.6.2008. Nxxxkeilla ei ollut ollut aihetta kyseenalaistaa remontin tekijän työn laatua. Heillä oli ol- lut oikeus luottaa myös isännöitsijän ammattitaitoon.

Nxxxkit olivat asuneet remontin jälkeen huoneistossa useita vuosia havaitse- matta kylpyhuoneessa mitään ongelmaa. Kylpyhuoneessa ei ollut havaittu vikaa myöskään asunto-osakeyhtiön teettämissä pinnallisissa kuntotarkas- tuksissa. Enni ja Mikko Nxxxkin ei voitu edellyttää ymmärtäneen jonkin ole- van vialla pelkästään pesukoneen poistoputken aikaisemmasta poikkeavan asennuksen perusteella. Nxxxkit eivät olleet voineet tietää, millaiset ratkaisut olivat poistoputken osalta turvallisia ja mikä oli yhtiön käytäntö niiden osal- ta.

Remontin aikana voimassa olleen asunto-osakeyhtiölain mukaan asiaan so- vellettiin vahingonkorvauslakia. Yhtiön oli osoitettava, että Nxxxkit olivat


toimineet asiassa huolimattomasti ja tuottamuksellisesti. Yhtiö ei voinut enää hovioikeudessa vedota isännänvastuun kaltaiseen vastuuseen, koska sanottuun seikkaan ei ollut vedottu käräjäoikeudessa.

Mahdollisen vahingonkorvauksen kohtuullistamiselle oli perusteet, sillä ky- symyksessä oli suurehko yhdentoista huoneiston yhtiö.


Todistelu


Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjalli- siin todisteisiin.

Hovioikeudessa on kuultu Pekka Kaarnasta ja Mikko Nxxxkkia todistelutarkoi- tuksessa sekä todistajina Matti Fenraalia, Timo Pajumäkeä, Markku Turkkista, Pertti Nxxxkkia ja Ilkka Paarmasta.


Hovioikeuden ratkaisu


Käsittelyratkaisu


























Pääasia


Asunto-osakeyhtiö on valituksessaan katsonut Nxxxkkien korvausvastuun perustuvan tuottamuksen lisäksi isännänvastuun tyyppiseen vastuuseen, joka perustui kylpyhuoneremontin aikana voimassa olleen asunto-osakeyh- tiölain (809/1991) 78 §:ään. Sanotun pykälän mukaan osakkaalla on huo- lenpito- ja kunnossapitovastuu hallinnassaan olevasta huoneistosta. Asunto- osakeyhtiö on katsonut, että kysymyksessä ei ollut tyypillinen sopimuksen ulkopuolinen ainoastaan vahingonkorvauslakiin perustuva vastuu.

Nxxxkit ovat katsoneet, että isännänvastuun kaltaiseen vastuun osalta oli ky- symys uudesta seikasta, johon asunto-osakeyhtiö ei voinut vedota enää ho- vioikeudessa.

Asunto-osakeyhtiön haastehakemuksessa on todettu, että osakkaalla oli huolenpito- ja kunnossapitovelvollisuus hallinnassaan olevasta osakehuo- neistosta, ja että osakkaan tuli remontteja suorittaessaan huolehtia siitä, että työn suorittajaksi valittiin kyseiseen alaan perehtynyt, kokenut, ammattitai- toinen kylpyhuonekorjauksiin erikoistunut yritys, jolla oli vastuuvakuutuk- set hankittuna. Haastehakemuksessa on myös väitetty, että Nxxxkit eivät ol- leet noudattaneet osakkaan kunnossapito- ja huolellisuusvaatimusta tehdes- sään remonttia ja valitessaan remontin suorittajaa, ja he olivat menetelleet huolimattomasti ja tuottamuksellisesti korjaustyön tekijää valitessaan.

Hovioikeus toteaa, että osakkaan huolenpito- ja kunnossapitovastuuta on käsitelty jo käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoo, että asunto-osakeyhtiön valituksessaan esille tuoman isännänvastuun tyyppisen vastuun osalta ei ole kysymys oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitetus- ta uudesta seikasta, vaan asunto-osakeyhtiön näkemyksen oikeudellisesta perustelemisesta.


Asiassa on riidatonta, että huoneistossa Nxxxkkien omistusaikana suoritetus- sa kylpyhuoneremontissa pesukoneen poistoputki on asennettu väärin, ja siitä on aiheutunut huoneistossa myöhemmin ilmennyt kosteusvaurio.



Kylpyhuoneremontti on tehty kesä-heinäkuussa 2008, ja Nxxxkit ovat myy- neet huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet 1.9.2011. Asunto-osakeyh- tiön ja sen osakkeenomistajien suhteet määräytyvät pääosin asunto-osake- yhtiölain ja yhtiöjärjestyksen perusteella. Asiassa sovelletaan remontin te- koaikana voimassa ollutta asunto-osakeyhtiölakia (809/1991).

Asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 78 §:n 2 momentin mukaan osakkeen- omistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat tilat. Kunnossapitovastuun ja- kamista koskeva säännös määrittelee lähinnä vain sen, suoritetaanko tar- peelliset kunnostus- tai korjaustyöt osakkeenomistajan vai asunto-osakeyh- tiön kustannuksella.

Saman lain 77 §:n mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä muutoksia tiloissa, joihin hänen osakkeensa tuottavat hallintaoikeuden. Jos muutos voi vahingoittaa rakennusta tai tuottaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osak- keenomistajalle, siihen on saatava yhtiön hallituksen tai osakkeenomistajan suostumus. Muutostyöstä, joka voi vaikuttaa kantaviin rakenteisiin, talon eristyksiin, taloon asennettuihin vesi-, sähkö-, kaasu- tai vastaaviin johtoi- hin tai ilmanvaihtojärjestelmään, on ennen sen aloittamista ilmoitettava hal- litukselle tai isännöitsijälle. Hallituksella ja isännöitsijällä on oikeus valvoa, että muutostyö suoritetaan rakennusta vahingoittamatta ja hyvän rakennus- tavan mukaisesti.

Asunto-osakeyhtiölaissa (809/1991) ei ole säännöksiä osakkeenomistajan korvausvastuusta tilanteessa, josta nyt on kysymys. Vastuu muutoksista ai- heutuvien vahinkojen korvaamisesta perustetaan käytännössä yleensä va- hingonkorvauslakiin ja vahingonkorvausoikeudellisiin periaatteisiin. Hovi- oikeus toteaa, että sanotun lain 78 §:n 2 momentin säännöksestä ei ole joh- dettavissa osakkeenomistajalle tuottamuksesta riippumatonta tai isännän- vastuuseen rinnastettavissa olevaa vastuuta muutostöiden aiheuttamista va- hingoista suhteessa asunto-osakeyhtiöön.

Nykyisin voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 1 §:n ja 5 luvun 1
§:n mukaan osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että hänen sopimus- kumppaninaan oleva itsenäinen urakoitsija noudattaa hyvää rakennustapaa sen varmistamiseksi, ettei työstä aiheudu vahinkoa yhtiölle tai muille osak- keenomistajille. Osakas ei nykyisenkään lain mukaan vastaa käyttämänsä it- senäisen urakoitsijan huolimattomuudesta, jos osakas on urakoitsijaa vali- tessaan toiminut huolellisesti.

Asunto-osakeyhtiöllä on näyttötaakka on siitä, että Nxxxkit ovat menetelleet huolimattomasti valitessaan remontintekijän ja teettäessään remonttia.


Näyttö

Asianosaiset ja todistajat ovat kertoneet hovioikeuden pääkäsittelyssä pää- osin, kuten heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomiossa kirjattu seu- raavin lisäyksin:



Mikko Nxxxkki on kertonut, että hän ja hänen vaimonsa eivät olleet asuneet huoneistossa ennen kylpyhuoneremontin tekemistä. He olivat olleet Bulga- riassa remontin aikana ja muuttaneet vasta sen jälkeen huoneistoon. He ei- vät tienneet, millainen poistoputki kylpyhuoneessa oli ollut ennen remont- tia.

Isännöitsijä Kaarnas on kertonut, että uudet asukkaat olivat soittaneet noin vuoden kuluttua siitä, kun he olivat ostaneet Nxxxkeilta huoneistoon hallin- taan oikeuttavat osakkeet ja ilmoittaneet kylpyhuoneen lattiasta irtoavista laatoista. Kaarnas oli käynyt yhdessä Fenraalin kanssa katsomassa tilannet- ta ja havainnut irrallisia laattoja saunan ja suihkunurkkauksen lattiassa.
Fenraali oli mitannut kosteutta pintakosteusmittarilla, mutta merkittävää kosteutta ei ollut havaittu. Kosteutta oli mitattu myös pesukoneen takaa ko- netta siirtämättä. Kaarnas oli katsonut, että kysymyksessä ei ollut asunto- osakeyhtiölle kuuluva asia ja kehottanut asukkaita ottamaan irtoavien pinta- materiaalien osalta yhteyttä Nxxxkkeihin. Noin kuukauden kuluttua asukkaat olivat soittaneet uudelleen ja kertoneet laattojen irtoavan myös tuulikaapis- ta. Uusissa tutkimuksissa vika oli löytynyt pesukoneen poistoliitännästä.
Uudet asukkaat olivat saaneet Nxxxkeilta ohjeet pesukoneen poistoletkun liit- tämisestä. He eivät olleet ihmetelleet poistoputken liitäntää enemmälti.

Fenraali on kertonut kuvanneensa poikkeuksellisena pitämänsä pesukone- liitännän ensimmäisellä käynnillään huoneistossa. Hän ei ollut koskaan ai- kaisemmin nähnyt samanlaista liitäntää. Asiaan ei ollut kuitenkaan puutut- tu, eikä pesukonetta ollut siirretty poistoliitännän tarkempaa tarkastelua var- ten. Raportissa oli tosin todettu, että asiaa on syytä tutkia. Tarkempia tutki- muksia ei ollut ehditty tehdä, kun oli keskitytty irtoaviin laattoihin.

Turkkinen ei ole hovioikeudessa muistanut kylpyhuoneen pesukoneen pois- toputkea. Jos kylpyhuoneessa oli ollut poistoputki, se olisi pitänyt eristää.


Johtopäätökset

Hovioikeudessa vastaanotetun näytön perusteella ei ole ilmennyt aihetta ar- vioida Nxxxkkien huolellisuutta kylpyhuoneremontin tekijää valitessa toisin kuin käräjäoikeus. Yksityishenkilön valitsemisella työhön remontointiyri- tyksen asemesta tai sillä seikalla, että Turkkisen vedeneristyssertifikaatti ei ollut ollut enää voimassa remontin aikana, ei vallinneissa olosuhteissa ole ollut merkitystä asiassa.

Saneeraustekniikka Oy:n tutkimusraportista 6. ja 7.9.2012 sekä Kaarnaksen ja Fenraalin kertomuksista ilmenee, että koneen poistoputken liityntäratkai- su on havaittu irtoavien laattojen johdosta suoritetun huoneiston vahinko- kartoituksen ensimmäisellä käynnillä. Ammattimainen vahinkokartoittaja tai asunto-osakeyhtiön isännöitsijä eivät kuitenkaan ole puuttuneet liitän- tään tai edes tutkineet sitä tarkemmin ennen asukkaiden uutta yhteydenottoa yli kuukausi ensikäynnin jälkeen. Tähän nähden hovioikeus katsoo, että ky- symyksessä ei ole ollut sellainen ratkaisu, joka Nxxxkkien olisi maallikkoina tullut ymmärtää virheelliseksi. Tätä käsitystä tukee myös Kaarnaksen kertoma siitä, että Nxxxkkien jälkeen huoneistoon muuttaneet asukkaat eivät olleet kiinnittäneet liitäntään erityistä huomiota. Edelleen hovioikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty luotettavaa selvitystä siitä, millainen poistoputki oli ollut ennen Nxxxkkien teettämää remonttia. Asiassa kuultujen henkilöiden kertomukset eroavat tässä suhteessa toisistaan. Näyttämättä on jäänyt, että Nxxxkkien olisi tullut havaita putkiliitännän olevan erilainen kuin ennen remonttia.

Näillä ja käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla ei ole aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen.



Oikeudenkäyntikulut


Asian näin päättyessä Asunto Oy Riistanpolku 13 on velvollinen korvaa- maan Nxxxkkien oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen. Asunto- osakeyhtiö on myöntänyt oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.



Tuomiolauselma


Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asunto Oy Riistanpolku 13 velvoitetaan suorittamaan Enni Nxxxkille ja Mikko Nxxxkille yhteiseksi korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 7.006 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä.



Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valitta- malla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja vali- tuksen tekemiseen päättyy 4.4.2016.

Helsingin hovioikeuden puolesta:


























Asian ovat ratkaisseet: hovioikeudenneuvos Mikko L
hovioikeudenneuvos Terhi M hovioikeudenneuvos Liisa L

Valmistelija: viskaali Heini F Ratkaisu on yksimielinen.

,J
VANTAAN KÄRÄJÄOIKEUS
Osasto 2/INK

TUOMIO 14/14918
Annettu kansliassa

12.9.2014 L 13/8922





Kantaja



Vastaajat








Asia Vireille

Asunto Oy Riistanpolku 13




Nxxxkki, Enni

Nxxxkki, Mikko


Vahingonkorvaus 31.5.2013

RIIDATON TAPAHTUMAINKULKU

Enni ja Mikko Nxxxkki ovat omistaneet Asunto Oy Riistanpolku 13 -nimisen yhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa C 9. Nxxxkit ovat myyneet nämä osakkeet 1.9.2011 Linda L ja Tommi L. Enni ja Mikko Nxxxkki ovat omistusaikanaan kesä-heinäkuussa 2008 suorittaneet huoneistossa kylpyhuoneremontin. Remontin suorittaja on ollut Markku Turkkinen.


KANNE

Vaatimukset







Perusteet



Asunto Oy Riistanpolku 13 on vaatinut, että Enni ja Mikko Nxxxkki velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan yhtiölle
1) pääomaa 30.346,45 euroa
2) viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentin ja 7 §:n mukaisesti 21.1.2013 lukien
3) oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen korkolain 4 § 1 momentin mukaisesti kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä lukien

Kosteusvaurio ja sen syy

Linda L ja Tommi L ovat syksyllä 2012 havainneet kylpyhuoneessa ns. kopolaattoja ja ilmoittaneet siitä taloyhtiölle. Asunto Oy Riistanpolku 13:n toimeksiannosta

Saneeraustekniikka Oy on suorittanut asunnossa kartoituksia· 6.9.2012, 7.9.2012, 4.10.2012 ja 15. 10.2012, joissa on
selvinnyt, että kylpyhuoneessa on tehty hyvän rakennustavan_ ja rakennusmääräysten vastainen ja ammattitaidoton remontti, jonka seurauksena kylpyhuone, sauna, eteiskäytävä ja _ tuulikaappi alapohjineen ovat kosteusvaurioituneet vakavasti.

Pesukoneen viemäröintiputken lattian läpivientiputki on jäänyt kokonaan asentamatta. Viemäriputki ei ole ylettynyt lattiapinnan tasoon, vaan se on päättynyt kesken lattiarakenteissa ja jäänyt jopa noin 50 mm lattiapinnan alapuolelle. Vesi on päässyt rakenteisiin ja vaurioittanut kylpyhuoneen, saunan, eteiskäytävän ja tuulikaapin lattiarakenteita alapohjaan saakka. Hyvä rakennustapa olisi edellyttänyt, että remontin yhteydessä asennetaan pesukonetta varten yli puolen metrin korkeuteen yltävä pesukoneen viemäriputki, joka liitetään asianmukaisesti lattiarakenteeseen ja vesieristeeseen. Kosteusvaurio on pääasiallisesti aiheutunut tästä viemäriputken virheellisestä asentamisesta.

Myöskään vesieristettä ei ole tehty riittävän vedenpitäväksi, suihkusekoittajan hanakulmia ei ollut jatkettu asianmukaisella tavalla, kylpyhuoneen ja saunan seinän nostoissa oli käytetty vanhaa muovimattoa, oven karmia ei ollut kiinnitetty vesieristeeseen, vesieriste oli kiinnitetty heikosti kynnykseen ja laatoitus oli tehty vanhojen laattojen päälle. Nämä seikat osoittavat, että remontti on suoritettu ammattitaidottomasti ja hyvän rakennustavan vastaisesti.

Vastuu kylpyhuoneremontista

Remonttityön on suorittanut Markku Turkkinen -niminen henkilö, joka on tehnyt työn yksityishenkilönä, kertomansa mukaan palkkiotta talkootyönä yhdessä Nxxxkkien kanssa. Hänellä ei ole ollut vastuuvakuutusta työssä mahdollisesti syntyvien vahinkojen varalle, mikä Nxxxkkien on täytynyt ymmärtää.
Markku Turkkisen vedeneristyssertifikaatti ei ole ollut voimassa työtä suoritettaessa. Osakkaan on teetettävä suunnittelu ja työ siten, ettei yhtiön vastuulla olevat rakenteet vaurioidu. Nxxxkit vastaavat vahingoista selvän huolimattomuutensa ja tuottamuksensa perusteella.

Vastaajien huolimattomuus ilmenee erityisesti urakoitsijan valinnassa. Huolellisen osakkaan velvollisuutena on teettää työ kylpyhuoneremontteihin erikoistuneella yrityksellä. Taloyhtiön valvontamahdollisuus ei tarkoita sitä, että valvonnan suorittamisella vastuu kaikista osakkaan suorittamista remonteista siirtyisi taloyhtiölle. Kantaja ei ole missään vaiheessa tehnyt urakan hyväksyntää, vaan ainoastaan normaalin vesieristystarkastuksen. Nyt ilmennyt virhe ei ole selvinnyt aiemmissa tarkastuksissa.

Tasonparannusta ei ole syntynyt, vaan huoneisto on korjattu

tarkalleen samaan tasoon. Käyttöiän jatkuminen on hyvin vähäistä, remonttien välillä on ollut 4-5 vuotta.

Kantaja kiistää sovitteluvaatimuksen . Asiassa ei ole, edellytyksiä sovittelulle, vaan vahinko on korvattava täydestä määrästä. Osapuolet eivät ole niin erilaisessa asemassa, että korvausta pitäisi taloudellisen syyn tai muun syyn perusteella sovitella. Toisin kuin vastaaja väittää, kantajalla ei ole ollut minkäänlaista myötävaikutusta vahingon syntyyn.

Työ on suoritettu hyvän rakennustavan vastaisesti ja ammattitaidottomasti. Nxxxkkien olisi tullut remontin tekemisen jälkeen havaita poistoputken puuttuminen ja selvittää putken puuttumisen asianmukaisuus.

Vahingon määrä

Saneeraustekniikka Oy on laatinut kohteeseen 19.12.2012 korjaustyöselityksen. Rakenteet on purettu ja niitä on kuivatettu pitkän aikaa. Korjaustyön on suorittanut Helsingin Saneeraus FixOy.

Korvausvaatimus perustuu kantajan suorittamiin laskuihin vahingon tutkimisesta ja selvittämisestä, purkamisesta ja kuivatuksesta sekä suunnittelusta ja korjaamisesta.


VASTAUS

Vaatimukset










Perusteet



Enni ja Mikko Nxxxkki ovat vaatineet, että käräjäoikeus

1) ensisijaisesti hylkää kantajan vaatimukset kokonaisuudessaan tai toissijaisesti vaatimuksia tulee sovitella korkeintaan 10 %:iin vaadituista määristä
2) velvoittaa kantajan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen korkolain 4 § 1 momentin mukaisesti kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomiosta lukien

Vähennyksenä tuli joka tapauksessa ottaa huomioon käyttöiän jatkuminen, jolloin enimmäiskorvaus oli 25.000 euroa.

Kosteusvaurio ja vastuu siitä

Nxxxkkien käsityksen mukaan remontti on tehty ammattitaidolla ja huolellisesti. Remonttimies on tiedetty ammattimieheksi.
Turkkinen on tehnyt vastaavia remontointitöitä 20 vuotta. Turkkinen löytyy Helsingin muurarit osasto 601:n pitämältä yhteystietolistalta. Turkkinen on tehnyt ennen Nxxxkkien remonttia vastaavan remontin Nxxxkkien tuntemalle henkilölle, jonka suosituksesta Nxxxkit ovat kyseiseen remontintekijään päätyneet ja he ovat ennen sitä käyneet toteamassa aiemmin tehdyssä kohteessa Turkkisen tekemän työn laadun. Laatoitus on tehty Nxxxkkien ollessa matkoilla. He eivät ole rakennusalan

ammattilaisia ja ovat voineet luottaa remonttityön tekijän sekä remonttia valvoneen taloyhtiön isännöitsijän ammattitaitoon. Nxxxkit eivät ole tienneet asunnosta muuttaessaan asunnossa olleista virheistä.
Isännöitsijä S on käynyt paikalla ennen remonttia ja sen aikana. Hän on ilmoittanut valvovansa remontin ja myös tosiasiallisesti näin on menetelty. Isännöitsijä on keskustellut ennen remonttia Turkkisen kanssa ja hyväksynyt tämän remonttia suorittamaan. Hän on myös tarkastanut mahdolliset vedeneristyssertifikaatit. Sertifikaatti ei ole
märkätila-asennuksissa pakollinen minkään lain perusteella. Isännöitsijä on hyväksynyt laatoituksen vanhan laatoituksen päälle edellytyksin, että tila on kuiva. 12.6.2008 hän on mitannut tilan kosteuden ja havainnut tilan kuivaksi. Ennen laatoituksen asennusta hän on mitannut rakenteiden kosteuden ja antanut luvan jatkaa työtä. 25.6.2008 hän käynyt tarkistamassa vesieristyksen ja todennut sen asianmukaisesti tehdyksi ja antanut luvan jatkaa laatoittamista. Isännöitsijän hyväksyttyä remonttimiehen ja eristystyön laadun taloyhtiö on ottanut vastuun mahdollisesti myöhemmin ilmenevistä
virheistä.

Remontin jälkeen on PR-Saneeraus Oy suorittanut yhtiön huoneistoissa kuntotarkastukset remonttitarpeen kartoittamiseksi. Huoneiston C 9 osalta on todettu, että huoneisto on kunnostettu ja korjattu nykyisten rakennusmääräysten mukaisesti eikä huoneistossa ole korjaustarvetta. Puutteita on havaittu lattiakaivon kauluksessa, vuorilistojen puuttumisessa, hanakulmien tiivistämisessä ja todettu pesuhuoneen seinien alin laattarivi märäksi.

Kesän 2008 remontin jälkeen Nxxxkit eivät ole tehneet mitään muutoksia kylpyhuoneeseen tai pesukoneen poistoputkeen. He ovat myyneet asunnon 1.9.2011 samassa kunnossa kuin se oli remontin jälkeen. Myynnin jälkeen uudet ostajat ovat asentaneet pesukoneen poistoputken kuten aiemmin.

Kukaan huoneistossa käyneistä ammattilaisista (isännöitsijä, PR-Saneerauksen henkilö) eivätkä myöskään uudet ostajat ole havainneet puutteita pesukoneen poistoputken asennuksessa, minkä vuoksi Nxxxkeille ei voida asettaa edellytystä, että heidän olisi tullut se havaita.

Vahingon määrä

Korjauksella on tullut asuntoon käyttöiän jatkumista, josta Nxxxkit eivät ole korvausvelvollisia. Mahdollista korvausta tulisi sovitella huomattavasti vahingonkorvauslain 1 § 2 momentin mukaisesti huomioiden taloyhtiön ja sen isännöitsijän myötävaikutus vahingon syntymiseen ja kun kuntotarkastuksessa ei ole havaittu vahinkoja.

Oikeudenkäyntikulut Asunto Oy Riistanpolku 13 on vaatinut, että Nxxxkit velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut yhteensä 17.865,80 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antopäivästä lukien. Lisäksi Asunto Oy Riistanpolku 13 on vaatinut asianosaiskulujensa korvaamista yhteensä 402 eurolla laillisena korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden ratkaisusta lukien.

Koska yhtiö ei ollut arvonlisäverovelvollinen, se ei voinut vähentää arvonlisäveron osuutta toiminnassaan, vaaditaan määrä arvonlisäverollisena.

Käytetty tuntilaskutus vastasi alaan erikoistuneiden pääkaupunkiseudun toimistojen hintatasoa.

Enni ja Mikko Nxxxkki ovat vaatineet, että Asunto Oy Riistanpolku 13 velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 12.676,52 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antopäivästä lukien.

VASTAUKSET OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSIIN

Enni ja Mikko Nxxxkilla ei ole ollut huomautettavaa kantajan oikeudenkäyntikuluihin toimenpiteiden, niiden ajankäyttöön tai aiheutuneiden muiden kulujen osalta mukaan lukien arvonlisäverot. Nxxxkit ovat kuitenkin paljoksuneet käytettyä tuntilaskutushintaa 246 euroa ja pitävät kohtuullisena 200 euron määräistä tuntilaskutusta, jolloin palkkioiden kohtuullinen määrä on 11.133,20 euroa alv O %.
Asianosaiskuluihin Nxxxkeilla ei ole ollut huomautettavaa.

Asunto Oy Riistanpolku 13:lla ei ole ollut huomauttamista Nxxxkkien laskuun määrällisesti.


TODISTEET
Kirjalliset todisteet

Kantaja





Vastaaja






Henkilötodistelu
Kantaja




1. Tutkimusraportti 6.9.2012 ja 7.9.2012
2. Tutkimusraportti 14.10.2012 ja 15.10.2012
3. KorjaustyöseUtys 19.12.2012 (todisteesta luovuttu) 4. Vahingosta aiheutuneet laskut (todisteesta luovuttu)
5. vrr:n selvitys Markku Turkkisen sertifikaatista (todisteesta luovuttu)

1. Isännöitsijän lausunto 26.6.2008
2. PR-Saneeraus Oy:n työraportti
3. Asunto Oy Riistanpolku 13 yhtiökokouspöytäkirja 2.3.2009
teosta luovuttu)
4. Tiliote
5. Ote Helsingin muurarit osasto 601:n ammattimiesten yhteystiedoista






Vastaaja

1. Pekka Kaarnas
2. Matti Fenraali
3. Timo Pajumäki
4. Markku Turkkinen

1. Mikko Nxxxkki
2. Timo Pajumäki
3. Markku Turkkinen
4. Pertti Nxxxkki
5. likka Paarmanen


KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU


Perustelut



Kysymyksenasettelu

Asiassa on keskeisesti ratkaistavana kysymys siitä, ovatko Nxxxkit menetelleet huolimattomasti remontintekijää valitessaan ja remonttia tehdessään ja ovatko he näin vastuussa aiheutuneesta vahingosta yhtiölle.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa on riidatonta, että asunnon kylpyhuone, sauna, eteiskäytävä ja tuulikaappi ovat kosteusvaurioituneet vakavasti ja että tämän vaurion on aiheuttanut se, että pesukoneen viemäröintiputken lattian läpivientiputki on jäänyt asentamatta kokonaan, jolloin vesi on päässyt rakenteisiin. Edelleen asiassa on riidatonta, että remontin, jossa mainittu virhe on tapahtunut, on suorittanut Markku Turkkinen. Vielä riidatonta asiassa on se, että suoritetussa kylpyhuoneremontissa oli ollut myös joitakin muita virheitä (kuten se, että suihkusekoittajan hanakulmia ei ollut jatkettu asianmukaisella tavalla, kylpyhuoneen ja saunan seinän nostoissa oli käytetty vanhaa muovimattoa, oven karmia ei ollut kiinnitetty vesieristeeseen ja vesieriste oli kiinnitetty heikosti kynnykseen) jotka eivät kuitenkaan olleet vaikuttaneet kosteusvaurion syntymiseen.

Asiassa on edelleen riidatonta vahingon korjaamisesta aiheutuneet kustannukset yhteensä 30.346,45 euroa.

Asiassa on muun muassa kohteessa isännöitsijänä vuodesta 2010 toimineen Pekka Kaarnaksen sekä vahinkokartoittaja Matti Fenraalin kertomuksista käynyt ilmi, että vaurio oli ilmennyt vuoden 2011 jälkeen nykyisten asukkaiden otettua irtoilevien kaakeleiden johdosta yhteyttä isännöitsijään, jolloin vikaa oli lähdetty selvittämään. Tällöin oli pesukoneen poistoputkea poistettaessa huomattu, ettei poistoletkulla ollut vastakappaletta. Tämän jälkeen kohteessa aloitettiin laajemmat tutkimukset ja avaukset.

Sovellettavat säännökset

Kyseisenä ajankohtana voimassa olleen asunto-osakeyhtiölain 78 § sisälsi säännökset kunnossapitovastuun jakautumisesta yhtiön ja osakkaanomistajan kesken. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole asiaa koskevia määräyksiä, määräytyy kunnossapitovastuu asunto-osakeyhtiölain 78 §:n 2-4 momentin mukaisesti.

Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa hallitsemansa huoneiston sisäosat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassa olevat tilat. Yhtiön vastuulle kuuluvat kuitenkin rakenteista johtuvat sisäpuoliset viat sekä huoneistoihin
samantasoisina asennetut lämpö-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat sekä vesihanat. Myös erilaiset eristysrakenteet on oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsottu osaksi rakennetta ja siten esimerkiksi kosteiden tilojen vesieristeiden korjausvastuu on vakiintuneesti katsottu olevan yhtiöllä.

Rakenteellisten vikojen korjausvastuuseen ei vaikuta se, kuka asennuksen on tehnyt. Myös aikaisempien osakkaiden jälkikäteen tekemien muutosten aiheuttamat rakennevirheet kuuluivat yhtiön vastuulle. Yhtiö voi tällöin saattaa vahingon alkuperäisen aiheuttajan vastuuseen, jos se voi osoittaa tämän toimineen huolimattomasti. (HE 216/1990,s. 58)

Esimerkiksi vesieristyksen rikkominen kylpyhuoneremontin yhteydessä saattaa tulla esille vasta vuosia myöhemmin ja aiheuttaa huomattavia vaurioita. Taloyhtiö on ensisijaisesti vastuussa tällaisesta vahingosta. Uusi osakas ei ole vastuussa edellisen osakkaan tekemistä virheistä. Asunto-osakeyhtiö voi kuitenkin vaatia tuottamuksen perusteella vastuuseen remontin tehnyttä ja virheen aiheuttanutta entistä osakasta.

Osakkeenomistajan vastuun on perinteisesti katsottu olevan vahingonkorvauslain mukaista vastuuta. Tällöin vahingon kärsineellä yhtiöllä näyttövelvollisuus paitsi aiheutuneesta vahingosta myös siitä, että osakkeenomistaja on tuottamuksellaan aiheuttanut vahingon. Tuottamusarvioinnissa on otettu huomioon huolimattomuus varsinaisen työn tekemisessä. Osakkaan vastuuta tuottamuksesta on perusteltu myös asunto-osakeyhtiölain säännösten noudattamatta jättämisellä. Kyse voi silloin olla esimerkiksi ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä tai siitä, että yhtiön edustajalle ei ole varattu asunto-osakeyhtiölain 77 §:n mukaista oikeutta valvoa muutostöiden tekemistä. (Esimerkiksi
Kanerva-Kara-Kanerva ja Kuhanen: Asunto-osakeyhtiöt oikeuskäytännössä s. 148 - sekä Koskinen, Tiina: Kosteus- ja homevauriot asuntokaupan sopimusoikeudellisena ongelmana, s. 185)

Asiassa esitetty näyttö

Mikko Nxxxkki on kertonut, että hänellä ei ole mitään kokemusta

remontoinnista tai rakennusalasta. Ennen remontin aloittamisfa Nxxxkit olivat ottaneet yhteyttä isännöitsijä Timo Pajumäkeen, joka·ilmoitti tulevansa valvomaan vesieristykset.

Nxxxkit olivat valinneet remontintekijäksi Turkkisen, koska rakennusalalla työskentelevä Nxxxkkien pitkäaikainen ystävä likka Paarmanen oli suositellut häntä. Turkkinen oli tehnyt myös Paarmaselle kylpyhuoneremontin, jota Nxxxkit kävivät katsomassa.

Ennen remontin aloittamista Turkkinen kävi tutustumassa kohteeseen. Paikalla olivat tuolloin Nxxxkit, likka Paarmanen sekä Mikko Nxxxkin vanhemmat. Tuolloin sovittiin työ sekä siitä maksettava korvaus 2.000 euroa. Samalla sovittiin tapaaminen isännöitsijän kanssa, joka mittaisi kosteuden.

Isännöitsijän mitatessa kosteutta olivat paikalla Mikko Nxxxkki, Turkkinen, isännöitsijä Pajumäki ja Pertti Nxxxkki. Tilanteessa keskusteltiin päällelaatoituksesta, joka isännöitsijän mukaan ei ollut ongelma sekä Turkkisen ammattitaidosta ja kokemuksesta. Lisäksi tilanteessa keskusteltiin myös siitä, että isännöitsijä tulee valvomaan.

Mikko Nxxxkki ei ollut osallistunut mitenkään purkutöihin tai remonttiin. Nxxxkit olivat remontin aikaan Bulgariassa lomalla ja kun he palasivat, oli remontti valmis.

Kohteessa oli tehty se, mitä oli sovittu ja työn laatu näytti hyvältä. Sovittu 2.000 euron korvaus maksettiin käteisellä Turkkiselle.

Lattiassa ollut pesukoneen poistoputkireikä ei ollut herättänyt mitään epäilyksiä ja Nxxxkit olivat työntäneet letkun niin syvälle kuin se oli mennyt. Letku oli näin pysynyt ilman kiinnityksiä paikoillaan. Edellisessä asunnossa putki oli mennyt vessanpönttöön. Mikko Nxxxkki ei ollut koskaan ennen nähnyt tällaista ratkaisua.

Turkkinen oli antanut itsestään ammattitaitoisen kuvan eikä Nxxxkeilla ollut mitään aihetta epäillä hänen ammattitaitoaan, etenkin kun rakennusalalla toimiva tuttava, jolle Turkkinen oli myös tehnyt remontin oli suositellut häntä. Lisäksi Turkkinen oli työskennellyt pitkään alalla.

Mikko Nxxxkki ei ollut tarkistanut eikä olisi edes ymmärtänyt tarkistaa, oliko Turkkisella vastuuvakuutusta tai vedeneristyssertifikaattia. Turkkinen oli kertonut lupien olevan kunnossa.

Todistaja Matti Fenraali, joka on työskennellyt vahinkokartoittajana 13 vuotta ja laatinut tutkimusraportit 6.9.2012 todiste K1) ja tutkimusraportin 15.10.2012 (todiste K2) on kertonut, että kohteessa olleet selkeät virheet kuten

.,, 9
poistoputken kytkemättä jättäminen ja hanakulmien rakenteiden virheellinen jatkaminen osoittivat, että remonttia ollut tehty kovin ammattitaitoisesti. Ammattimies ei tekisi tällaisia virheitä.

Remonttimiehen tietojen löytyminen Helsingin muurareiden yhteystiedoista ei välttämättä osoittanut pätevyyttä kylpyhuonetöihin ja siellä vaadittaviin vesieristyksiin.
Vesieristeen asentajan tulee tarkistaa, että kaikki läpiviennit ja putket on tehty asianmukaisesti.

Työkohteissa edellytetään remontintekijän vedeneristyssertifikaattia. Vedeneristyssertifikaatti edellyttää suoritettua kurssia ja näyttökoetta ja voimassapysyminen työn jatkuvuutta ja valvontakaavakkeiden lähettämistä VTT:een.
Sertifikaatti on voimassa vuoden kerrallaan. Lähtökohtana on, että jos henkilöllä on sertifikaatti, ovat asiat kunnossa.

Vuonna 2009 kohteessa oli tehty päällisin puolin yleiskunnon tarkistus, jossa päähuomio oli ollut suihkunurkkauksessa. Liitos oli ollut pesukoneen takana ja hankalasti havaittavissa.

Nykymääräyksillä suoritetun kylpyhuoneremontin tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Tässä kohteessa syntyy marginaalinen käyttöiän pidennys.

Ensimmäisellä tarkastuskäynnillä havaittiin, että poistoputki oli liitetty lattiarajaan, enempää ei tuolloin tutkittu, koska toimeksiantona oli selvittää, miksi suihkuhuoneen laatat irtoavat. Vasta toisella käynnillä tutkittiin tarkemmin.

Todistajana asiassa kuultu isännöitsijä Timo Pajumäki on kertonut toimeensa isännöitsijänä vuodesta 1987 ja olleensa kohteessa remontin aikaan isännöitsijä. Pajumäellä ei ollut rakennusalan koulutusta, vaan hän on käyttänyt konsultteja. Pajumäki on käynyt vesieristäjän 2 päiväisen kurssin ja yrityksellä on käytössä pintakosteusmittari.

Tämän asian johdosta Pajumäki on käynyt asunnolla kahdesti, ensin mittaamassa kosteuden ja sitten tarkistamassa vedeneristyksen. Pajumäki oli käynyt mittaamassa kohteen kosteuden ja sen jälkeen teki vesieristystarkastuksen.
Rakenteet olivat kuivat, vesieristys oli tehty asianmukaisesti ja tämän jälkeen kaikki oli osakkaan vastuulla. Raporttiin kirjattiin tiedot tekijän antamien tietojen perusteella ja näiden tietojen perusteella arvioitiin vedeneristys.

Vesieristystarkastuksessa tarkistettiin, että kaikki pinnat vesieristetty, tarkastushetkellä lattiassa ei ollut edes reikää eikä hän kiinnittänyt pesukoneen vedenpoistoon mitään huomiota.
Pajumäki ei ollut toiminut remontissa valvojana. Pajumäki oli molemmilla käynneillään asunnossa

10
keskustellut urakoitsijan kanssa. Pajumäellä ei ollut rflitään· syytä epäillä, etteikö remontin tekijä olisi ollut kykenevä suorittamaan työtä. Koska kyseessä oli osakkaan teettämä remontti, ei yhtiö tarkistanut remontin tekijän taustoja. Jos
Pajumäki olisi havainnut, ettei ole kelvollinen remontoija, ei hän olisi antanut lupaa jatkaa. Vesieristystarkastuksessa Pajumäki antoi luvan aloittaa laatoitustyöt.

Yhtiössä oli 2009 päätetty tehdä kokonaiskartoitus, jossa tutkittiin kaikki yhtiön kylpyhuoneet. Poistoputkivirhettä ei tuolloin löydetty todennäköisesti sen takia, että kalusteet olivat edessä.

Todistaja Markku Turkkinen, joka on tehnyt kyseisen remontin, on kertonut olevansa muurari, mutta tehneensä viimeiset 10 - 12 vuotta pääasiassa laatoitushommia. Hän on tehnyt vesieristyksiä BO-luvulta lähtien ja on tehnyt muun muassa Helsingin kaupungin kohteisiin parinkymmenen vuoden ajan, vuodessa noin sadan kylpyhuoneen vesieristeet, kaadot ja laatoitukset. Tähän saakka Turkkinen on saanut työstään vain kiitosta ja tämä on ensimmäinen kerta, kun on tullut ongelmia. Turkkisen pääasiallinen toimenkuva ovat olleet kylpyhuoneen laatoitukset vedeneristyksineen.

Turkkinen laatoitti pesuhuoneen, eikä kohteessa ollut muita miehiä tekemässä. Sitä Turkkinen ei muista, kuka teki putkihommat. Työ oli vähän kuin talkootyötä. Työ oli kestänyt vajaan viikon. Turkkisella ei ole yritystä eikä hänellä ollut vastuuvakuutusta. Turkkinen on tehnyt henkilökohtaisen märkätilasertifikaatin, mutta tämän työn aikana se oli jossakin vaiheessa loppunut. Turkkinen ei muistanut, oliko tämän kohteen pesukoneen poistoputken läpivienti tehty asianmukaisesti, mutta jos isännöitsijä on sen tarkistanut, on se ollut kunnossa.

Pertti Nxxxkki on kertonut, että Paarmanen oli suositellut Turkkista. Remontista sovittiin asunnolla ja pesuhuoneen laatoitustöiden hinnaksi sovittiin 2.000 euroa. Mikko Nxxxkki ei remontin aikaan ollut lainkaan Suomessa. Turkkinen oli tehnyt yksin pesuhuoneen remontin. Pertti Nxxxkki teki samaan aikaan asunnon keittiöremonttia. Pertti Nxxxkille jäi Turkkisen ammattitaidosta hyvä käsitys. Turkkinen oli jo ennen remonttia vaikuttanut ammattimieheltä, jolla oli kokemusta ja myös hänen työskentelystään näki, että ammattimies oli kyseessä.

Asiassa todistajana kuultu likka Paarmanen on kertonut olevansa rakennusmestari ja tehneensä töitä vastaavana mestarina NCC:llä. Turkkinen oli remontoinut Paarmasen ja myös tämän vanhempien kylpyhuoneet laatoituksineen. Paarmanen tiesi, että Paarmanen oli tehnyt monta kymmentä vuotta muuraus- ja laattahommia.

Paarmanen oli suositellut Turkkista, koska tämän työnjälki oli ollut

11
hyvää. Nxxxkit olivat ennen remonttipäätöstä käyneet katsomassa Paarmasen kylpyhuoneen. Nxxxkit, Turkkinen,
Paarmanen, Paarmasen isä ja Pertti Nxxxkki olivat tämän jälkeen yhdessä olleet Nxxxkkien remontoitavassa kylpyhuoneessa ja käyneet läpi, mitä kohteessa piti tehdä. Tilaisuudessa oli korvaukseksi remontista sovittu 2.000 euroa.

Paarmanen on edelleen vakuuttunut Turkkisen ammattitaidosta muurauksessa ja laatoituksessa, vaikka nyttemmin on selvinnyt, että läpivientiä ei ollutkaan tehty asianmukaisesti. Turkkisen tekemän työn jäljestä näkee, että hän on kuitenkin ammattimies.

Kirjallisina todisteina esitetyistä tutkimusraporteista 6.9. ja 7.9.2012 sekä 14.10 ja 15.10.2012 (K1 ja K2) ilmenevät remontista aiheutuneet vahingot ja remontin virheet, jotka ovat sinänsä riidattomia. Kirjallisena todisteena esitetystä isännöitsijä Pajumäen lausumasta 26.6.2008 (V1) ilmenee, että huoneiston C vesieristys on tarkastettu 25.6.2008 ja vedeneristettä on käytetty valmistajan ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi lausumassa on todettu, että vesieristystarkastuksen jälkeen urakoitsijalle on annettu lupa jatkaa laatoituksella.
Kirjallisena todisteena esitetystä PR-Saneeraus Oy:n työraportista 28.11.2008 (V2) ilmenee, että toimeksiantona on ollut kohteen pesuhuoneiden kosteudenmittaus pintoja rikkomattomin menetelmin, pintakosteudenosoitinlaitteella mitattuna. Raportin mukaan huoneistot A, B ja C on kunnostettu ja korjattu nykyisten rakennusmääräysten mukaisesti eikä niissä ole tällä hetkellä korjaustarvetta.

Johtopäätökset esitetystä näytöstä

Mikko Nxxxkin, likka Paarmasen ja Pertti Nxxxkin kertomuksista on ilmennyt, että Turkkinen oli valittu remontin tekijäksi, koska asianosaiset tunsivat hänet ja Turkkinen oli tehnyt jo aiemmin sekä Paarmaselle että tämän vanhemmille kylpyhuoneremontteja, joiden lopputulos oli ollut hyvä.
Paarmanen joka on itse ollut rakennusalan ammattilainen on lisäksi suositellut Nxxxkeille Turkkista. Edelleen Mikko Nxxxkin, Paarmasen ja Pertti Nxxxkin kertomuksesta on ilmennyt, että Nxxxkit ovat ennen urakasta sopimista käyneet tarkistamassa Paarmasella tehdyn työn jäljen ja vasta tämän jälkeen päättäneet sopia asiasta Turkkisen kanssa oltuaan tyytyväisiä näkemäänsä. Edelleen Mikko Nxxxkin, Pajumäen ja Paarmasen kertomuksista on ilmennyt, että asunnolla oli ennen remontin aloittamista ollut tapaaminen, jossa oli ollut paikalla myös Turkkinen ja jossa oli keskusteltu remontin tekemisestä. Tässä tapaamisessa oli kaikille tapaamiseen osallistuneille henkilöille jäänyt heidän käräjäoikeudessa kertomansa mukaan se käsitys, että Turkkinen oli pätevä ja ammattitaitoinen tekemään kyseisen remontin.

Nxxxkit eivät olleet selvittäneet, oliko Turkkisella ollut

voimassaolevaa vedeneristyssertifikaattia tai vastuuvakuutusta .


Ottaen huomioon, että rakennus- ja remonttialaa tuntemattomat Nxxxkit ovat palkanneet remonttia tekemään henkilön, jonka he ovat edellä selostetuin tavoin tienneet tehneen useita kosteiden tilojen remontteja ja lisäksi käyneet tarkistamassa hänen työnsä jälkeä aiemmassa remonttikohteessa, katsoo käräjäoikeus, ettei asiassa ole näytetty että he olisivat menetelleet huolimattomasti remontintekijää valitessaan.

Turkkisella on aiemmin ollut voimassaoleva vedeneristyssertifikaatti ja kun Turkkinen oli lisäksi ilmoittanut Nxxxkeille lupien olevan kunnossa, ei huolimattomuutta remontintekijää valittaessa käräjäoikeuden mukaan osoita se, että Nxxxkit eivät ole nimenomaisesti asiaa tarkistaneet. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että Edelleen käräjäoikeus katsoo, että sen seikan perusteella, että Turkkisen nimi on ollut Helsingin muurareiden listoilla, ei voida tehdä sellaista päätelmää, etteikö hän olisi ollut pätevä tekemään kosteiden tilojen laatoitustöitä, etenkin kun näyttöä hänen työkokemuksestaan ja tieto-taidostaan myös laatoitustöistä on esitetty, myös Nxxxkeille.

Turkkinen on kertonut remontin olleen "vähän kuin talkootyötä". Tältä osin käräjäoikeus katsoo kuitenkin asiassa kuultujen Mikko ja Pertti Nxxxkin sekä Paarmasen yhteneväisten kertomusten perusteella tulleen luotettavalla tavalla selvitetyksi, että remontti ei ollut talkootyötä, vaan sen hinnaksi oli sovittu 2.000 euroa.
Päätelmää tukee suullisten kertomusten lisäksi osaltaan myös kirjallisena todisteena esitetty tiliote, josta ilmenee Nxxxkkien käteisnostot remontin aikaan määrältään yhteensä 2.000 euroa. Käräjäoikeus toteaa, että todistaja Turkkinen on ollut hyvin muistamaton tarkoista remontin yksityiskohdista.
Pelkästään se seikka, että remontti on sovittu tehtäväksi edullisesti, ei osoita Nxxxkkien menetelleen huolimattomasti remontintekijää valitessaan.

Nxxxkkien on riidattomasti remontin aikana todettu olleen ulkomailla eivätkä he ole voineet valvoa tai seurata sen edistymistä. Kun otetaan huomioon se Pertti Nxxxkin kertoma, että hänen havaintojensa mukaan työn suorittaminen näytti ammattitaitoiselta sekä se seikka, että isännöitsijäkin oli käynyt kohteessa tarkistamassa vedeneristyksen ja todennut sen hyvin tehdyksi ja antanut luvan laatoitukseen, kirjallisesta todisteesta V1 ilmenevin tavoin, ei mikään seikka ole antanut Nxxxkeille aihetta epäillä, ettei remonttia tehtäisi asianmukaisesti. Mikko Nxxxkki on vielä kertonut, että lomamatkan jälkeen hän oli havainnut kohteen remontouidun sovitulla tavalla ja näyttävän ammattitaitoisesti tehdyltä.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että asiassa ei ole

näytetty Nxxxkkien menetelleen huolimattomasti remontin tekijää valitessaan ja remontin aikana.

Käräjäoikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä siitä, että osakkaan olisi tullut valita yhtiö suorittamaan remonttia.

Remontin jälkeen Nxxxkit ovat muuttaneet asuntoon ja asentaneet poistoputken lattiassa olevaan reikään. Kohteessa ei ole havaittu ongelmia, eikä virhellistä ratkaisua ole huomattu ennenkuin vasta 2011 kaupan jälkeen huolimatta siitä, että asunnossa on tehty vuonna 2008 pesuhuoneiden kosteusmittaus. Asiassa on luotettavasti selvitetty, että vuoden 2008 tutkimus on tehty pintapuolisesti rakenteita rikkomatta ja kalusteita siirtämättä, minkä vuoksi on uskottavaa, että pesukoneen poistoputkea ei ole tässä yhteydessä tarkistettu. Kun otetaan kuitenkin huomioon se, että edes rakennusalan ammattilaisetkaan eivät tällaisessa pintapuolisessa tarkastuksessa ole virhettä huomanneet, pitää käräjäoikeus täysin uskottavana ja luonnollisena, etteivät rakennusalaa tuntemattomat Nxxxkit ole myöskään kiinnittäneet asiaan huomiota tai ole osanneet epäillä virheellisyyttä. Pelkästään sillä perusteella, että pesukoneen poistoputken asennusratkaisu on ollut erikoinen tai poikennut aikasemmasta ei voida tehdä johtopäätöstä siitä, että asennusratkaisun olisi pitänyt herättää Nxxxkkien epäluulon ja heidän olisi tullut selvittää asiaa tarkemmin. Kun otetaan huomioon, että Nxxxkit ovat palkanneet kylpyhuonetta remontoimaan käsityksensä mukaan ammattilaisen, on ymmärrettävää, etteivät he ole havainneet tai epäilleet mitään asennuksen virheellisyyttä tai puutteellisuutta, kun ammattilaisetkaan eivät ole sitä pintapuolisessa tarkastelussa havainneet.

Edellä lausutuilla perusteilla ja arvioidessaan näyttöä kokonaisuudessaan käräjäoikeus katsoo, että Nxxxkkien ei ole näytetty menetelleen huolimattomasti ja Asunto osakeyhtiön kanne heitä vastaan on tämän vuoksi hylättävä.

Kanteen tultua hylätyksi käräjäoikeuden ei ole tarpeen lausua mahdollisesta käyttöiän pidennyksestä ja sen vaikutuksesta mahdolliseen korvaukseen tai sovitteluperusteiden olemassaolosta.

Oikeudenkäyntikulut Asunto Oy Riistanpolku 13 pn hävinnyt asian
kokonaisuudessaan ja on siten oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolen tarpeellisista toimenpiteistä johtuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asunto Oy Riistanpolku 13 on hyväksynyt vastaajien oikeudenkäyntikulut määrällisesti.

TUOMIOLAUSELMA Asunto Oy Riistanpolku 13:n kanne hylätään.

14
Asunto Oy Riistanpolku 13 velvoitetaan suorittamaan Enni · ja Mikko Nxxxkille korvauksena heidän oikeudenkäyntikuluistaan 12.676,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua käräjäoikeuden tuomion antopäivästä lukien.