Voidaanko käyttömaksuja siirtää vastikemaksuihin?

Alla oli kysymys siitä voitiinko aiemmin perittyjä pyykkituvan käyttömaksuja periä jatkossa vastikkeina. Eli aiemmin kulut peritiin käyttäjiltä mutta jatkossa ne perittäsiin kaikilta vastikeperusteen mukaan eli myös niiltä, jotka eivät pyykkitupaa käytä. Kaikki oikeusasteen hylkäsivät yhtiökokouksen moitekanteen, jossa vaadittiin että maksut on perittävä käyttäjiltä ei kaikilta. KKO perusteli päätöstä sillä että kysymys oli keskeisesti asumiseen liittyvä toiminto ja kustannukset olivat kohtuullisia ja siten ne voidaan kattaa vastikkeilla.

KKO
14. Korkein oikeus toteaa, että vaatteiden peseminen ja kuivattaminen kuuluvat asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajien tavanomaisiin asumistarpeisiin. Tilojen osoittaminen ja ylläpitäminen asunto-osakeyhtiön yhteisissä tiloissa näihin tarpeisiin liittyy siten kiinteästi yhtiön pääasialliseen tarkoitukseen eli yhtiön kiinteistön ja rakennusten hallitsemiseen osakkaiden tavanomaisten asumistarpeiden tyydyttämiseksi. Pyykkituvan ylläpidosta yhtiölle ja siten sen osakkeenomistajille aiheutuvat vuotuiset kustannukset ovat lisäksi varsin kohtuullisia. Yhtiöllä on harkintavalta sen suhteen, milloin yhtiön pyykkituvan ylläpito on yhtiön kannalta perusteltua. L on Korkeimmassa oikeudessa viitannut muun ohella siihen, että pesukoneen käyttö ja pyykin kuivaaminen asuintiloissa voi aiheuttaa tarpeetonta kosteusrasitusta, koska asuintiloja ei sen mukaan ole tarkoitettu pyykin käsittelemiseen.

15. Korkein oikeus katsoo, että kysymyksessä on sellainen asunto-osakeyhtiön rakennuksen käyttöön ja kunnossapitoon kuuluva, yhtiön pääasialliseen tarkoitukseen ja toimintaan liittyvä kustannus, joka voidaan asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 2 §:n mukaan kattaa yhtiövastikkeista saaduilla tuloilla, kun yhtiöjärjestyksestä ei muuta johdu.

16. L:n yhtiöjärjestyksen 7 §:n mukaan osakkeenomistajien on suoritettava hallitsemistaan huoneistoista vastiketta, jonka suuruuden määrää yhtiökokous niin suureksi, että kertyvät vastikkeet riittävät yhtiön maksettaviksi lankeavien velkojen suorituksiin, korkoihin, kuoletuksiin, välttämättömiin poistoihin, hallinto- ja hoitokustannuksiin ja muihin tarpeellisiin menoihin. Lisäksi on osakkeenomistajien suoritettava yhtiölle vesimaksua joko kuumasta tai kylmästä vedestä tai molemmista, jos yhtiökokous niin päättää.

KKO:2016:43
Dokumentin versiot


Asunto-osakeyhtiö - Yhtiökokouksen päätöksen moite - Yhdenvertaisuus
Yhtiöjärjestys - Yhtiövastike - Käyttömaksu
Diaarinumero: S2014/274
Antopäivä: 15.6.2016
Taltio: 1365

Asunto-osakeyhtiössä oli yhtiön yhteisissä tiloissa pyykkitupa. Yhtiökokous oli päättänyt, että pyykkituvan käytöstä aiheutuvat kustannukset katetaan yhtiövastikkeilla eikä käytöstä peritä erillistä käyttömaksua. Korkein oikeus katsoi, ettei yhtiökokouksen päätös ollut asunto-osakeyhtiölain eikä yhtiöjärjestyksen vastainen. Päätös ei myöskään ollut yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
Asian tausta
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Asian tausta

A ja B omistivat L:n asunto-osakeyhtiöstä kahden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. L:n hallitsemissa tiloissa oli pyykkitupa, jota yhtiö tarjosi asukkaiden käytettäväksi.

L:n yhtiökokous oli 3.5.2012 päättänyt äänestyksen jälkeen, ettei pyykkituvan käytöstä peritä erillistä käyttömaksua. Pyykkituvan käytöstä aiheutuvat kustannukset olivat siten jääneet katettaviksi yhtiövastikkeilla.
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Kanne ja vastaus Pirkanmaan käräjäoikeudessa

A ja B vaativat yhteisessä moitekanteessaan, että L:n yhtiökokouksen päätös 3.5.2012 pyykkituvan käytön maksuttomuudesta julistetaan pätemättömäksi tai mitättömäksi ja että se kumotaan ja sen täytäntöönpano kielletään. A ja B katsoivat, että pyykkituvan kustannukset olivat asukkaiden henkilökohtaisia elinkustannuksia eivätkä yhtiön menoja eikä niitä siksi voitu asunto-osakeyhtiölain ja L:n yhtiöjärjestyksen mukaan kattaa yhtiövastikkeella ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Yhtiökokouksen päätös loukkasi osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Päätös kohteli osakkeenomistajia eriarvoisesti muun muassa siksi, että yhtiössä asuvat ja oman pesukoneensa hankkineet osakkeenomistajat joutuivat maksamaan niin omia kuin toistenkin pyykinpesukustannuksia. He joutuivat siten yhtiövastikkeellaan rahoittamaan asuntojaan sijoituskohteina pitävien osakkeenomistajien vuokralaisten elinkustannuksia.

L:n asunto-osakeyhtiö vastusti kannetta. L:n mukaan kuului asunto-osakeyhtiön harkinta- ja päätösvaltaan, tarjosiko se tilojaan asukkaiden käytettäväksi maksutta tai erillistä käyttömaksua vastaan. «Asunto-osakeyhtiölaki» ja yhtiöjärjestys sallivat tällaisten kustannusten kattamisen yhtiövastikkeilla. Kaikilla oli yhtäläinen oikeus käyttää pyykkitupaa, eikä käytön maksuttomuus loukannut osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Tässä arviossa merkitystä ei ollut sillä, kuinka paljon palvelua käytettiin tai missä osakkeenomistajat asuivat.

Käräjäoikeuden tuomio 13.5.2013

Käräjäoikeus totesi pyykkituvan olevan L:n hallinnassa oleva tila. Asunto-osakeyhtiön yhteisten tilojen käyttäminen liittyi käytännössä aina asukkaiden elämisen järjestämiseen. Pyykkituvan käytöstä aiheutuvien kustannusten voitiin katsoa kuuluvan yhtiön vastuulla oleviin kiinteistön käyttökuluihin, joiden kattamiseksi voitiin asunto-osakeyhtiölain mukaan periä yhtiövastiketta. Samasta syystä pyykkituvan käyttömaksujen perimättä jättäminen ei ollut edellyttänyt erillistä määräystä L:n yhtiöjärjestyksessä.

Käräjäoikeus katsoi osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden osalta, että yhtiökokouksen päätös ei ollut ollut omiaan tuottamaan epäoikeutettua etua toisille osakkeenomistajille toisten osakkeenomistajien kustannuksella, koska kaikilla osakkeenomistajilla oli ollut yhtäläinen mahdollisuus käyttää yhtiön maksuttomia pesutiloja ja koska palvelun maksuttomuudesta yhtiölle aiheutuva nettomenetys oli ollut vähäinen, noin 1 000 - 2 000 euroa vuodessa. Päätöksen tekeminen ei ollut edellyttänyt kaikkien osakkeenomistajien suostumusta.

Koska moitittu yhtiökokouspäätös ei ollut enempää asunto-osakeyhtiölain kuin L:n yhtiöjärjestyksenkään vastainen, käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Teea Puusa.

Turun hovioikeuden tuomio 23.1.2014

A ja B valittivat hovioikeuteen.

Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion sellaisenaan ja hylkäsi valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Särkilä, Mariitta Lehmus ja Arto Suomi. Esittelijä Mika Koivunen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle ja B:lle myönnettiin valituslupa.

A ja B vaativat hovioikeuden tuomion kumoamista ja toistivat kanteensa.

L:n asunto-osakeyhtiö vaati valituksen hylkäämistä.
Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. L:n asunto-osakeyhtiössä on 92 erikokoista asuinhuoneistoa. L:n hallinnassa olevissa tiloissa on pyykkitupa, jota yhtiö on tarjonnut asukkaiden käytettäväksi vaatteiden ja muiden tekstiilien pesemistä ja kuivaamista varten.

2. Pyykkituvassa olevien koneiden käytöstä oli peritty pitkään maksua, joka oli suoritettu pyykinpesun yhteydessä. Sen jälkeen, kun koneiden rahastimet oli vuodenvaihteessa 2009-2010 anastettu, maksua ei ollut enää peritty. Pyykkituvan ylläpidosta ja pesukoneiden käytöstä L:lle aiheutuvat kustannukset oli tämän jälkeen rahoitettu osakkeenomistajien maksamilla yhtiövastikkeilla.

3. Pyykkituvan käyttömaksujen perimistä oli käsitelty L:n yhtiökokouksessa 3.5.2012. Yhtiökokous oli annettujen äänten enemmistöllä päättänyt, että pyykkituvan käyttö jatkui ennallaan eli että käyttömaksuja ei peritty.

4. A ja B ovat moittineet L:n yhtiökokouksen edellä kerrottua päätöstä. He ovat katsoneet, että päätös on L:n yhtiöjärjestyksen sekä asunto-osakeyhtiölain vastainen. Asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan vastikkeet voitiin kerätä vain yhtiön menoihin. Heidän mukaansa pesulakulut eivät olleet yhtiön kuluja vaan tyypillisesti osakkeenomistajien vaihtelevia ja vapaaehtoisia elinkustannuksia. Rahastimen tuotolla oli aiemmin katettu pyykkituvan sähkö-, hoito- ynnä muita kuluja ja tavoiteltu täyttä kustannusvastaavuutta. Kun kulut nyt lisätään yhtiön maksettavaksi, ne nostivat osakkaan yhtiövastikemaksuvelvollisuutta. Päätös olisi edellyttänyt yhtiöjärjestyksen muuttamista ja kaikkien osakkeenomistajien suostumusta.

5. A ja B ovat edelleen katsoneet, että päätöksellä on loukattu asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatetta. Pyykkitupaa käyttäville osakkeenomistajille on annettu epäoikeutettua etua, koska yhtiön tilojen käyttöoikeus on luovutettu heille käypää korvausta alemmalla hinnalla. Yhtiövastikkeen jyvityksestä seuraa myös se, että isompien asuntojen omistajat maksavat pyykkituvan käytöstä muita enemmän. Yhtiökokouksen päätös olisi myös tästä syystä vaatinut kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen.

6. L on katsonut, että yhtiökokouksen päätös pyykkitupatilojen käytön rahoittamisesta vastikeperusteisesti ei ole asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastainen. Päätöksellä on katettu yhtiön menoja lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Päätös ei L:n mukaan myöskään loukkaa osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Asunto-osakeyhtiön kaikilla osakkeenomistajilla on yhtäläinen oikeus käyttää yhtiön hallinnassa olevia tiloja ja niissä olevia laitteita tai varusteita sillä tavalla, kuin yhtiö on päättänyt. Yhdenvertaisuutta arvioitaessa oikeudellista merkitystä ei ole sillä, käyttävätkö kaikki osakkeenomistajat mahdollisuuksia samalla tavalla. L:n mukaan päätös antaa kaikille osakkeenomistajille yhtäläisen käyttöoikeuden ja valinnanvapauden. Suurikokoisten tekstiilien peseminen on yksinkertaisempaa suuressa koneessa kuin omassa pesukoneessa. Pesukoneen käyttö ja pyykin kuivaaminen asuintiloissa voi aiheuttaa myös tarpeetonta kosteusrasitusta, koska asuintiloja ei ole tarkoitettu pyykin käsittelemiseen.

7. Alemmat oikeusasteet ovat hylänneet A:n ja B:n kanteen. Asiassa on A:n ja B:n valituksen johdosta Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavana kysymys siitä, onko yhtiökokouksen päätös, jonka mukaan pyykkituvan käytöstä aiheutuvat kustannukset katetaan yhtiövastikkeista saaduilla tuloilla eikä erillistä käyttömaksua peritä, ollut asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen sekä asunto-osakeyhtiölain ja erityisesti sen osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta koskevan säännöksen vastainen.

Asunto-osakeyhtiölain yleiset lähtökohdat

8. Asunto-osakeyhtiön pääasiallisena tarkoituksena on lain 1 luvun 2 ja 5 §:stä ilmenevän mukaisesti yhtiön osakkeenomistajien asumistarpeiden tyydyttäminen (HE 24/2009 vp s. 19 ja 50). Mainitun 5 §:n mukaan asunto-osakeyhtiö huolehtii tarkoituksensa toteuttamiseksi hallinnassaan olevien kiinteistöjen ja rakennusten pidosta siten kuin mainitussa laissa säädetään ja yhtiöjärjestyksessä määrätään.

9. Asunto-osakeyhtiöt rahoittavat toimintaansa pääosin osakkeenomistajilta perittävillä yhtiövastikkeilla, ellei yhtiöllä ole merkittäviä vuokra- tai muita tuloja. Asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 1 §:n mukaan osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.

10. Osakkeenomistajien hallinnassa olevien osakehuoneistojen lisäksi asunto-osakeyhtiöissä voi olla muita tiloja, joita hallinnoi yhtiö. Näiden tilojen määrä ja käyttötarkoitus vaihtelevat eri yhtiöissä. Kyseessä voivat olla kaikkien asukkaiden yhteisessä käytössä olevat tilat, kuten esimerkiksi porrashuoneet. Toisaalta kyseessä voivat myös olla tilat, joita yhtiön osakkeenomistajat ja asukkaat voivat käyttää varaamansa vuoron perusteella, kuten tyypillisesti sauna- ja pyykkitupatilat. Yhtiöllä voi olla myös hallinnassaan tiloja, jotka se luovuttaa pidempiaikaisella sopimuksella osakkeenomistajien tai ulkopuolisten yksinomaiseen käyttöön.

11. Korkein oikeus toteaa, että asunto-osakeyhtiö hallinnoi kyseisiä tilojaan ja sille kuuluu myös päätösvalta tilojen käyttämisestä. Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole erikseen säädetty tällaisten tilojen käytöstä eikä niiden käytöstä mahdollisesti perittävistä maksuista. Tiloista aiheutuvien kustannusten kattamista ja mahdollisten käyttömaksujen perimistä koskeva kysymys on siten kussakin yksittäistapauksessa ratkaistava kyseisen yhtiön yhtiöjärjestyksen määräysten ja asunto-osakeyhtiölain säännösten perusteella.

Yhtiövastikkeella katettavat menot

12. Esillä olevassa asiassa on kysymys asunto-osakeyhtiön pyykkituvan ja kuivaustilan käyttökustannuksista. Nämä tilat ovat olleet asukkaiden yhteisessä käytössä, ja he ovat voineet varata niihin vuoroja. Tilojen käytöstä on aiheutunut L:lle noin 1 000 - 2 000 euron vuotuiset käyttökustannukset lähinnä sähkön ja koneiden korjauskustannuksista sekä tilan siivouskustannuksista.

13. Asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 2 §:n mukaan yhtiövastikkeella voidaan kattaa yhtiön menot, jotka aiheutuvat esimerkiksi kiinteistön ja rakennusten käytöstä ja kunnossapidosta (2 kohta) tai muista yhtiölle kuuluvista velvoitteista (5 kohta).

14. Korkein oikeus toteaa, että vaatteiden peseminen ja kuivattaminen kuuluvat asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajien tavanomaisiin asumistarpeisiin. Tilojen osoittaminen ja ylläpitäminen asunto-osakeyhtiön yhteisissä tiloissa näihin tarpeisiin liittyy siten kiinteästi yhtiön pääasialliseen tarkoitukseen eli yhtiön kiinteistön ja rakennusten hallitsemiseen osakkaiden tavanomaisten asumistarpeiden tyydyttämiseksi. Pyykkituvan ylläpidosta yhtiölle ja siten sen osakkeenomistajille aiheutuvat vuotuiset kustannukset ovat lisäksi varsin kohtuullisia. Yhtiöllä on harkintavalta sen suhteen, milloin yhtiön pyykkituvan ylläpito on yhtiön kannalta perusteltua. L on Korkeimmassa oikeudessa viitannut muun ohella siihen, että pesukoneen käyttö ja pyykin kuivaaminen asuintiloissa voi aiheuttaa tarpeetonta kosteusrasitusta, koska asuintiloja ei sen mukaan ole tarkoitettu pyykin käsittelemiseen.

15. Korkein oikeus katsoo, että kysymyksessä on sellainen asunto-osakeyhtiön rakennuksen käyttöön ja kunnossapitoon kuuluva, yhtiön pääasialliseen tarkoitukseen ja toimintaan liittyvä kustannus, joka voidaan asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 2 §:n mukaan kattaa yhtiövastikkeista saaduilla tuloilla, kun yhtiöjärjestyksestä ei muuta johdu.

16. L:n yhtiöjärjestyksen 7 §:n mukaan osakkeenomistajien on suoritettava hallitsemistaan huoneistoista vastiketta, jonka suuruuden määrää yhtiökokous niin suureksi, että kertyvät vastikkeet riittävät yhtiön maksettaviksi lankeavien velkojen suorituksiin, korkoihin, kuoletuksiin, välttämättömiin poistoihin, hallinto- ja hoitokustannuksiin ja muihin tarpeellisiin menoihin. Lisäksi on osakkeenomistajien suoritettava yhtiölle vesimaksua joko kuumasta tai kylmästä vedestä tai molemmista, jos yhtiökokous niin päättää.

17. L:n yhtiöjärjestys ei nimenomaisesti velvoita yhtiökokousta päättämään muista osakkeenomistajilta perittävistä maksuista kuin yhtiövastikkeista. Sellainen velvollisuus ei myöskään käytännössä seuraa vastikkeelle määritetystä käyttötarkoituksesta, koska vastikkeella voidaan yhtiöjärjestyksen mukaan rahoittaa yleisesti ottaen kaikki hallinto- ja hoitokustannukset sekä muut tarpeelliset menot.

18. Korkein oikeus katsoo, että L:n yhtiökokouksen päätös, jonka mukaan pyykkituvan käyttökustannukset jäävät katettavaksi yhtiövastiketuloista, ei ole ollut asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 2 §:n yhtiövastiketta koskevien säännösten eikä L:n tuolloin voimassa olleen yhtiöjärjestyksen vastainen.

Päätöksen arviointi yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta

19. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko yhtiökokouksen päätös, jonka mukaan talon pyykkituvan käyttökustannukset katetaan yhtiövastikkeesta ilman että pesu- ja kuivaustilojen käytöstä peritään erillistä käyttömaksua, asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

20. Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Saman pykälän ja saman lain 6 luvun 14 §:n mukaan yhtiökokous ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

21. Korkein oikeus toteaa, että edellisessä kohdassa kuvattu osakkeenomistajien yhdenvertaisuus on kaikessa yhtiön toiminnassa ja päätöksenteossa noudatettava keskeinen periaate. Se soveltuu myös yhtiössä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat yhtiön tilojen käyttämistä asukkaiden yhteisiin tarpeisiin sekä tilojen käyttöä koskevia maksuja. Yhdenvertaisuusperiaate on tarkoitettu estämään sellaiset päätökset, joilla tuotettaisiin jollekin osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustannuksella. Kuten lain esitöissä on todettu, periaate suojaa ennen kaikkea vähemmistöosakkeenomistajia enemmistöosakkeenomistajien suosimiselta (HE 24/2009 vp s. 54).

22. Korkein oikeus toteaa, että osakkeenomistaja on lähtökohtaisesti velvollinen vastikkeenmaksun muodossa osallistumaan kaikkiin yhtiön tarkoituksen toteutumisen kannalta tarpeellisiin kustannuksiin riippumatta siitä, missä määrin hän saa toimenpiteistä välitöntä hyötyä. Kuten asunto-osakeyhtiölakien esitöissä on todettu, osakkeenomistajien maksamien yhtiövastikkeiden perusteet ovat aina jossain määrin kaavamaisia, eivätkä osakkeenomistajien suorittamat maksut ja heille tulevat hyödyt voi yleensä koskaan olla täysin toisiaan vastaavia. Osakkeenomistajien on siedettävä kohtuulliseen määrään asti se, että kaikki eivät aina hyödy suorittamiaan maksuja vastaavassa suhteessa (HE 216/1990 vp s. 19 ja HE 24/2009 vp s. 56). Silloinkaan, kun käyttömaksuja asunto-osakeyhtiössä peritään, maksut eivät välttämättä vastaa tarkasti kysymyksessä olevasta käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Mahdollinen erotus käyttökustannusten ja -maksujen välillä on tällöinkin katettava yhtiövastikkeiden kertymästä.

23. Yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista asunto-osakeyhtiön tilojen käyttömaksun osalta on edellä lausutun perusteella arvioitava tapauskohtaisesti. Harkinnassa voidaan tällöin kiinnittää huomiota muun ohella siihen, minkälaisesta yhteisten tilojen käytöstä on kysymys, palveleeko yhteisten tilojen käyttö yhtiön tarkoitusta ja onko kaikilla lähtökohtaisesti yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus käyttää kysymyksessä olevaa tilaa tai hyödykettä. Yhdenvertaisen kohtelun loukkaus on kyseessä silloin, jos samassa asemassa olevia osakkeenomistajia kohdellaan eri tavalla myöntämällä jollekin epäoikeutettua etua muiden osakkeenomistajien tai yhtiön kustannuksella.

24. L ei ole esitetyn selvityksen mukaan rajoittanut pyykkituvan käyttöön oikeutettujen piiriä tarkasteltavana ajankohtana vuonna 2012. Kaikilla osakkeenomistajilla ja muilla asukkailla on ollut yhtäläinen oikeus varata pyykkituvasta vuoroja ja käyttää yhtiön koneita. Pyykkitupaa on ollut oikeus käyttää myös oman huoneistossa olevan pesukoneen rinnalla esimerkiksi isompien pyykkimäärien pesemiseen. Samoin kaikilla osakkeenomistajilla ja asukkailla on ollut mahdollisuus käyttää pyykin kuivattamiseen tarkoitettuja tiloja ja näin hyötyä yhtiön yhteisten tilojen käytöstä.

25. Korkein oikeus on edellä katsonut, että pyykkituvan käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat olleet määrältään kohtuullisia, ne on voitu kattaa yhtiövastikkeesta ja että pyykkituvan ylläpito on liittynyt kiinteästi yhtiön pääasialliseen tarkoitukseen eli osakkaiden asumistarpeiden tyydyttämiseen.

26. Kuvatuissa olosuhteissa pyykkituvan käytöstä aiheutuvien käyttö- ja ylläpitokustannusten kattaminen yhtiövastikkeesta ei ole tuottanut osakkeenomistajille eikä muille yhtiön asukkaille epäoikeutettua etua toisten osakkeenomistajien tai yhtiön kustannuksella. Epäoikeutettuna etuna ei voida myöskään pitää sitä, että yhtiövastikkeen jyvityksestä johtuen yhtiövastikkeella katettava osuus pyykkituvan käyttökustannuksista on eri huoneistojen osalta erilainen.

Onko päätös voitu tehdä annettujen äänten enemmistöllä

27. L:n yhtiökokouksen päätös on tehty annettujen äänten enemmistöllä. A ja B ovat katsoneet, että päätös olisi edellyttänyt yksimielisyyttä, koska se lisäsi osakkeenomistajien maksuvelvollisuutta yhtiöjärjestyksen vastaisesti ja koska se oli ristiriidassa yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa.

28. Korkein oikeus toteaa, että asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 9 §:ssä ilmaistun pääsäännön mukaan päätökset yhtiökokouksessa tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei mainitussa laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Myöskään laissa säädetty yhdenvertaisuusperiaate ei estä enemmistöpäätösten tekemistä, mikäli päätöksellä ei anneta jollekin epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella, jolloin päätös voitaisiin asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 28 §:n mukaan tehdä vain sen osakkeenomistajan suostumuksella, jonka kustannuksella epäoikeutettua etua annettaisiin.

29. Korkein oikeus on edellä katsonut, että yhtiökokouksen päätös ei ole ollut asunto-osakeyhtiölain yhtiövastiketta koskevien säännösten tai L:n yhtiöjärjestyksen määräysten vastainen. Päätös on siten voitu tehdä annettujen äänten enemmistöllä.

Korkeimman oikeuden johtopäätös

30. Edellä esitetyillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että moitekanteen kohteena oleva yhtiökokouspäätös ei ole ollut sisällöltään asunto-osakeyhtiölain tai L:n yhtiöjärjestyksen vastainen eikä siten pätemätön taikka mitätön. Hovioikeuden tuomion muuttamiseen ei ole syytä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Jorma Rudanko, Ari Kantor, Tuula Pynnä ja Jarmo Littunen. Esittelijä Tommi Vuorialho.