Hallituksen ja isännöitsijän vastuu kylpyhuoneen korjauksessa

Tapauksessa oli kysymys kylpyhuoneiden korjaamisesta ja siitä että hallitus oli teettänyt 2012 päätetyt korjaukset vasta 2016 ja 2017. Kantaja osakkeenomistaja vaati hallituksen jäseniltä korvauksia koska yhtiölle oli aiheutunut vahinkoa korjausten pitkittymisestä. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat että hallituksen jäsenet eivät olleet vahingonkorvausvastuussa yhtiölle aiheutuneista vähäisistä vahingoista korjausten pitkittyessä syy-yhteyden puuttumisen takia. Tuomioissa katsottiin hallituksen jäsenten menetelleen huolellisesti selvitellessään korjaustapoja vaikka asia olikin pitkittynyt. Ajatuksena taustalla on tietysti se, että koska kylpyhuoneet ovat vanhoja niissä voi tapahtua lisää piileviä vuotoja korjaustapa selvittelyn aikana, mutta että nämä vahingot eivät ole syy-yhteydessä siihen että hallitus selvittelee asiaa huolellisesti. Toki havaittuihin vuotoihin on puututtava välittömästi kun ne tulivat tietoon, mutta näin oli tässä hallitus tehnytkin.

Asunto-osakeyhtiöissä hallituksen jäsenet ja isännöitsijä vastaavat hallinnon ja omaisuuden huolellisesta järjestämisestä asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Huolimatonta toiminta on kun ei välittömästi hoideta asiaa, josta tiedetään voivan aiheutua vahinkoa. Rajanveto huolellisen ja huolimattoman toiminnan välillä on usein vaikeaa varsinkin kun asunto-osakeyhtiöissä on vielä huolimattomuuden kynnys asetettu korkeammalle kuin liiketoimintaa harjoittavassa osakeyhtiössä. Hallituksen esityksessä on mm. todettu:
Asunto-osakeyhtiön johtoon kuuluville asetettavat vaatimukset ovat hallinnon järjestämistä koskevien yhtiöoikeuden yleisten periaatteiden soveltamisen seurauksena käytännössä lievemmät kuin mitä pidetään lähtökohtana sellaisessa liiketoimintaa harjoittavassa osakeyhtiössä, jossa omistus ja johto ovat eriytyneet. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiössä edellytetty kunnossapidon taso perustuu lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiöissä kulloinkin yleisesti noudatettuun ja yleisesti tiedossa olevaan hyvään tapaan, johon vaikuttavat muun muassa asunto-osakeyhtiöiden keskinäisyys (vastikerahoitus) ja osakkeenomistajahallinto.
Osakkeenomistajien voidaan yleensä katsoa hyväksyneen esimerkiksi henkilövalintojen ja johdon käyttöön annettavien resurssien sekä talousarviota, kunnossapitoa ja muutostöitä koskevien päätösten kautta sen, että asunto-osakeyhtiön hallintoa ei järjestetä vastaavalla tavalla ammattimaisesti kuin liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä. Asunto-osakeyhtiössä ei esimerkiksi yleensä edellytetä jatkuvaa seurantaa ja arviointia sen suhteen, milloin on yhtiön kannalta otollisinta suorittaa kunnossapitotoimi ottaen huomioon rahoitus- ja rakennuskustannusten kehitys ja rakennuspalveluiden saatavuus. (HE 24/2009 vp s. 57.)



Helsingin hovioikeus Tuomio
Antamispäivä 1.12.2021 Nro 1595
Diaarinumero S 20/430

Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus 20.12.2019 nro 59643 (liitteenä) Asia Vahingonkorvaus
Valittaja Welita Oy
VastapuoletKalevi KippiMikko Kellonpää Olavi PollariPekka Ryvönen Anneli MortelinKristiina Leinonen
Asian käsittely hovioikeudessaJatkokäsittelylupa on myönnetty 24.3.2020. Pääkäsittely on toimitettu 18.8.2021.
ValitusVaatimukset

Welita Oy (jäljempänä myös yhtiö) on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja että Kippi, Kellonpää, Pollari, Ryvönen, Mortelin ja Leinonen (jäljempänä myös vastaajat) ensisijaisesti velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Asunto Oy Huutoharjulle vahingonkorvauksena5.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien, ja että vastaajat velvoitetaan suorittamaan Welita Oy:lle yhtiön oikeudenkäyntikulut 16.675 eurolla (alv 0 %) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että sen vastaajille maksettavaksi määrättyjen käräjäoikeusvaiheen oikeudenkäyntikulujen määrä alennetaan 17.600 euroon.
Ensi- ja toissijaisen vaatimuksen lisäksi yhtiö on vaatinut, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Welita Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 10.180,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Perusteet
Asunto Oy Huutoharjun yhtiökokous oli 17.4.2012 päättänyt suorittaa vuosien 2013–2016 aikana märkätilojen lattioiden korjauksia epoksipinnoituksin. Korjaukset oli päätetty suorittaa yhtiökokoukselle esitetyn 29.2.2011 laaditun märkätilojen kartoitusraportin mukaisesti. Kippi, Pollari, Ryvönen ja Kellonpää hallituksen jäseninä sekä Mortelin ja Leinonen isännöitsijöinä eivät olleet panneet täytäntöön 17.4.2012 pidetyn yhtiökokouksen päätöstä märkätilojen korjaamisesta millään tavalla. Märkätiloissa oli laiminlyöntien johdosta syntynyt ylimääräisiä kosteusvaurioita. Yhtiökokous oli tehnyt 27.9.2016 uuden päätöksen märkätilojen perusparannushankkeesta. Uusi yhtiökokouksen päätös oli poikennut toteutustavaltaan ja oli huomattavasti laajempi kuin yhtiökokouksen 17.4.2012 päättämä kunnossapitotyö.Käräjäoikeus oli katsonut virheellisesti, että hallitus ja isännöitsijä olivat siirtäneet yhtiökokouksen 17.4.2012 päättämien korjausten osalta asian käsittelyä 27.9.2016 järjestettyyn yhtiökokoukseen. Mitään sellaista yhtiökokousta, johon yhtiökokouksen 17.4.2012 päätös olisi saatettu uudelleen päätettäväksi tai aikaisempaa yhtiökokouspäätöstä täydennettäväksi, ei ollut ollut.
Yhtiön mukaan hallitukselle ja isännöitsijälle varattu kohtuullinen aika yhtiökokouksen 17.4.2012 antaman päätöksen täytäntöönpanemiselle oli päättynyt hallituksen kokouksessa 21.8.2013, jolloin Mortelin, Kippi ja Kellonpää olivat kieltäytyneet panemasta päätöstä täytäntöön. Laiminlyönnin oli katsottava päättyneen 27.9.2016, jolloin yhtiökokous oli tehnyt uuden päätöksen perusparannushankkeeseen ryhtymisestä.
Hovioikeuden tuli arvioida vahingon määrä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin perusteella, koska uskottavaa näyttöä vahingon määrästä ei ollut esitettävissä.

Vastaus
Vaatimukset Vastaajien tuli kärsiä vahinkonaan perusteettoman vanhentumisväitteen käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Yhtiötä ei tullut myöskään velvoittaa korvaamaan Ryvösen asianosaiskuluja 27.12.2016, avustajanvaihdoksesta johtuvia lisäkuluja 5 tunnin osalta, eikä Asunto Oy Huutoharjun kuulemisesta 26.9. ja 27.9.2019 aiheutuneita kuluja 4,5 tunnin osalta. Lisäksi vastapuolen avustajan matka-ajalta vaatimasta palkkiosta 25.9.2018, 20.3., 13.8. ja 27.11.2019 tuli hyväksyä enintään puolet normaalista tuntiveloitusperusteesta eli 120 euroa lisättynä arvonlisäverolla. Edelleen 20.3.2019 matka-aikaan on virheellisesti lisätty 0,5 tuntia, joka ei ollut 20.3.2019 päivätyssä laskussa.
Kippi, Kellonpää, Pollari, Mortelin ja Leinonen ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että valitus hylätään ja Welita Oy velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 9.393,00 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta.
Perusteet
Yhtiökokous 17.4.2012 oli ollut vasta alkusysäys kunnossapitotöiden valmistelun aloittamiselle. Vastaajat olivat kokouksen jälkeen ryhtyneet selvittämään vaadittujen kunnossapitotöiden laajuutta ja toteuttamistapaa. Kokouksessa oli päätetty, että kylpyhuonekorjauksien kustannusten rahoittamisesta päätetään erikseen myöhemmin yhtiökokouksessa. Hallitus ei tämänkään takia ollut voinut aloittaa korjauksia ilman yhtiökokouksen hyväksyntää. Väite siitä, että korjaustoimenpiteisiin ei ollut ryhdytty riittävän aikaisin, oli perusteeton.
Märkätilaremontin valmisteluun ja aikatauluun oli vaikuttanut Antti Suvijärven huoneistossa sattunut vesivahinko, alakerran viemärivahinko sekä se, ettei urakoitsija ollut pystynyt heti aloittamaan remontin toteuttamista haluttuna ajankohtana.
Suvijärven 29.2.2011 laatimaa raporttia ei ollut otettu kunnossapitotöiden pohjaksi. Raporttia ei ollut pidetty riittävän kattavana eikä ammattimaisesti laadittuna. Remontti oli toteutettu ns. nykyaikaisella vesieristyksellä ja kylpyhuoneiden laatoituksella.
Suvijärvi oli itse ollut Asunto Oy Huutoharjun hallituksen jäsen 17.4.2012-16.10.2013.
Käräjäoikeus oli hylännyt osan vastauksenantajien oikeudenkäyntikuluista, joten aihetta oikeudenkäyntikulujen alentamiselle enemmälti ei ollut. Todistelu
Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin.
Vastaajat ovat lisäksi vedonneet muuna oikeudenkäyntiaineistona Helsingin hovioikeuden antamaan tuomioon 3.12.2020 nro 1680 S 19/1739.
Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa Suvijärveä, Kippiä, Leinosta ja Mortelinia.

Hovioikeuden ratkaisu
Käsittelyratkaisu
Kippi, Kellonpää, Pollari, Ryvönen, Mortelin ja Leinonen ovat katsoneet, että Helsingin hovioikeuden 3.12.2020 antamalla tuomiolla nro 1680 asiassa S 19/1739 oli jo ratkaistu märkätilojen korjaustapaa koskeva kysymys. Mainitun hovioikeuden tuomion oikeusvoimavaikutus esti käsittelemästä ja ratkaisemasta kysymystä märkätilojen korjaustavasta uudelleen.
Welita Oy on katsonut, ettei mainittua kysymystä ollut kyseessä olevassa tuomiossa oikeusvoimaisesti ratkaistu.
Lainvoimaisessa tuomiossa ratkaistun asian kanssa samaa asiaa koskevan uuden kanteen tutkimisen estävää vaikutusta (oikeusvoiman negatiivinen vaikutus) ei ole laissa säännelty. Vakiintunut periaate on, että samaan perusteeseen nojautuvaa ja samaa oikeusseuraamusta koskevaa uutta kannetta ei voida tutkia. Oikeuskäytännön varassa on se, onko uutena asiana tutkittavissa samaan perusteeseen nojautuva, mutta erilaista oikeusseuraamusta koskeva tai eri oikeustosiseikkojen perusteella ajettava, mutta aikaisemmassa kanteessa tarkoitettua oikeusseuraamusta koskeva kanne.
Mainitussa hovioikeuden tuomiossa on ollut arvioitavana se, ovatko Asunto Oy Huutoharjun ylimääräisen yhtiökokouksen 27.9.2016 tekemät päätökset pätemättömiä sen vuoksi, että ne ovat asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia yhtiökokouksen hyväksyessä hallituksen esityksen huoneistokohtaisista laina- ja maksuosuuksista märkätilojen kunnostamista koskevan hankkeen rahoittamiseksi.
Nyt kysymyksessä olevassa kanteessa Welita Oy on nostanut vahingonkorvauskanteen Asunto Oy Huutoharjun hallitusta ja isännöitsijää vastaan sen vuoksi, että he olisivat laiminlyöneet yhtiökokouksen 17.4.2012 tekemän päätöksen täytäntöönpanon.
Hovioikeus katsoo, että mainitulla Helsingin hovioikeuden 3.12.2020 antamalla tuomiolla ei ole ratkaistu samaa asiaa, jota Welita Oy:n nyt kysymyksessä oleva kanne tarkoittaa jo senkin vuoksi, että kysymyksessä ovat olleet eri vastaajat. Sanottu tuomio ei siten estä nyt käsillä olevassa asiassa korjaustapaan liittyvien vaatimusten ja väitteiden tutkimista.

Pääasiaratkaisu
PerustelutKysymyksenasettelu
Asiassa on arvioitavana se, onko Asunto Oy Huutoharjun hallituksella ja isännöitsijällä ollut mahdollisuus käynnistää märkätilojen kunnostaminen 29.2.2011 päivätyn märkätilojen kartoitusraportin perusteella 17.4.2012 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen, ja onko kylpyhuoneiden kunnostaminen viivästynyt hallituksen ja/tai isännöitsijän toimesta siten, että he ovat laiminlyönnillään aiheutuneet Asunto Oy Huutoharjulle ylimääräisiä kunnostuskuluja. Tähän liittyen asiassa on kysymys myös siitä, onko yhtiökokouksessa 27.9.2016 ollut kysymys yhtiökokouksen 17.4.2012 päättämän asian käsittelemisestä toisessa yhtiökokouksessa.

Sovellettavat säännökset
Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan hallitus muun muassa huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Pykälän 2 momentin mukaan hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka:1)yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia;2)vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämiseen; taikka3)vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta tai muihin osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Pykälän 3 momentin mukaan hallitus saa kuitenkin ryhtyä 2 momentissa tarkoitettuun toimeen, jos yhtiökokouksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Tällaisista toimista on mahdollisimman pian ilmoitettava osakkeenomistajille kirjallisesti osoitteeseen, joka on ilmoitettu yhtiölle, tai samalla tavalla kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan.
Pykälän 4 momentin mukaan hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen ja siksi pätemätön.
Hallitus valmistelee yhtiökokouksessa päätettävät asiat ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta. Muista asioista hallitus päättää itsenäisesti. (Jauhiainen-Järvinen-Nevala: Asunto-osakeyhtiölaki 2019 s. 641.)Mainitun lain 7 luvun 17 §:ssä säädetään isännöitsijän tehtävistä. Isännöitsijä huolehtii muun muassa kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Mainitun lain 24 luvun 1 §:n mukaan hallituksen jäsen ja isännöitsijä on velvollinen korvamaan vahingon, jonka hän on aiheuttanut yhtiölle rikkomalla tahallisesti tai huolimattomuudesta lain 1 luvun 11 §:ssä säädettyä huolellisuusvelvoitetta.
Kuten käräjäoikeus on todennut, vahingonkorvaus edellyttää syy-yhteyttä toiminnan ja vahingon välillä. Jos yhtiö on kärsinyt vahinkoa märkätilojen korjausten laiminlyönnin vuoksi, korvattavaa vahinkoa voi olla aiheutuneista kustannuksista vain se osuus, joka olisi voitu estää, jos toimet olisi hoidettu asianmukaisesti.
Riittävänä huolellisuutena voidaan yleisesti pitää sitä, että ratkaisun taustaksi on hankittu asianmukaiset tiedot tai selvitykset ja päätös tai muu toimi perustuu niiden pohjalta tehtyyn asianmukaisen harkintaan. Huolellisuusvelvollisuuden vastaisena voidaan pitää myös sitä, että jokin toimi jätetään kokonaan tekemättä. Huolellisuuskriteerin on katsottu täyttyvän silloin, kun hallituksen jäsen toimii niin kuin huolellinen henkilö toimisi vastaavissa olosuhteissa. (HE 24/2009 vp s. 56.)
Asunto-osakeyhtiön johtoon kuuluville asetettavat vaatimukset ovat hallinnon järjestämistä koskevien yhtiöoikeuden yleisten periaatteiden soveltamisen seurauksena käytännössä lievemmät kuin mitä pidetään lähtökohtana sellaisessa liiketoimintaa harjoittavassa osakeyhtiössä, jossa omistus ja johto ovat eriytyneet. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiössä edellytetty kunnossapidon taso perustuu lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiöissä kulloinkin yleisesti noudatettuun ja yleisesti tiedossa olevaan hyvään tapaan, johon vaikuttavat muun muassa asunto-osakeyhtiöiden keskinäisyys (vastikerahoitus) ja osakkeenomistajahallinto.
Osakkeenomistajien voidaan yleensä katsoa hyväksyneen esimerkiksi henkilövalintojen ja johdon käyttöön annettavien resurssien sekä talousarviota, kunnossapitoa ja muutostöitä koskevien päätösten kautta sen, että asunto-osakeyhtiön hallintoa ei järjestetä vastaavalla tavalla ammattimaisesti kuin liiketoimintaa harjoittavissa yhtiöissä. Asunto-osakeyhtiössä ei esimerkiksi yleensä edellytetä jatkuvaa seurantaa ja arviointia sen suhteen, milloin on yhtiön kannalta otollisinta suorittaa kunnossapitotoimi ottaen huomioon rahoitus- ja rakennuskustannusten kehitys ja rakennuspalveluiden saatavuus. (HE 24/2009 vp s. 57.)
Näytön arviointi ja johtopäätökset
Hovioikeudessa kuullut henkilöt ovat kertoneet olennaisilta ja ratkaisuun vaikuttavilta osin samalla tavalla kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu.Yhtiökokouksen 17.4.2012 pöytäkirjan 19 §:n mukaan hallitus oli esittänyt, että kylpyhuoneita korjattaisiin kartoituksen luokituksen perusteella vuosien 2013–2016 aikana. Yhtiökokouspäätös on ollut seuraavan sisältöinen: ”Päätettiin esityksen mukaisesti toteuttaa kylpyhuonekorjauksia vuosien 2013 – 2016 aikana luokituksen perusteella. Kylpyhuonekorjauksien kustannuksien rahoittamisesta päätetään erikseen yhtiökokouksessa.”
Hovioikeus katsoo, että yhtiökokous on tuolloin päättänyt asettaa märkätilojen/kylpyhuoneiden kunnossapitotöiden suorittamiselle ajallisen tavoitteen eli että työt olisi saatu päätökseen viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi aikataulullisesti oli päätetty noudattaa Suvijärven laatiman kartoituksen mukaisesti määräytyvää kahta luokitusta. Pääluokkaan I kuuluivat hieman parempikuntoiset märkätilat ja luokkaan II hieman huonokuntoisemmat märkätilat. Raportin mukaan tavoitteena oli korjata vuosina 2013, 2014 ja 2015 kunakin 4 huoneistoa ja vuonna 2016 viisi huoneistoa kiireellisyys-järjestyksessä. Raportissa on todettu, että luokkien keskinäinen ero ei ollut mitenkään erityisen suuri eikä yksiselitteisesti määriteltävissä.
Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun ja perustelut siitä, että isännöitsijällä ja hallituksella on ollut peruste siirtää kylpyhuoneremontista päättäminen yhtiökokoukseen 27.9.2016. Hovioikeus toteaa lisäksi, että Welita Oy on itsekin haastehakemuksessaan todennut, että ”Yhtiökokous teki 27.9.2016 uuden perusparannushanketta koskevan päätöksen, jonka hankkeen toteutuessa myös 17.4.2012 päätetyt kunnossapitotyöt suoritetaan.”
Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, ettei Suvijärven laatima märkätilojen kartoitusraportti ole yksin ollut riittävä selvitys märkätilojen kunnostustarpeen edellyttämien töiden teettämiselle vaan hallituksella on ollut tarve selvittää tarkemmin kaikki märkätilojen kunnossapitotöihin vaikuttavat seikat toimiakseen huolellisesti ottaen lisäksi huomioon, että huoneistot ovat kunnoltaan ja materiaaleiltaan olleet erilaisia.
Kylpyhuoneet on sittemmin remontoitu ylimääräisen yhtiökokouksen 27.9.2016 päätöksen mukaisesti. Leinosen kertomuksen perusteella huoneistot oli korjattu kerralla siten, että vuoden 2017 aikana kaikki kylpyhuoneet oli saatu korjattua. Se, että korjaustöitä ei ollut saatu päätökseen vuoden 2016 aikana, osoittaa, että korjaustyöt olivat alkuperäisestä 17.4.2012 yhtiökokouksen tekemästä päätöksestä hieman viivästyneet. Ottaen kuitenkin huomioon hankkeen laajuuden ja sen edellyttämän valmistelun, mihin hallitus ja isännöitsijä ovat muiden korjaustarpeiden ohella ryhtyneet, ei viivästyminen osoita huolimattomuutta asioiden hoidossa.
Hovioikeus hyväksyy myös käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, ettei laskuun merkittyjen ylimääräisten piikkausten, viemäritöiden ja lattian valujen ole näytetty kantajan väittämällä tavalla aiheutuneen kosteus-vaurioiden korjaamisesta. Hovioikeus katsoo, ettei Suvijärven laatimaa kuntokartoitusta ja AH Rakennuttajapalvelut Oy:n tekemää kosteuskartoitusta ollut tehty samalla tarkkuudella eivätkä raportit ole vertailukelpoisia keskenään. Myöskään huoneiston A 12 osalta ei ole näytetty, että 600 euron suuruinen kuivauskulu olisi syntynyt sen johdosta, ettei kunnostustöihin ollut ryhdytty välittömästi yhtiökokouksen 17.4.2012 jälkeen.
Näillä ja käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus katsoo, ettei ole ilmennyt aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen.

Oikeudenkäyntikulut
Hovioikeus on tutkinut käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden Welita Oy:n maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen osalta. Aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ole.
Welita Oy häviää muutoksenhakunsa ja on siten oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 1 momentin mukaisesti velvollinen korvamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut. Welita Oy:llä ei ole ollut huomauttamista vastaajien oikeudenkäyntikulujen määrään.
Tuomiolauselma
Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.
Welita Oy velvoitetaan suorittamaan Kipille, Kellonpäälle Pollarille, Ryvöselle, Mortelinille ja Leinoselle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 9.393 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovi-oikeuden tuomion antamisesta lukien.
Asian näin päättyessä Welita Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hovioikeudessa hylätään.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 31.1.2022.
Helsingin hovioikeuden puolesta:
Asian ovat ratkaisseet:hovioikeudenneuvos KVhovioikeudenneuvos PShovioikeudenneuvos LC

Ratkaisu on yksimielinen.



ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS
Osasto 5
Käräjätuomari JR TUOMIO 19/59643

20.12.2019 L 1614011300 Kantaja Welita Oy 1101093-3
VastaajatKippi, KaleviKellonpää, MikkoPollari, OlaviRyvönen, PekkaMortelin, AnneliLeinonen, Kristiina

KuultavaAs Oy Huutoharju
Asia Vahingonkorvaus Vireille21.12.2016
ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Käräjäoikeus on 25.9.2018 valmisteluistunnossa päättänyt oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla ratkaista erikseen välituomiolla kysymyksen siitä, onko Welita Oy:n kanneoikeus vanhentunut.
Pääkäsittely on toimitettu 19.3.2019 välituomiolla ratkaistavan kysymyksen osalta. Valmistelu pääasian osalta on toimitettu 13.8.2019.
Jatkettu valmistelu ja pääkäsittely on toimitettu 27.11.2019 pääasian osalta.
KANNE
VaatimuksetWelita Oy on vaatinut, että Kippi, Kellonpäå, Pollari, Ryvönen, Mortelin ja Leinonen velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Asunto Oy Huutoharjulle:1)vahingonkorvauksena 5.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien, ja2)Welita Oy:lle sen oikeudenkäyntikulut 16.675 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Perusteet Asunto Oy Huutoharjun (Huutoharju) yhtiökokous on 17.4.2012 päättänyt suorittaa vuosien 2013 - 2016 aikana kunnossapitotöitä huoneistojen märkätiloissa marraskuussa 2011 laaditun märkätilojen kartoitusraportin mukaisesti. Hallitus ja isännöitsijä eivät ole panneet yhtiökokouksen päätöstä täytäntöön eikä yhtiökokouksen päättämiä töitä ole suoritettu ennen yhtiökokousta 27.9.2016.Vastaajat ovat hallituksen jäseninä ja isännöitsijöinä toimiessaan laiminlyöneet heille asunto-osakeyhtiölain nojalla kuuluvat tehtävät ja siten aiheuttaneet Huutoharjulle vähintään huolimattomuudella vahinkoa ajanjaksolla 22.8.2013 - 27.9.2016. Laiminlyönti on alkanut 22.8.2013, jolloin kohtuullinen aika yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpanoon ryhtymiseen on kulunut, ja päättynyt 27.9.2016, jolloin yhtiökokous on hyväksynyt uuden kunnossapitotyöt sisältäneen perusparannushanketta koskevan päätöksen.
Velvollisuus panna yhtiökokouksen 17.4.2012 päätös täytäntöön on kuulunut kaikille vastaajille, eikä päätöksen täytäntöönpanotoimiin ollut ryhdytty vastaajien toimesta miltään osin.
Vastaajista Kippi, Kellonpää, Pollari ja Ryvönen ovat hallituksen jäseninä laiminlyömällä yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpanon laiminlyöneet asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun tehtävän huolehtia yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä mukaan lukien valvoa isännöitsijöitä, jotta yhtiökokouksen päätöksen valmisteluun ja toteuttamiseen ryhdytään.
Vastaajista Mortelin ja Leinonen ovat isännöitsijöinä laiminlyömällä yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpanon laiminlyöneet asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun tehtävänhuolehtia yhtiön rakennusten pidosta ja päivittäisestä hallinnosta mukaan lukien yhtiökokouksen päätöksen vaatimien toimenpiteiden käytännön valmistelun ja toteutuksen.
Vastaajien menettely on ollut lisäksi asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 11 §:ssä tarkoitetun yhtiön johdolle kuuluvan yleisen huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuden vastaista.Kunnossapitotöiden laiminlyönti on johtanut kosteusvaurioiden syntymiseen ja laajentumiseen märkätiloissa aiheuttaen yhtiölle ylimääräisiä kunnossapito- ja korjauskustannuksia. Vahingon kokonaismäärä on vähintään 5.000 euroa. Mikäli vastaajat olisivat panneet yhtiökokouksen 17.4.2012 päätöksen täytäntöön, olisi yhtiö välttynyt ylimääräisiltä kunnossapito- ja korjauskustannuksilta.
Huutoharjun hallitukseen vastaajista on kuulunut 28.5.2013 lukien Kippi ja Kellonpää, 16.10.2013 lukien Kippi, Kellonpää ja Pollari ja 23.4.2015 lukien Kippi, Pollari ja Ryvönen. lsännöitsijäksi on kesällä 2013 valittu Mortelin ja vuoden 2014 - 2015 vaihteessa Leinonen.
VASTAUS Vaatimukset
Vastaajat ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että Welita Oy velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa 38.526,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet Kanne on väitettyjen hallituksen ja isännöitsijän yleisten tehtävien ja huolellisuusvelvoitteen laiminlyöntien osalta yksilöimätön.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset eivät täyty. Väitetty vaurio ei ole syy-yhteydessä vastaajien toimintaan. Asiassa ei ole aiheutunut vahinkoa. Kunnossapito ja korjauskustannukset olisivat aiheutuneet joka tapauksessa. Welita ei ole esittänyt näyttöä siitä, että märkätilojen vauriot olisivat syntyneet ja laajentuneet 22.8.2013 - 27.9.2016 välisenä aikana.
Vastaajien toiminnassa ei ole tapahtunut laiminlyöntiä eikä vastaajien toiminta ole ollut huolimatonta. Vastaajat ovat selvittäneet kylpyhuoneiden korjaustarvetta ja korjaustapoja parhaan kykynsä mukaan. Märkätilojen kartoitusraportti ei ole ollut kattava eikä sen perusteella ole ollut mahdollista suorittaa märkätilojen korjausta.
Yhtiökokouksessa 17.4.2012 on päätetty, että kylpyhuonekorjauksien kustannusten rahoittamisesta päätetään erikseen yhtiökokouksessa. Hallitus ei ole edes voinut aloittaa korjauksia ilman yhtiökokouksen hyväksyntää. Yhtiö on tilannut kylpyhuoneita koskevan 16.1.2014 päivätyn kosteuskartoituksen ja kunnostustyöurakka on sovittu suositusten mukaisena.
Vastaajat ovat toimineet huolellisesti käsittelemällä laajaa korjausta perusteellisesti sekä tilaamalla tarvittavat selvitykset. Yhtiökokous on hyväksynyt hallituksen toiminnan ja päättänyt märkätilojen korjausten aikataulusta ja toteutustavasta. lsännöitsijät ovat toimineet hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Rakennuksen vesikaton kiireelliset korjaustoimenpiteet sekä Suvijärven toiminta ovat viivästyttäneet märkätilojen korjausta.Suvijärvi on itse ollut hallituksessa 17.4.2012 - 16.10.2013. Tältä ajalta Suvijärvi vastaa itsekin hallituksen toiminnasta. Vahingon määrä on selvittämätön.
Vastuuasemat ja tuottamus
Welita ei ole ottanut huomioon sitä, että vastaajat ovat olleet eri ajanjaksoina hallituksen jäseninä ja isännöitsijöinä. Tuottamus tulee arvioida jokaisen vastaajan osalta erikseen.
Pekka Kippi
Kippi on toiminut yhtiön hallituksessa koko väitetyn laiminlyönnin ajan. Kylpyhuoneen kunnossapitotyöt ovat laajana hankkeena vaatineet huolellista suunnittelua. Ottaen huomioon, että hallitus on useassa kokouksessa käsitellyt kunnostustöitä sekä tilannut tarvittavat selvitykset ja erityisesti sen, että yhtiökokous on hyväksynyt hallituksen toiminnan, Kippi ei ole menetellyt tuottamuksellisesti. Kippi on toiminut hallituksessa sivutoimisesti.
Kari Kellonpää, Lauri Pollari ja Arto Ryvönen
Kellonpää on toiminut hallituksessa 16.10.2013-23.4.2015, Pollari 19.4.2014 alkaen ja Ryvönen 23.4.2015 alkaen. Vaatimuksen perusteena oleva laiminlyönti koskee ajanjaksoa 22.8.2013 - 27.9.2016. Kellonpää, Pollari ja Ryvönen eivät vastaa väitetyistä laiminlyönneistä, jotka ovat tapahtuneet aikana, jolloin he eivät ole olleet hallituksessa.Welita ei ole yksilöinyt Kellonpään, Pollarin ja Ryvösen korvausvastuun aiheuttavia laiminlyöntejä.
Welita ei ole perustellut sitä, minkä takia he vastaisivat koko väitetystä vahingosta. He ovat toimineet hallituksessa sivutoimisesti. He eivät ole menetelleet tuottamuksellisesti, vaikka laiminlyönti olisi tapahtunutkin.
Anneli Mortelin ja Mervi Leinonen
Mortelin on toiminut yhtiön isännöitsijänä 22.8.2013.- 24.4.2014 ja Leinonen 15.12.2014 alkaen. Mortelin ja Leinonen eivät vastaa väitetyistä laiminlyönneistä, jotka ovat tapahtuneet aikana, jolloin he eivät ole toimineet isännöitsijänä. Kantaja ei ole yksilöinyt Mortelinin ja Leinosen korvausvastuun aiheuttavia laiminlyöntejä.
Welita ei ole perustellut sitä, minkä takia he vastaisivat koko väitetystä vahingosta. Mortelin on toiminut laiminlyönnin ajankohdasta isännöitsijänä noin kahdeksan kuukauden ajan. Mortelin ja Leinonen eivät ole menetelleet tuottamuksellisesti, vaikka laiminlyönti olisi tapahtunutkin.
KUULTAVAN LAUSUMA As Oy Huutoharju on ilmoittanut, ettei se hyväksy Welita Oy:n kannetta eikä yhdy kanteeseen.

TODISTELU
Kirjalliset todisteet
Kantaja
1. Yhtiökokouksen pöytäkirja / 17.4.20122. Kartoitusraportti, yhtiökokouksen 17.4.2012 pöytäkirjan liite3. Laskut 11 kpl, RA-Urakointi Oy4. Huoneistokortti A 125. Maksuerätaulukko, As Oy Huutoharju6. Sähköposti (Suvijärvi - is. Holma), kartoitusraportti ja huonekortit / 1.3.20127. Sähköposti (Suvijärvi - Kellonpää, Kippi, Mortelin) /26.8.20138. Sähköposti (Suvijärvi - Kellonpää, Kippi, Mortelin) / 27.8.20139. Sähköposti (Suvijärvi - Kellonpää, Kippi, Mortelin) / 27.8.201310. Sähköposti (Suvijärvi - Kellonpää, Kippi, Mortelin) / 22.8.201311. Lainaosuuskysely, As Oy Huutoharju12. Tremco, vedeneristysmenetelmäohje ja tuotesertifikaatti13. Ardex -ohje/ 17.2.201514. Ympäristöministeriön opas, Kosteus rakentamisessa RakMK C2 opas15. Kosteuskartoitus, AH Rakennuttajapalvelut Oy/ 16.1.2014 (vastaajan kirjallinen todiste 5)16. Urakkaohjelma, AH Rakennuttajapalvelut Oy/ 2.4.2014 (vastaajan kirjallinen todiste 6)17. Työselitys, AH Rakennuttajapalvelut Oy/ 2.4.2014 (vastaajan kirjallinen todiste 7)


Vastaajat 1. Varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja 23.4.20152. Varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja 10.5.20163. Varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja 17.4.2012 (kantajan kirjallinen todiste 1)4. Hallituksen kokouksen pöytäkirja 22.8.20135. AH Rakennuttajapalvelu Oy:n kosteuskartoitus 16.1.20146. AH Rakennuttajapalvelut Oy:n urakkaohjelma 2.4.20147. AH Rakennuttajapalvelut Oy:n työselvitys 2.4.20148. Yhtiökokouksen pöytäkirja 9.4.2014 ja vuoden 2013 toimintakertomus9. lspecta Oy:n putkistojen kuntotutkimus 12.8.201510. Ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja 27.9.201611. Hallituksen kokouksen pöytäkirja 29.10.201312. Hallituksen kokouksen pöytäkirja 13.12.201313. Hallituksen kokouksen pöytäkirja 7.3.201414. Hallituksen kokouksen pöytäkirja 3.7.201415. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 28.2.2014 nro 14/154/316. Osakkaille toimitettu 25.9.2013 päivätty tiedoteHenkilötodisteluKantaja1. Kantajan edustaja Antti Suvijärvi2. Todistaja Anja LampinenVastaajat1. Vastaaja Pekka Kippi2. Vastaaja Mervi Leinonen3. Vastaaja Anneli Mortelin
KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Asian riidaton tausta
As Oy Huutoharju käsittää 19 asuinhuoneistoa ja kaksi liikehuoneistoa. Welita Oy omistaa yli yhden kymmenesosan Huutoharjun osakkeista, joten sillä on oikeus ajaa vähemmistökannetta yhtiön lukuun omissa nimissään.
Yhtiökokous on 17.4.2012 päättänyt suorittaa märkätilojen kunnossapitotöitä vuosien 2013 -2016 aikana. Märkätilojen kunnossapitotöitä ei ole suoritettu Suvijärven vuoden 2011 kartoitusraportin mukaisesti. Welita on rajannut vahingonkorvausvaatimuksen perusteena olevan väitetyn laiminlyönnin koskemaan 22.8.2013 - 27.9.2016 välistä ajanjaksoa. Vaatimus perustuu väitteelle siitä, että vastaajat eivät ole panneet täytäntöön 17.4.2012 pidetyn yhtiökokouksen päätöstä.
Vastaajien vastuuajanjaksot ovat riidattomia.
Yhtiökokous on 27.9.2016 tehnyt uuden perusparannushanketta koskevan päätöksen, jonka hankkeen toteutuessa myös 17.4.2012 päätetyt kunnossapitotyöt suoritetaan. Yhtiökokous 27.9.2016 ei ole päättänyt, että kunnossapitotöitä suoritetaan Suvijärven 2011 raportin mukaisin korjaustoimenpitein. Yhtiökokous on päättänyt 27.9.2016 hylätä Welitan esityksen siitä, että ylimääräiset kuivatuskustannukset perittäisiin hallitukselta ja isännöitsijältä.
Yhtiökokous 23.4.2015 on myöntänyt hallitukselle ja isännöitsijälle vastuuvapauden ajanjaksolle 1.1.2014 - 31.1.2014 ja yhtiökokous 10.5.2016 on myöntänyt hallitukselle ja isännöitsijälle vastuuvapauden ajanjaksolle 1.1.2015 - 31.1.2015.
Huutoharjun tilikausi on kalenterivuosi eli 1.1. - 31.12.
Pekka Kippi oli toiminut hallituksessa koko väitetyn laiminlyönnin ajan.

Pääasia
Henkilötodistelu
Kari Kellonpää oli toiminut hallituksessa 28.5.2013 alkaen 23.4.2015 saakka. Lauri Pollari oli toiminut hallituksessa 16.10.2013 alkaen aina väitetyn laiminlyönnin päättymiseen (27.9.2016) saakka. Arto Ryvönen oli toiminut hallituksessa 23.4.2015 alkaen aina väitetyn laiminlyönnin päättymiseen (27.9.2016) saakka. Anneli Mortelin on toiminut yhtiön isännöitsijänä 22.8.2013 - 24.4.2014. Mervi Leinonen on toiminut yhtiön isännöitsijänä 15.12.2014 alkaen aina väitetyn laiminlyönnin päättymiseen (27.9.2016) saakka. Suvijärvi on itse ollut hallituksessa 17.4.2012-13.10.2013.

Suvijärvi on kertonut käräjäoikeudessa olevansa koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja rakennusinsinööri. Hallituksessa oli päätetty, että Suvijärvi tekee märkätilojen kunnostustarpeesta kartoituksen.Suvijärvi oli 17.4.2012 pidetyssä yhtiökokouksessa esitellyt laatimansa korjaustapaesityksen sisältäneen kartoitusraportin (K 2). Yhtiökokous oli päättänyt märkätilojen osalta Suvijärven esityksen mukaisesti epoksipinnoittaa lattiat.
Hallituksen jäsenten ja isännöitsijän olisi pitänyt tilata työ raportin jälkeen. Kartoitusraportin, jossa oli ollut korjausaikataulutus, työselostuksella olisi voinut antaa työtilauksen ammattiliikkeelle. Jos työ olisi tilattu elo-syyskuussa, olisi se voitu tehdä 2013 loppuvuoden aikana. Korjaukset olisi voitu kustantaa hoitovastikkeessa olevan ylijäämäkertymän johdosta ilman lainoitustarvetta.
Hallituksen kokouksessa 22.8.2013 isännöitsijä Mortelin oli ilmoittanut, ettei märkätilaremonttia toteutettaisi. Mortelin oli virheellisesti ollut siinä käsityksessä, ettei epoksipinnoitus täyttänyt nykymääräyksiä. Mortelin, Kippi ja Kellonpää olivat lähteneet toteuttamaan aivan toisenlaista korjaustapaa kuin mitä 17.4.2012 pidetyssä kokouksessa oli päätetty.
17.4.2012 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen jälkeen asiat olivat tulleet seuraavan kerran yhtiökokouksen käsittelyyn 27.9.2016 ylimääräisessä yhtiökokouksessa, jolloin oli tullut esille, että hallitus oli tehnyt kilpailutukset, tilannut työsuunnitelmat sekä pitänyt infotilaisuuden, jossa oli selostettu, miten korjaukset tehdään.
Kylpyhuoneen lattiat olivat vielä marraskuussa 2011 olleet pääosiltaan käypäsessä kunnossa, eikä niissä ollut ollut paniikkikorjauksen tarvetta. AH Rakennuttajapalvelut Oy:n kosteuskartoitusta 16.1.2014 (K 15) kartoitusraporttiin ja huonekorttiin 1.3.2012 (K 6) vertaamalla voidaan päätellä, että aika monen huoneiston kohdalla vahinkoa on tullut lisää. AH Rakennuttajapalvelut Oy:n kosteuskartoitusraportissa on mainittu, että huoneistossa A 9 on suihkun alueella maton alla vettä ja alimmissa seinälaatoissa kohonneita kosteuspitoisuuksia, ja on suositeltu pesuhuoneen pintamateriaalin uusimista. Vuonna 2011 Suvijärven tarkastuksen yhteydessä suorittamassa mittauksessa reiän ympäristö ei ollut vielä kostunut. Veden poistamiseksi on tehty ylimääräistä piikkausta, ja se on laskutettu lisätyönä. Suvijärvi oli laskenut, että AH Rakennuttajapalvelut Oy: kosteuskartoituksen mukaan vauriot olivat edenneet 12 huoneistossa taloyhtiön yhteensä 19 huoneistosta. RA-Urakointi Oy:n laskuissa (K 3) mainittuja ylimääräisiä piikkaus- ja kuivauskuluja 540 euroa per asunto ei olisi syntynyt, jos työt olisi tehty raportin mukaisten toimenpiteiden mukaisesti. Kosteusvaurioiden korjauksesta aiheutunut kokonaiskustannus on siten 19 kertaa 540 euroa. Huoneiston A 12 osalta on kuivauslasku ollut 600 euroa.Haastehakemusta laadittaessa oli tiedossa ollut taloyhtiön jakama kustannusarvio, jossa kuivatus- ja lisätyöt oli budjetoitu vähän yli 20.000 euroksi. Suvijärvi oli laskenut, että pahimmillaan yhden huoneiston kuivatuskustannukseksi voi tulla 2.500 euroa, jolloin 19 huoneiston kokonaiskustannukseksi muodostuisi yli 30.000 euroa. Vaurioiden alkamis- ja loppumisajankohtaa on kuitenkin vaikea määritellä.Kokonaisvahinko on reilusti yli 10.000 euroa. Varman päälle arvioitur vähintään puolet toteutuneesta vahingosta osuu kanteessa kerrotulle._. ajanjaksolle. Näin ollen toteutunut vahinko on vähintään 5.000 euroa.
Kippi on käräjäoikeudessa kertonut olevansa ammatiltaan kaupunginsihteeri ja koulutukseltaan hallintotieteiden kandidaatti ja sosionomi. Kippi on toiminut hallituksen jäsenenä yli 20vuoden ajan.Hallitus oli käsitellyt Suvijärven laatimaa märkätilojen ongelmia käsittelevää yhteenvetoa kokouksessa, jossa oli ollut Kipin lisäksi paikalla Suvijärvi, Mortelin, Kellonpää ja Kippi. Yhteenvedon johdosta Kipille ja Mortelinille oli herännyt kysymyksiä. Kokous oli keskeytetty Suvijärven poistuttua kokouksesta, eikä asiassa ollut menty eteenpäin. Kippi oli saanut teknisen viraston asiantuntijoilta ja kiinteistöliitosta selvät ohjeet siitä, että hankkeessa tulisi edetä tarve- ja hankekartoituksesta ja työselityksestä aina yksityiskohtaisiin selityksiin saakka.
Suvijärvi oli lähettämillään viesteillä ja kielenkäytöllään puuttunut isännöitsijä Mortelinin ja puheenjohtaja Kipin toimintaan siten, että hallituksen työrauhan turvaamiseksi yhtiökokous oli vapauttanut Suvijärven hallituksen jäsenen tehtävistä. Kylpyhuoneremonttia oli ryhdytty viemään eteenpäin uuden hallituksen toimesta.Kylpyhuoneremontin toteuttamiseen liittyen oli pyydetty ja saatu kaksi tarjousta, joista toinen oli ollut äärimmäisen halpa ja toinen äärimmäisen kallis. Hallitus oli päättänyt pyytää lisää tarjouksia. Samanaikaisesti oli tehty Suvijärven osakkeeseen tulleen ison vesivuodon johdosta kallis korjaus sekä aikaa vieneet viemärikuvaukset.Syksyllä 2015 yhtiökokous oli päättänyt märkätilaremontista, jota muut olivat kannattaneet paitsi Suvijärvi. Mortelin oli kokenut tulleensa niin pahasti Suvijärven toimesta ammattitaidoltaan lo1katuksi että hän oli irtautunut Huutoharjun isännöitsijän tehtävistä. Urakoitsija oli valittu hinnan perusteella. Urakoitsijan valinnan jälkeen oli toteutettu kuntokartoitus, tehty työ- ja rakenneselvitykset, kaikki, mitä hyvään rakennustapaan kuuluu. Osakas Tanja Lempisen huoneistossa A 9 olleen vuodon vuoksi valittu urakoitsija oli tehnyt Lempisen kylpyhuoneesta mallikylpyhuoneen. B-rapussa olleen kylpyhuoneen korjaustarve ei ollut ollut niin akuutti kuin Lempisen huoneiston.
Märkätilaremontin siirtymisestä vuosille 2016-2017 ei aiheutunut taloudellista vahinkoa. Remontin siirtyminen oli johtunut kolmannen tarjouksen pyytämisestä, Suvijärven osakkeeseen tulleesta vesivahingosta, alakerran viemärivahingosta ja siitä, ettei urakoitsija pystynyt heti aloittamaan remontin toteuttamista.
Kippi ei muistanut vuonna 2012 tehdyn päätöksen sisältöä. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 27.9.2016 (V 10, kohta 9) on tehty rahoitusta koskeva päätös märkätilojen kunnostamisesta.
Leinonen on käräjäoikeudessa kertonut toimineensa Huutoharjussa isännöitsijänä joulukuusta 2014 lähtien. Hallitus oli vuoden 2015 keväällä saanut kaksi tarjousta märkätilaremontin suorittamisesta. Hallitus oli Suvijärven liiketilassa keväällä 2015 hajonneen viemäriputken vuoksi tullut siihen tulokseen, ettei kylpyhuoneremontteja kannattanut tehdä ennen viemäriputkien tilanteen selvittämistä. Vuoden 2015 yhtiökokouksessa osakkaita oli informoitu siitä, että hallitus valmisteleeja vie asiaa eteenpäin. Kesän 2015 aikana oli pyydetty tarjouksia viemäreiden kuntotutkimuksesta ja saatu urakoitsija valituksi. Keväällä 2015 yhtiökokouksessa toteutettavaksi päätetty kattoremontti oli hieman viivästyttänyt viemäreiden kuntotutkimusta. Raportti viemäreiden kuntokartoituksesta oli saatu elokuussa 2015.
Hallitus oli tehnyt osakkaiden maksuvalmiuden vuoksi päätöksen, ettei kylpyhuoneremonttia ajettaisi väkisin eteenpäin, koska kattoremontti oli tullut maksamaan monien huoneistojen osalta yli 5.000 euroa.
Vuonna 2015 tarjouksia oli pyydetty AH Rakennuttajapalvelut Oy:n tekemän työselityksen ja urakkaohjelman ja työturvallisuusliitteen mukaan. Keväällä 2015 oli saatu kylpyhuoneremonttiin kaksi tarjousta, joissa oli ollut lähes 100.000 euron hintaero. Viemäreiden kuntotutkimuksen jälkeen oli pyydetty vielä yksi tarjous lisää. Saatu tarjous oli ollut vielä kalliimpi. Oli päädytty siihen, että kylpyhuoneremontin osalta edettäisiin vuonna 2016. Kesän 2016 aikana oli pyydetty yksi urakkatarjous lisää. Kahden halvimman tarjouksen esittäneen yhtiön kanssa oli järjestetty urakkaneuvottelu elokuussa 2016, ja asiaa oli lähdetty viemään eteenpäin. Valitulla urakoitsijalla ei ollut resursseja tehdä urakkaa vielä syksyllä 2016, koska sen resurssit olivat vapautuneet vasta alkuvuonna 2017. Kiireisin huoneisto eli A 9 oli kuitenkin saatu toteutettua mallihuoneistona 2016. Urakka oli aloitettu vuonna 2017 ja kesäkuussa 2017 kaikki kylpyhuoneet oli tehty. Välitöntä korjaustarvetta oli ollut ainoastaan huoneist9ssa A 9. Leinosella ei ollut tietoa, että märkätilaremontin väitetystä viivästymisestä olisi aiheutunut vahinkoa. Vahingon aiheutumista oli mahdotonta selvittää, koska ei ollut mittaria, millä aiheutunutta vahinkoa voisi mitata. 600 euron kuivauskustannus oli varsin maltillinen.
Varsinainen lattiakaivon piikkaus ja sen liittäminen viemäriin ja lattiavalu olivat sisältyneet alkuperäiseen urakkaan ja työselitykseen. Tässä kohteessa oli seinäkaivoratkaisu. Jostain syystä työselityksessä ei ollut otettu huomioon käsipesualtaan viemäröintiä seinäkaivoon. Kun seinäkaivo oli nyt poistettu käytöstä, käsienpesualtaalle oli tarvinnut tehdä oma viemäriliitäntä lattiakaivoon. Siksi oli jouduttu piikkaamaan railo käsienpesualtaalta lattiakaivolle. Putkitustyöstä, liitännästä ja tasoitustyöstä oli tullut lisäkustannuksia, joista urakoitsija oli laskuttanut 540 euroa per kylpyhuone.
Kylpyhuoneet on remontoitu ylimääräisen yhtiökokouksen 27.9.2016päätöksen mukaisesti. Suvijärven raportin mukaan ei ole töitä suoritettu, koska Suvijärven esittämä korjaustapa epoksointi lattioille ei ollut ollut asukkaiden mieleen. Tämän vuoksi Leinosta edeltäneet isännöitsijät olivat ryhtyneet toimiin muunlaisen korjaustavan saamiseksi kylpyhuoneelle. Kohdetta oli haluttu korjata perusteellisemmin kuin pelkästään lattiasta. Kartoitus on aina karkea arvio, eikä Suvijärven raportti ollut kiveenhakattu, miten asiassa pitäisi edetä. Silloinen hallitus ei ollut halunnut edetä raportin mukaisesti, vaan oli lähdetty valmistelemaan laajempaa kylpyhuoneremonttia.
Mortelin on käräjäoikeudessa kertonut toimineensa Huutoharjussa isännöitsijänä kesäkuusta 2013 aina 24.4.2014 saakka. Märkätilaremontista oli tehty jonkinlainen päätös varsinaisessa yhtiökokouksessa vuonna 2012. Keväällä 2013 yhtiökokouksessa ei asiaa ollut käsitelty ollenkaan eikä siitä ollut tehty päätöksiä, yaikka 1 2 oli päätetty, että rahoituksesta päätetään myöhemmin. Mortelin oli hallituksen kokouksessa 22.8. 2013, jossa oli hänen lisäkseen ollut läsnä Suvijärvi, Kippi ja Haanpää, kysynyt, kuinka märkätilaremonttia lähdetään tekemään. Siinä vaiheessa ei ollut ollut päätöksiä eikä suunnitelmia, joiden pohjalta Mortelin olisi voinut lähteä toteuttamaan hanketta. Kokousta oli kestänyt noin 15 minuuttia, kun Suvijärvi oli poistunut kokouksesta syytä ilmoittamatta sen jälkeen, kun Mortelin oli tiedustellut Suvijärveltä millaisella koulutuksella ja pätevyydellä hän oli laatinut raportin. Suvijärvi oli ilmoittanut olevansa insinöörioppilas ja poistunut paikalta.
Samana päivänä 22.8.2012 Suvijärvi oli lähettänyt\sähköpostiviestin, jossa hän oli vaatinut ylimääräisen yhtiökokouksen järjestämistä, koska hänen mukaansa oli tullut ilmi, ettei uusi isännöitsijä Mortelin halunnut toteuttaa yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti remonttia. Siitä ei ollut kuitenkaan ollut kyse. Mortelin oli kokouksessa muistuttanut, että hallituksella ja isännöitsijällä oli velvollisuus toimia huolellisesti ja selvittää asiat ensin. Suvijärvi oli ahdistellut Mortelinia ja aliarvioinut Mortelinin ammattitaitoa siten, ettei Mortelin ollut saanut työrauhaa. Kippi oli 30.8.2013 kirjoittanut pitkän kirjeen Suvijärvelle, Mortelinille ja Kellonpäälle, ja muistuttanut Suvijärven Morteliniin kohdistamasta kielenkäytöstä ja arvostelusta.
Suvijärvi oli väittänyt märkätilojen kartoitusraporttiaan korjausselvitykseksi tai korjaussuunnitelmaksi. Mortelinin mielestä se ei ollut tutkimusraportti eikä korjaussuunnitelma, vaan "kyhäelmä".Raportissa on todettu, ettei korjauksilla ollut kiirettä. Tarkastelua on suoritettu koputtelemalla sieltä täältä. Raportista puuttuvat asuntokohtaiset tulokset, vaikka ammattimaisessa märkätilaraportissa on yleensä asunnoittain mittaustulokset.Ylimääräinen yhtiökokous oli pidetty 16.10.2013 Suvijärven vaatimuksesta märkätilojen remontin käynnistämiseksi. Pöytäkirjasta kuitenkin ilmenee, että se oli pidetty hallituksen jäsenten vaihtamiseksi. Suvijärvi oli 16.10.2013 pudonnut pois hallituksesta. 9.4.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa kylpyhuoneiden korjaussuunnittelusta oli päätetty, että korjaussuunnittelun valmistuttua koolle kutsutaan yhtiökokous päättämään toteutuksesta ja rahoituksesta.
Huutoharjussa ei ollut kerätty kylpyhuoneiden korjausta varten korjausvastiketta.
Märkätilaremonttia oli lähdetty edistämään siten, että oli pyydetty jättämään tarjouspyynnöt 12.11.2013 mennessä. 6.1.2014 oli tehty kosteuskartoitus, jolloin huoneistoissa A 9 ja B 17 oli havaittu kosteutta. Mortelinin oli siirtänyt asian samana päivänä tekniselle isännöitsijälle tehtäväksi järjestää kuivatus huoneistoissa.
7.3.2014 pidetyssä hallituksen kokouksessa oli päätetty tilata urakkaohjelma ja työselitys. Urakkaohjelma ja työselitys olivat 2.4.2014 valmistuneet. Mortelin oli ollut ahdistunut Suvijärven häneen kohdistamasta ahdistelusta ja työrauhan häirinnästä. Kun Kippi oli pyytänyt Mortelinille työrauhaa, Suvijärvi oli vastannut, että työrauhaa on turha anella lainvastaiselle toiminnalle. Mortelinin mielenterveys oli uhannut mennä Suvijärven kanssa, ja se oli ollut Mortelinin työpaikan vaihdon syy. 9.4.2015 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa oli ollut käsillä tilinpäätöksen lisäksi monia muitakin asioita. Suvijärvi oli vastustanut muun muassa katon korjaussuunnitelman aloittamista.
Kaiken kaikkiaan vuonna 2012 tehty päätös oli huonosti valmisteltu. Sen yhtiökokouksen päätöksen perusteella ei voinut lähteä toteuttamaan yhtään mitään. Se ei ollut toteutuskelpoinen. Suvijärvi oli 27.8.2013 itsekin todennut, ettei hänen tekemänsä kartoitusraportti ollut sellaisenaan riittävä urakkatarjouksen pyytämiseen. Osakkeenomistajat olivat ilmoittaneet, etteivät he halunneet epoksilattiaa, koska he eivät halunneet tasonlaskua asuntoihinsa.
Lampinen on käräjäoikeudessa kertonut olleensa. Huutoharjun asukkaana vuosina 2003-2018 ja asuneensa huoneistossa A 9. Lampinen oli useamman kerran sanonut yhtiökokouksissa ja puheenjohtajalle, että kylpyhuone oli huonossa kunnossa. Muovilattiassa oli ollut sauma irti ja tosi pieni reikä lähellä suihkuseinää. Lampinen ei ollut huomannut märkätilan lattian osalta huomattavia muutoksia. Reiän kohdalle ei ollut syntynyt vesikelloa. Lampinen oli odottanut korjausten alkamista. Korjaus oli pitkittynyt.
Näytön arviointi ja johtopäätökset
Vahingonkorvausvastuun syntymisen yleisenä edellytyksenä on, että on aiheutunut korvauskelpoinen vahinko, joka on ollut ennalta arvattavassa syy-yhteydessä vahingonaiheuttajan toimintaan. Lisäksi on oltava jokin oikeusperuste, jonka vuoksi vahinko kuuluu jonkun toisen kuin vahingonkärsijän vastattavaksi. Tällainen oikeusperuste on pääsääntöisesti vahingonaiheuttajan toimintaan tai laiminlyöntiin liittyvä tuottamus tai tahallisuus (ks. esim. Jauhiainen ym: Asunto-osakeyhtiölaki, 2010, s. 931).
Käräjäoikeudessa on siten ensin ratkaistava kysymys siitä, onko asiassa aiheutunut korvauskelpoinen vahinko, joka on ennalta arvattavassa syy-yhteydessä vastaajien toimintaan.
Kantajan kanne on perustunut siihen väitteeseen, että kunnossapitotöiden laiminlyönti on johtanut kosteusvaurioiden syntymiseen ja laajentumiseen märkätiloissa aiheuttaen yhtiölle ylimääräisiä kunnossapito- ja korjauskustannuksia. Mikäli vastaajat olisivat panneet yhtiökokouksen 17.4.2012 päätöksen täytäntöön, olisi yhtiö välttynyt vähintään 5.000 euron ylimääräisiltä kunnossapito- ja korjauskustannuksilta.
Korvauskelpoisen vahingon aiheutumista arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota ensinnäkin siihen, onko märkätilojen korjaus ollut mahdollista suorittaa märkätilojen marraskuussa 2011 Suvijärven laatiman kartoitusraportin perusteella.
Suvijärven kertoman mukaan hallituksen jäsenten ja isännöitsijän olisi pitänyt tilata työ raportin jälkeen. Kartoitusraportin, jossa oli ollut korjausaikataulutus, työselostuksella olisi voinut arlt a työtilauksen ammattiliikkeelle. Jos työ olisi tilattu elo-syyskuussa, olisi se voitu tehdä2013 loppuvuoden aikana. Korjaukset olisi voitu kustantaa hoitovastikkeessa olevan ylijäämäkertymän johdosta ilman lainoitustarvetta.
Kipin kertoman mukaan Suvijärven laatiman raportin johdosta hänelle ja Mortelinille oli herännyt kysymyksiä. Raporttia käsittelevä kokous oli keskeytetty Suvijärven poistuttua kokouksesta, eikä asiassa ollut menty eteenpäin. Kippi oli saanut teknisen viraston asiantuntijoilta ja kiinteistöliitosta selvät. ohjeet siitä, että hankkeessa tulisi edetä tarve- ja hankekartoituksesta ja työselityksestä aina yksityiskohtaisiin selityksiin saakka.
Leinosen kertoman mukaan kylpyhuoneet on remontoitu ylimääräisen yhtiökokouksen 27.9.2016 päätöksen mukaisesti. Suvijärven raportin mukaan ei ole töitä suoritettu, koska Suvijärven esittämä korjaustapa epoksointi lattioille ei ollut ollut asukkaiden mieleen, minkä vuoksi Leinosta edeltäneet isännöitsijät olivat ryhtyneet toimiin, että kylpyhuoneelle saataisiin muunlainen korjaustapa. Kohdetta oli haluttu korjata perusteellisemmin kuin pelkästään lattiasta. Kartoitus on aina karkea arvio, eikä Suvijärven raportti ollut kiveenhakattu, miten asiassa pitäisi edetä. Silloinen hallitus ei ollut halunnut edetä sen mukaisesti, vaan oli lähdetty valmistelemaan laajempaa kylpyhuoneremonttia.
Mortelinin kertoman mukaan märkätilojen kartoitusraportti ei ollut ollut tutkimusraportti eikä korjaussuunnitelma, vaan "kyhäelmä". Raportissa on todettu, ettei korjauksilla ollut kiirettä. Tarkastelua on suoritettu koputtelemalla sieltä täältä. Raportista puuttuvat asuntokohtaiset tulokset, vaikka ammattimaisessa märkätilaraportissa on yleensä asunnoittain mittaustulokset. Kaiken kaikkiaan vuonna 2012 tehty päätös oli huonosti valmisteltu. Sen yhtiökokouksen päätöksen perusteella ei voinut lähteä toteuttamaan yhtään mitään, koska se ei ollut toteutuskelpoinen. Suvijärvi oli 27.8.2013 itsekin todennut, ettei hänen tekemänsä kartoitusraportti ollut sellaisenaan riittävä urakkatarjouksen pyytämiseen. Osakkeenomistajat olivat ilmoittaneet, etteivät he halunneet epoksilattiaa, koska he eivät olleet halunneet tasonlaskua asuntoihinsa.
Asiassa on riidatonta, että märkätilojen kunnossapitotöitä ei ole suoritettu Suvijärven kartoitusraportin mukaisesti. Riidatonta on edelleen, että märkätiloissa on ollut korjaustarvetta. Suvijärven omastakin kertomuksesta sekä kartoitusraportista kuitenkin ilmenee, ettei märkätiloissa ole Suvijärven kartoitusraportin laatimisen aikaan ollut välitöntä korjaustarvetta.
Esitetystä näytöstä on pääteltävissä, että Suvijärven raportti on herättänyt isännöitsijässä ja hallituksen jäsenissä kysymyksiä. Raportti oli myös saanut aikaan osakkaiden keskuudessa vastustusta, koska sen oli katsottu saavan aikaan huoneistoissa tasonlaskua. Kipin, Leinosen ja Mortelinin kertomuksista ilmenee, ettei kartoitusraporttia ole pidetty riittävän kattavana ja ammattimaisesti laadittuna, että sen perusteella olisi voitu tehdä korjauksia. Raportista puuttuvien asuntokohtaisten mittaustulosten ja raportin muiden puutteiden vuoksi sitä ei ole pidetty sellaisenaan toteutuskelpoisena. Johtopäätöstä kartoitusraportin soveltumattomuudesta korjausten tekemisen perustaksi tukee myös Suvijärven Kellonpäälle, Kipille ja Mortelinille 27.8.2013 lähettämä sähköpostiviesti (K 8), jossa Suvijärvi on todennut, ettei korjaussuunnitelma ihan sellaisenaan sovellu tarjouspyyntötarkoitukseen, mutta Suvijärvi voi täydentää sen siihen muotoon veloituksetta.
Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 11 §:n mukaan yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.
Riittävänä huolellisuutena voidaan yleensä pitää sitä, että ratkaisun taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä asianmukainen tieto, sen perusteella on tehty johdonmukainen päätös tai muu toimi eivätkä päätöksen tai muun toimen tekoon ole vaikuttaneet johdon jäsenten eturistiriidat (mts. 36).Isännöitsijän ja hallituksen lailla säädellystä huolellisuusvelvoitteesta seuraa, että he joutuvat myös kunnossapitotöistä päättäessään selvittämään kaikki kunnossapitotöihin vaikuttavat seikat. Keskeisiä selvitettäviä seikkoja ovat muun muassa korjaustarpeet sekä tehtävien korjausten sisältö ja laajuus niihin liittyvine urakoitsijan valintoineen, aikatauluineen ja selvityksineen sekä korjausten taloudellisten edellytysten selvittäminen. On luonnollista, että tätä koskevalle huolelliselle selvitys- ja päätöksentekoprosessille on varattava riittävästi aikaa.
Selvitystehtävän laajuutta osoittaa se, että hallitus oli joutunut pyytämään kylpyhuoneremontin toteuttamista varten lisätarjouksia jo saadun kahden tarjouksen lisäksi. Urakoitsijan valinnan jälkeen oli toteutettu kuntokartoitus sekä tehty hyvän rakennustavan vaatimat työ-ja rakenneselvitykset. Tehtävään selvitykseen sekä sen laajuuteen ja kestoon on vaikuttanut Suvijärven osakkeeseen tullut vesivahinko, alakerran viemärivahinko ja se, ettei urakoitsija ollut pystynyt heti aloittamaan remontin toteuttamista. Valittu urakoitsija oli kuitenkin heti korjannut välittömässä korjaustarpeessa olleen huoneiston A 9 kylpyhuoneen. Keväällä 2015 yhtiökokouksessa toteutettavaksi päätetty kattoremontti oli sekin viivästyttänyt viemäreiden kuntotutkimusta.
Raportti viemäreiden kuntokartoituksesta oli saatu elokuussa 2015. Näissä olosuhteissa hallituksella on ollut peruste Heinosen kertomin tavoin lykätä kylpyhuoneremontteja siihen asti, että viemäriputkien tilanne on saatu ensin selvitettyä, koska viemäriputkien tilanteella on ollut vaikutusta tehtäviin kylpyhuoneremontteihin.
Kipin ja Mortelinin kertomuksista ilmenee, että Suvijärven käyttäytyminen on ollut omiaan vaikeuttamaan ja hidastamaan isännöitsijän ja hallituksen selvitys- ja päätöksentekomenettelyä.
Selvitys- ja päätöksentekomenettelyyn on vaikuttanut myöskin märkätilojen korjausten rahoitusta koskevan päätöksen tekeminen, jollainen päätös on tehty ylimääräisessä yhtiökokouksessa 27.9.2016. Mortelin on kertonut, ettei Huutoharjussa ollut kerätty kylpyhuoneiden korjausta varten korjausvastiketta. Tähän nähden näyttämättä on jäänyt, että korjaukset olisi voitu Suvijärven kertomin tavoin kustantaa hoitovastikkeessa olevan ylijäämäkertymän johdosta ilman lainoitustarvetta. Näin ollen märkätilojen korjausta ei ole voinut suorittaa ennen tätä koskevaa rahoituspäätöstä.
Kerrotuilla perusteilla käräjäoikeus katsoo, että Suvijärven laatiman kosteusraportin soveltumattomuuden tehtävien korjausten ja niihin liittyvien tarjouspyyntöjen perustaksi, keskeneräisen selvitystyön, asunto-osakeyhtiössä samaan aikaan vireillä olleiden toimenpiteiden sekä muiden asiaan vaikuttavien olosuhteiden vuoksi isännöitsijällä ja hallituksella on ollut peruste siirtää kylpyhuoneremontista päättäminen yhtiökokoukseen 27.9.2016. Näin ollen käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että isännöitsijällä ja hallituksen jäsenillä on ollut perusteltu syy olla suorittamatta märkätilojen korjausta Suvijärven laatiman kartoitusraportin perusteella.
Väitetyn aiheutetun korvauskelpoisen vahingon aiheutumisen osalta käräjäoikeus toteaa seuraavan.
Suvijärvi on kertonut laskeneensa, että AH Rakennuttajapalvelut Oy:n kosteuskartoituksen (K 15) mukaan vauriot olivat edenneet 12 huoneistossa taloyhtiön yhteensä 19 huoneistosta. RA-Urakointi Oy:n laskuissa (K 3) mainittuja ylimääräisiä piikkaus- ja kuivauskuluja 540 euroa per asunto ei olisi syntynyt, jos työt olisi tehty raportin mukaisten toimenpiteiden mukaisesti. Kosteusvaurioiden korjauksesta aiheutunut kokonaiskustannus on siten 19 kertaa 540 euroa. Huoneiston A 12 osalta on kuivauslasku ollut 600 euroa.
Leinosen kertomasta ilmenee, että varsinainen lattiakaivon piikkaus ja sen liittäminen viemäriin ja lattiavalu oli sisältynyt alkuperäiseen urakkaan ja työselitykseen. Tässä kohteessa oli ollut seinäkaivoratkaisu. Jostain syystä työselityksessä ei ollut otettu huomioon käsipesualtaan viemäröintiä seinäkaivoon. Seinäkaivon käytöstä poistamisen vuoksi käsienpesualtaalle oli tarvinnut tehdä oma viemäriliitäntä lattiakaivoon.Siksi oli jouduttu piikkaamaan railo käsienpesualtaalta lattiakaivolle. Putkitustyöstä, liitännästä ja tasotustyöstä oli tullut lisäkustannuksia, joista urakoitsija oli laskuttanut 540 euroa per kylpyhuone.
Suvijärven ja Leinosen kertomukset siitä, mistä ylimääräisistä piikkauksista ja viemäritöistä sekä lattian valusta aiheutuneet kustannukset ovat syntyneet, ovat ristiriidassa keskenään. Suvijärvi on kertonut, että sanotut kustannukset ovat syntyneet kosteusvaurioiden korjauksesta, kun taas Leinonen on kertonut niiden syntyneen käsienpesualtaiden viemäriliityntään liittyvästä putkitus- ja tasotustyöstä.
Welita Oy on vedonnut kirjallisina todisteina RA-Urakointi Oy:n 11 laskuun (K 3) sekä As Oy Huutoharjun maksuerätaulukkoon (K 5) osoittaakseen vahingonkorvausvaatimuksen perusteena olevia lisääntyneitä korjaus- ja kunnossapitokustannuksia. Käräjäoikeus toteaa, että laskuihin on merkitty veloituksia ylimääräisistä piikkauksista ja viemäritöistä sekä lattian valuista. Maksuerätaulukkoon on lisätyöksi merkitty ylimääräisistä lattioiden piikkauksista ja valuista 19 huoneiston osalta 540 euroa asunnolta eli yhteensä 10.260 euroa.
Käräjäoikeus toteaa, ettei pelkistä laskuista tai maksuerätaulukosta ole pääteltävissä, että laskuun merkityt ylimääräiset piikkaukset, viemärityöt ja lattian valut olisivat Suvijärven kertomin tavoin aiheutuneet kosteusvaurioiden korjauksista. Mahdollista on, että ne ovat aiheutuneet Leinosen kertomin tavoin käsienpesualtaiden viemäriliityntään liittyvästä putkitus- ja tasotustyöstä. Näyttämättä on siten jäänyt, että laskuun merkityt ylimääräiset piikkaukset, viemärityöt ja lattian valut olisivat aiheutuneet kosteusvaurioiden korjauksista.
Laskuun sekä maksuerätaulukkoon on merkitty huoneiston A 12 osalta 600 euron veloitus lattian kuivauksesta. Käräjäoikeus toteaa, että sanotun suuruista kuivauslaskua voidaan pitää tämän kokoisessa asunto-osakeyhtiössä kohtuullisena eikä se yksinään riitä osoittamaan, että sanottu kuivauskulu olisi aiheutunut vastaajien vastuulla olevasta kosteusvauriosta.
Welita Oy on vedonnut AH Rakennuttajapalvelut Oy:n kosteuskartoitukseen 16.1.2014 osoittaakseen vahinkojen lisääntymistä Suvijärven kartoitusraporttiin nähden. Sanotusta kosteuskartoituksesta ilmenee, että välittömiä korjaustarpeita on ollut ainoastaan huoneistoissa A 9 ja B 17. Asiassa on selvitetty, että huoneiston A 9 osalta - kylpyhuoneremontti oli toteutettu etuajassa toisiin huoneistoihin nähden. Käräjäoikeus toteaa, ettei sanottu kosteuskartoitus ole vertailukelpoinen Suvijärven raportin kanssa eikä se osoita kosteusvaurioiden lisääntymistä ottaen huomioon märkätilojen ikä.
Vahingonkorvausvastuun syntymisen yleisenä edellytyksenä olevan aiheutuneen korvauskelpoisen vahingon perusteeksi Welitan edellä esittämien 11 laskun sekä maksuerätaulukon osalta on edellä kerrotuin tavoin jäänyt näyttämättä niiden aiheutuneen kosteusvaurioiden korjauksista. Asiassa ei ole muutoinkaan esitetty selvitystä siitä, että vastaajat olisivat menetellyllään aiheuttaneet vahinkoa. Asiassa ei ole siten aiheutunut korvauskelpoista vahinkoa.
Kerrotuilla perusteilla asiassa ei ole aiheutunut vahingonkorvausvastuun syntymisen edellytyksenä olevaa korvauskelpoista vahinkoa.Vahingonkorvausvastuun edellykset eivät siten asiassa täyty. Näin ollen Welita Oy:n kanne on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Welita Oy, jonka kanne hylätään, on hävinnyt asian ja on siten velvollinen korvaamaan kaikki Kipin, Kellonpään, Pollarin,_Ryvösen, Mortelinin ja Leinosen tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat. oikeudenkäyntikulut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n perusteella. Käräjäoikeus harkitsee asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisten korvattavien oikeudenkäyntikulujen määräksi 25.000 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Welita Oy velvoitetaan korvaamaan Pekka Kipin, Kari Kellonpään, Lauri Pollarin, Arto Ryvösen, Anneli Mortelinin ja Mervi Leinosen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut 25.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

MUUTOKSENHAKU

Ratkaisuun saa hakea muutosta Helsingin hovioikeudelta valittamalla oikeudenkäymiskaaren 25 ja 25 a luvuissa säädetyssä järjestyksessä tai korkeimmalta oikeudelta ennakkopäätösvalituksella oikeudenkäymiskaaren 30 a luvussa säädetyssä järjestyksessä kirjallisista muutoksenhakuohjeista ilmenevällä tavalla.
Tyytymättömyys ratkaisuun on ilmoitettava käräjäoikeudelle tai sen kansliaan viimeistään seitsemäntenä päivänä ratkaisun julistamis- tai antamispäivästä.
Tyytymättömyyden ilmoitus
Welita Oy on laillisessa määräajassa ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon.


Käräjätuomari
Määräpäivä valitukselle: 20.1.2020Määräpäivä vastavalitukselle: 3.2.2020