Isännöitsijätodistuksen sisältö

Isännöitsijätodistuksen sisältö

Isännöitsijän intressissä on laatia mahdollisimman informatiivinen isännöitsijätodistus oman vahingonkorvausvastuun välttämiseksi. Usein ongelmia voi syntyä siitä, mitä tulevia korjaustarpeita todistukseen merkitään vanhoissa yhtiöissä. Osakas on voinut ilmoittaa vaurioista ja epäilyistä, joista hallituksessa on erimielisyyttä. Esimerkiksi osakas on ilmoittanut hajusta ja epäilystään kosteus- ja mikrobivaurioista mutta hallitus on päättänyt, ettei ilmoitus anna aihetta toimenpiteisiin. Tai jos asiaa on tutkittu, korjaustarpeet voivat perustua asiantuntijaselvityksiin. Ongelmalliseksi tilanne muuttuu jos osakkaan asiantuntija on eri mieltä kuin yhtiön asiantuntija vaurion korjaustarpeesta. Korjaussuunnittelu voi perustua myös hallituksen yhtiökokoukselle esittämään kunnossapitotarveselvitykseen (kunnossapitosuunnitelma). Sellaisen tekemisestä ja sen sisällöstä päättää kuitenkin hallitus. Mutta jos sellainen on tehty se on tietysti isännöitsijätodistukseen syytä merkitä. Kunnossapitotarveselvitys ei ole yhtiöissä pakollinen. Eikä se sido yhtiötä. Isoimmista korjaustoimista päättää kuitenkin aina yhtiökokous.
Yhteenvetona voidaan todeta, että isännöitsijällä on suuri vastuu isännöitsijätodistuksen sisällöstä.

Voiko osakkeenomistaja riitauttaa isännöitsijätodistuksen sisällön ja vaatia siihen muutoksia? Siitä oli kysymys alla olevassa riitatapauksessa. Osakas vaati poistettavaksi lausumaa "Yhtiö ei ole päässyt toteamaan korjaustyön aikana vesieristeen aine vahvuutta ja tiiveyttä. Ilmastoinnista ei ole suunnitelmaa eikä lupaa."

Sekä käräjäoikeus että hovioikeus päätyivät samaan lopputulokseen ettei tuomioistuimen toimivaltaan kuulu määrätä isännöitsijätodistuksen sisältöä. Kanne jätettiin näiltä osin tutkimatta. Riidassa oli kysymys myös energiatodistuksen sisällöstä ja yhtiön asiakirjoja koskevasta pyynnöstä (editio). Energiatodistuksen osalta toimivalta ei ole tuomioistuimella vaan ARAlla. Asiakirjan esittämispyyntö hylättiin koska kanne on jätetty tutkimatta.

Kannetta olisi ollut mahdollisuus ajaa vahingonkorvauskanteena tai vahvistuskanteena. Tosin siinäkään tapauksessa ei olisi voitu vaatia isännöitsijätodistuksen muuttamista. Koska sen sisällöstä määrää sen antaja. Omalla vastuullaan. Vahingonkorvauskanne voidaan kohdistaa yhtiöön tai isännöitsijään tai asuntokaupassa myyjään kts esim. KKO 2010:17

Vahvistuskanteessa olisi voitu vaatia että asunto-osakeyhtiö vastaa korjauksista AOYL 4 luvun 2§ 3 momentin mukaisesti. Siinä todetaan, että "yhtiö vastaa myös sellaisesta osakkeenomistajan tekemästä tai teettämästä asennuksesta, joka rinnastuu yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen ja jonka toteuttamista yhtiö on voinut valvoa siten kuin tässä laissa säädetään". Mutta se olisi edellyttänyt, että yhtiöllä oli ollut mahdollisuus valvoa työtä, käytti sitä tai ei. Ja siitä oli riidassa juuri kysymys. Mutta sillä ei asiaa ajettu vaan kosteusvaurion ja ilmanvaihtovirheen korjausvaatimuksena koska muillakin oli ne korjattu. Viimeksi mainitun osalta käräjäoikeus totesi, että mitään virhettä ei kph:ssa riidattomasti ollut ja yhtiöllä on päätösvalta mitä korjaa ja mitä ei.




Turun hovioikeus

TuomioAntopäivä 20.9.2023 Nro 591Diaarinumero S 22/1444

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Pirkanmaan käräjäoikeus 29.8.2022 nro 34214 (liitteenä)
AsiaAsunto-osakeyhtiöasia

Valittaja

Markus Jussi Nieminen

Vastapuoli

Asunto Oy Keminmaan paritalot

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus
Vastaus Nieminen on vaatinut, että käräjäoikeuden oikeudenkäyntiväitteitä koskeva päätös kumotaan, käräjäoikeudella vahvistetaan olevan toimivalta päättää isännöitsijäntodistuksen virheellisten merkintöjen poistamisesta tai muuttamisesta ja että asia palautetaan käräjäoikeuden ratkaistavaksi pääasian osalta. Lisäksi Nieminen on vaatinut, että Asunto Oy Keminmaan paritalot velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa korkoineen.
Perusteinaan Nieminen on lausunut, että hän oli havainnut hallitsemassaan asunto-osaketta koskevassa isännöitsijäntodistuksessa totuuteen perustumattoman sekä virheellisen merkinnän ja pyytänyt asunto-osakeyhtiön hallitusta poistamaan sen. Hallitus oli kuitenkin kieltäytynyt poistamasta kyseistä merkintää vedoten tiedon oikeellisuuteen. Osakkeenomistajalla on oltava mahdollisuus käyttää oikeussuojakeinoja hänen osakettaan koskevien tietojen oikaisemiseksi jo ennakolta. Isännöitsijäntodistuksen tietojen on oltava oikeita jatkuvasti, vaikka niistä ei vielä olisikaan aiheutunut vahinkoa. Käräjäoikeuden tulkinta toimivallastaan on virheellinen. Pääasiassa olisi tullut ratkaistavaksi, onko isännöitsijäntodistus virheellinen.
Asunto Oy Keminmaan paritalot on vaatinut, että valitus hylätään ja että Nieminen velvoitetaan korvaamaan asunto-osakeyhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.
Perusteinaan Asunto Oy Keminmaan paritalot on lausunut, että asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 27 §:ssä on yksiselitteisesti ja tarkkaan määritelty ne tahot, jotka saavat antaa yhtiöstä kertovan isännöitsijäntodistuksen eikä käräjäoikeus kuulu näihin. Antaminen tarkoittaa isännöitsijäntodistuksen sisällöstä päättämistä. Niemisen väite siitä, että käräjäoikeudella olisi valta määrätä yhtiön asioista kertovan virallisen asiakirjan sisällöstä, on virheellinen.
Isännöitsijäntodistuksen sisällöstä päättää ja myös vastaa vain asunto-osakeyhtiö, hallitus ja isännöitsijä. Asunto-osakeyhtiön 24 luvun vastuumääräykset kattavat myös sisällöltään virheellisen isännöitsijäntodistuksen antamisesta mahdollisesti johtuvat vahingot. Oikeuskäytännössä virheellisestä tai puutteellisesta isännöitsijäntodistuksesta voi seurata korvausvastuu sen antaneelle taholle. Mainittu korvausvastuu syntyy juuri siitä, että yhtiö ja sen johto päättävät itsenäisesti isännöitsijäntodistuksen sisällöstä asunto-osakeyhtiölain puitteissa. Jos käräjäoikeus määräisi isännöitsijäntodistuksen sisällöstä toisin kuin yhtiön vastuuhenkilöt ovat päättäneet, osakkeenomistajan oikeussuojan kannalta tärkeä vastuuasetelma menisi sekaisin. Sen vuoksi vaatimus siitä, että käräjäoikeuden tulisi sakon uhalla määrätä asunto-osakeyhtiö poistamaan jotakin voimassa olevasta isännöitsijäntodistuksesta tai olemaan kirjoittamatta jotakin isännöitsijäntodistukseen, jää käräjäoikeuden toimivallan ulkopuolelle. Mikäli Niemisellä olisi ollut oman oikeussuojansa osalta tarve osoittaa, että todistuksessa on joltakin osin virhe, olisi kanne voitu ajaa vahvistuskanteena, jolloin mahdollisesta virheestä olisi voitu todeta seuranneen vahinkoa, jota Nieminen olisi voinut vaatia korvattavaksi. Vireillä olevaa kannetta ei voi kuitenkaan muuttaa, joten alkuperäinen kannevaatimus menee tuomiovallan ulkopuolelle. Alkuperäinen kannevaatimus ei ole myöskään täytäntöönpanokelpoinen.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Hovioikeus on tutkinut käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden siltä osin kuin se on saatettu hovioikeuden tutkittavaksi. Asiassa ei ole perusteita arvioida tilannetta toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt. Täten käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ole aihetta.

Oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa

Nieminen on hävinnyt asian hovioikeudessa. Sen vuoksi hän on velvollinen korvaamaan vastapuolen kohtuullisena pidettävät oikeudenkäyntikulut korkoineen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 ja 16 §:n nojalla.Koska Nieminen on hävinnyt asian, saa hän pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

Markus Nieminen velvoitetaan korvaamaan Asunto Oy Keminmaan paritaloille sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 3.149,60 euroa korkolain 4§:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden ratkaisun antamisesta.
Niemisen vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 20.11.2023.

Asia on ratkaistu esittelystä.
HovioikeudenneuvosHovioikeudenneuvos Asessori
Hovioikeuden esittelijä
Ratkaisu on yksimielinen.
PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS1. osasto
Käräjätuomari J J 1PÄÄTÖS 22134214Oikeudenkäyntiväiteratkaisu
29.8.2022 L 20/50298
KantajaNieminen, Markus Jussi
VastaajaAsunto Oy Keminmaan paritalot
Asia VireilleSELOSTUS ASIASTA
Taustaa
Kanne
Vaatimukset Asunto-osakeyhtiöasia 22.12.2020
Markus Nieminen omistaa huoneiston 83 hallintaan oikeuttavat osakkeet Asunto Oy Keminmaan paritalot -nimisessä yhtiössä (jäljempänä myös taloyhtiö). Nieminen on teetättänyt huoneistoon kylpyhuoneen ja lattialämmityksen sekä ilmanvaihdon korjauksen vuonna 2013 omalla kustannuksellaan.


Asunto Oy Keminmaan paritalot velvoitetaan 10.000 euron sakon uhalla
1a) poistamaan Niemisen hallitsemaa huoneistoa 8 3 koskevasta isännöitsijäntodistuksesta lausuman "Yhtiö ei ole päässyt toteamaan korjaustyön aikana vesieristeen aine vahvuutta ja tiiveyttä. Ilmastoinnista ei ole suunnitelmaa eikä lupaa "
'tai vaihtoehtoisesti
1b) olemaan kirjoittamatta kyseistä merkintää enää jatkossa huoneistosta annettavaan isännöitsijäntodistukseen
tai vaihtoehtoisesti
1c) korjaamaan Niemisen hallitseman huoneiston B 3 kylpyhuoneen kosteusvaurion ja ilmanvaihdon sekä lattialämmityksen. 22. laatimaan huoneistoa B 3 koskevan uuden energiatodistuksen, jossa huomioidaan alkuperäinen takka sekä uusi ilmanvaihtokone.
3. Editiovaatimus. Vastaaja velvoitetaan luovuttamaan kantajalle
a) kopiot vastaajayhtiön hallitusten jäsenten allekirjoittamista hallituksen pöytäkirjoista liitteineen vuosilta 2013 - 2021.
b) kopiot vastaajayhtiön allekirjoitetuista yhtiökokouspöytäkirjoista liitteineen, pl. tuloslaskelma ja tase, vuosilta 2013-2021.
c) K Isännöintipalvelun vastaajayhtiön osakkeenomistajille lähettämät tiedonannot ja kirjeet vuosilta 2010-2021.
4. Asunto Oy Keminmaan paritalot velvoitetaan korvaamaan Niemisen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
Perustelut 1. Nieminen on tammikuussa 2013 havainnut huoneistonsa kylpyhuoneen rakenteissa kohonneita kosteuksia, lattialämmityksen olevan rikki ja ilmanvaihdon olevan alitehoinen. Kysymys on taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvista rakenteista ja taloyhtiön olisi tullut huolehtia oma-aloitteisesti niiden korjaamisesta heti kun on saanut siitä ilmoituksen Niemiseltä ja he ovat tällöin tulleet ongelmista tietoisiksi. Asiasta oli tuolloin keskusteltu taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kanssa. isännöitsijä oli ilmoittanut 23.5.2013, että taloyhtiö vastaa rakenteista ja vesieristyksestä sekä niiden kustannuksista.
Koska taloyhtiön taloustilanne on ollut huono, Nieminen on hyväksynyt tekevänsä remontin omalla kustannuksellaan, jotta se tulee tehtyä ennen suurempien vahinkojen syntymistä.
Ennen remontin aloittamista ja sen aikana Nieminen on ollut yhteydessä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle on toimitettu työsuunnitelma sekä työseloste ja hän on antanut luvan remontin aloittamiseen. Nieminen on ollut perustellusti siinä käsityksessä, että ilmoitus kunnossapitotyöstä on tehty taloyhtiön vaatimalla tavalla, remontille on taloyhtiön hallituksen lupa ja, että remontti on voitu aloittaa. Niemiselle ei ole ilmoitettu ennen työn aloittamista, että remonttityöilmoitus olisi pitänyt tehdä isännöitsijätoimiston internet -sivujen kautta. Tämä seikan taloyhtiön hallitus on ilmoittanut vasta remontin valmistuttua. Asunto-osakeyhtiölain mukaan, kirjallinen ilmoitus taloyhtiön hallitukselle on riittävä ja sen Nieminen on tehnyt. Taloyhtiö on jatkuvasti väittänyt virheellisesti asiassa olevan kysymys asunto-osakeyhtiölain 5 luvun muutostyöstä, vaikka kysymys on ollut 4 luvun mukaisesta kunnossapidosta (kosteusvaurio, rikkoutunut lattialämmitys ja määräysten vastainen ilmanvaihto sekä vioittunut ilmanvaihtokone)
Remonttityön aikana oli havaittu, ettei kylpyhuoneessa ollut lainkaan vesieristystä. Kylpyhuoneessa on tehty kosteusmittaukset alan ammattilaisilla ja tästä laadittu pöytäkirja on toimitettu taloyhtiölle. Niemiselle on selvinnyt vasta vuonna 2019, että huoneistoa 83 koskevassa isännöitsijäntodistuksessa on poistettavaksi vaadittu merkintä. Niemisellä on oikeussuojan tarve saada virheellinen merkintä poistetuksi. Viimekädessä taloyhtiö tulee velvoittaa omalla kustannuksellaan tekemään kyseinen remontti, jotta merkintä poistuu isännöitsijäntodistuksesta. Myös osakkaiden yhdenvertaisuus edellyttää tätä, koska eräiden muiden osakkaiden huoneistojen osalta taloyhtiö on tehnyt kustannuksellaan kylpyhuoneremontin.
Vahingonkorvauksen vaatiminen virheellisen isännöitsijäntodistuksen perusteella ei voi olla ainoa oikeussuojakeno. Hallitus ei ole myöskään koskaan tehnyt päätöstä, minkä perusteella merkintä on isännöitsijäntodistukseen alunperin otettu.
2. Huoneistossa on alkuperäinen takka, jota taloyhtiö ei pyynnöistä huolimatta ole suostunut ottamaan huomioon energiatodistusta laatiessaan. Lisäksi 2013 remontin yhteydessä on uusittu ilmanvaihtokone, jonka parempia arvoja taloyhtiö ei ole suostunut huomioimaan energiatodistuksessa. Ilmanvaihdon toteutuskuva ja koneen tiedot on lähetetty isännöitsijälle ja hallitukselle vuonna 2013 ja uudestaan vuonna 2019.
Käräjäoikeudella on toimivalta velvoittaa taloyhtiö tilaamaan energiatodistus ja vielä niin, että tilauksessa ilmoitetaan asuntoja koskevat oikeat tiedot. Taloyhtiön antamien lähtötietojen oikeellisuus ei kuulu Aralle, sen tehtävä on valvoa laskijoiden pätevyyksiä, laskentaohjelmia ja tarvittaessa korjata tehtyjä laskelmia.
3. Editiovaatimuksen kohteena olevilla asiakirjoilla voi olla merkitystä todisteena asiassa. Asiakirjoilla näytetään toteen hallituksen päätöksen mitättömyys, jonka perusteella merkintä on isännöitsijäntodistukseen tehty. Asiakirjoja ei ole toimitettu Niemiselle ainakaan kokonaisuudessaan, vaan vain taloyhtiön valikoimin osin eikä esim. hallituksen pöytäkirjoissa ole ollut hallituksen jäsenten allekirjoituksia.

Vastaus
Vaatimukset
Perustelut Vaatimukset on kiistetty kokonaisuudessaan ja vaadittu niiden jättämistä tutkimatta tai hylkäämistä.
Markus Nieminen on velvoitettava korvaamaan Asunto Oy Keminmaan paritalot oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
1a ja 1b. Käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa määrätä isännöitsijäntodistuksen sisällöstä, vaan siitä päättää ja vastaa asunto-osakeyhtiö, hallitus ja isännöitsijä. He ovat myösvahingonkorvausvastuussa, jos virheellisestä isännöitsijäntodistuksesta aiheutuu vahinkoa.
1c. Niemisellä ei ole oikeussuojan tarvetta, koska vaadittua korjaustarvetta ei ole lukuunottamatta saunan lattian kuivakaivon vedeneristyksen liitosta. Se on korjattu taloyhtiön toimesta, vaikka siihen ei velvollisuutta olisikaan ollut.
Nieminen on osakkeenomistajana toteuttanut omana muutostyönään kylpyhuoneen korjaamisen vuonna 2013. Korjaustyö on koskenut sekä vesieristeitä, ilmanvaihtoa että lattialämmitystä. Koska kyseessä ei siten ole taloyhtiön toteuttaman korjaustyö, taloyhtiö ei vastaa saneerauksen mahdollisista virheistä, vaan vastuu niistä kuuluu muutostyön toteuttajalle eli osakkeenomistajalle. Yhtiöllä ei ole velvollisuutta korjata osakkeenomistajan muutostyöoikeuden perusteella tekemien muutostöiden mahdollisia virheitä.
2. Käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa määrätä energiatodistuksen laatimisesta vaan toimivalta siihen on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralla. Taloyhtiö on myös teetättänyt uudet energiatodistukset toukokuussa 2022.
3. Editiovaatimus on kiistetty.
a) Nieminen on saanut lyhennysotteet kaikista päätöksistä, jotka koskevat häntä. Muihin asiakirjoihin hänellä ei ole oikeutta.
b) Editiolle ei ole tarvetta, koska osakkeenomistajana Niemisellä on oikeus tutustua asiakirjoihin isännöitsijäntoimistossa.
c) Editiolle ei tarvetta, koska asiakirjat on aikanaan toimitettu myös Niemiselle

Asian käsittelystä



RATKAISU
Perustelut
Kannevaatimus 1 Käräjäoikeus on katsonut asianosaisia kuultuaan asian laadun vaativan, että oikeudenkäyntiväitteistä (käräjäoikeuden toimivalta ja Niemisen oikeussuojan tarve) annetaan erillinen päätös. Asiassa on laadittu sitä ennen 1.8.2022 päivätty yhteenveto, jota asianosaisilla on ollut mahdollisuus kommentoida.
Asiassa on kyse siitä, voiko käräjäoikeus antaa määräyksiä isännöitsijäntodistuksen sisällöstä.
Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 27 §:n mukaan isännöitsijän on pyynnöstä annettava osakehuoneistoa koskeva isännöitsijäntodistus. Jollei yhtiöllä ole isännöitsijää tai tämä on esteellinen, velvollisuus antaa todistus on hallituksen puheenjohtajalla. Todistuksen saamiseen on oikeutettu muun muassa osakehuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja.
Saman lainkohdan mukaan todistuksesta on käytävä ilmi muun muassa tiedot osakehuoneistosta ja sen kuntoon liittyvistä yhtiön tiedossa olevista seikoista. Lakia tarkentavassa valtioneuvoston asetuksessa osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta (12.5.2010/365) 4 §:n mukaan osakehuoneistosta isännöitsijäntodistukseen on merkittävä muun muassa maininta yhtiön tiedossa olevista asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 7 §:ssä tarkoitetuista kunnossapitotöistä ja 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetuista muutostöistä ja töitä koskevien ilmoitusten päivämäärät sekä vastaavat tiedot sellaisista yhtiön kunnossapito- ja muutostöistä, jotka koskevat osakehuoneiston sisäosia.
Niemisen tekemässä kylpyhuoneremontissa on ollut kyseasunto-osakeyhtiölain 4 luvun mukaisesta kunnossapitotyöstä. Se on kohdistunut rakenteisiin, joista saman luvun 2 §:n mukaan kunnossapitovastuu on taloyhtiöllä. Tällaisesta kunnossapitotyöstä osakkeen omistajan tulee ilmoittaa luvun 7 §:n etukäteen kirjallisesti taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle. Luvun 9 §:n mukaan taloyhtiöllä on oikeus valvoa, että osakkeenomistajan kunnossapitotyö suoritetaan rakennusta ja kiinteistöä vahingoittamatta, hyvän rakennustavan mukaisesti sekä noudattaen yhtiön tai toisen osakkeenomistajan asettamia ehtoja.
Isännöitsijällä ja sen puutuessa yhtiön hallituksen puheenjohtajalla onasunto-osakeyhtiölakiin perustuva velvollisuus isännöitsijäntodistuksen antamiseen muun muassa osakkeenomistajalle. Tarvittaessa tuomioistuin voi sakon uhalla velvoittaa isännöitsijän/hallituksen puheenjohtajan sellaisen antamiseen.
Sen sijaan tuomioistuin ei voi määrätä todistukseen merkittävän tiedon sisällöstä vaan se kuuluu yksinomaan todistuksen antajalle. Mikäli tiedon sisältö osoittautuu virheelliseksi tai puutteelliseksi, siitä voi aiheutua vahingonkorvausvastuu isännöitsijälle, hallitukselle ja taloyhtiölle. Tiedon virheellisyydestä tai puutteellisuudesta kärsineellä on siten mahdollisuus vahingonkorvauskanteen nostamiseen.
Niemisen vaatimus isännöitsijäntodistuksen merkinnän poistamisesta (1a ja 1b) on siten jätettävä tutkimatta, koska se ei kuulu käräjäoikeuden toimivaltaan.
Kannevaatimuksen 1c osalta on riidatonta, ettei Niemisen huoneiston kylpyhuoneen ja ilmanvaihdon osalta ole korjaustarvetta. Täten hänellä ei ole myöskään oikeussuojan tarvetta asiassa, vaikka kyse onkin riidattomasti taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevista rakenteista.
Vaatimus on siten jätettävä tutkimatta. Sillä seikalla, että mahdollisesti muihin taloyhtiön huoneistoihin on tehty taloyhtiön kustannuksella kylpyhuoneremontti, ei ole vaikutusta asian arviointiin.

Kannevaatimus 2
Laissa rakennuksen energiatodistuksesta (18.1.2013/50, jäljempänä myös energiatodistuslaki) säädetään rakennuksen energiatodistuksesta, sen laatimisesta, hankkimisesta ja käyttämisestä, näiden valvonnasta sekä säännösten rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista.
Energiatodistuslain 9 §:n mukaan energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan rakennuksen laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvun (E-luku) sijoittumista luokitteluasteikolle kuvaavalla tunnuksella. Rakennukset jaetaan niiden käyttötarkoituksen mukaan ryhmiin, joilla kullakin on oma luokitteluasteikkonsa. Rakennuksen E-luku lasketaan jakamalla energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva laskennallinen ostoenergian kulutus rakennuksen pinta-alaa kohden vuodessa. Todistuksessa ilmoitetaan lisäksi rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva laskennallinen ostoenergiankulutus. Toteutunut ostoenergiankulutus on ilmoitettava, jos tieto on saatavilla.Todistuksessa annetaan suosituksia toimista, joilla voidaan parantaa kustannustehokkaasti rakennuksen energiatehokkuutta, ellei kyseessä ole uudisrakennus tai rakennus, jolle ei tällaisia toimia voida osoittaa. Todistuksessa voidaan lisäksi antaa muita tietoja rakennuksen energia- ja ympäristöominaisuuksista.
Energiatodistuslain 24 §:n mukaan jos rakennuksen omistaja tai muu tämän lain mukaisesta velvollisuudesta vastuussa oleva ei täytä säädettyjä velvollisuuksia tai toimii muutoin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) on kehotettava korjaamaan asiantila ja asetettava määräaika asiantilan korjaamiselle. Jos asiaa ei korjata määräajassa, keskuksen on annettava asianomaiselle taholle varoitus ja uusi määräaika. Jos asiantilaa ei määräajassa korjata, keskuksen tulee antaa tilanteen mukainen käsky- tai kieltopäätös. Keskus voi tehostaa käskyä tai kieltoa vakavissa tai olennaisissa rikkomuksissa uhkasakolla tai teettämis- tai keskeyttämisuhalla, joista säädetään uhkasakkolaissa.
Energiatodistuslain 26 §:n mukaan Aran päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.
Riidatonta tässä asiassa on, että tässä taloyhtiöllä on ollut velvollisuus hankkia energiatodistus. Asiassa on kyse siitä, onko käräjäoikeudella toimivaltaa velvoittaa taloyhtiö teettämään energiatodistus ja sekä määrätä sen lähtötiedoista.
Käräjäoikeus toteaa, että energiatodistuslain mukaan toimivalta energiatodistusasioissa on Aralla, ei käräjäoikeudella. Tämä koskee myös energiatodistuksen hankkimista, että sen pohjana olevia lähtötietoja. Tämän vuoksi kannevaatimus 2 on jätettävä tutkimatta.

Editiovaatimus Editiovaatimuksesta ei ole tarpeen lausua, koska kanne jätetään tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määräytyy asiassa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaisesti eli hävinnyt asianosainen on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Saman luvun 7 §:n mukaan asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan hävinneen asian. 7Nieminen on hävinnyt asian. Hänellä ei ole huomauttamista taloyhtiön oikeudenkäyntikululaskuun ja se tuomitaan vaaditun mukaisesti.Kohtuullisuusarvioinnissa on huomioitu myös, että Niemisen avustajan lasku on ollut samaa suuruusluokkaa. Korvattava määrä sisältää arvonlisäveron (24 %), koska taloyhtiö ei voi vähentää sitä verotuksessaan.
Niemiseltä ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvausta myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kalle Mikkonen (3.300 euroa) ja hallituksen jäsen Karri Lilja (1.000 euroa) sekö taloyhtiön isännöitsijä Pertti Vuorela (1.669,25 euroa). Vaatimuksia on perusteltu asian aiheuttamalla työllä ja vaivannäöllä. Nieminen on kiistänyt nämä vaatimukset perusteeltaan sekä paljoksunut niitä määrällisesti.
Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8§:n nojalla myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä eli ns. asianosaiskulut. Mikkonen, Lilja ja Vuorela eivät kuitenkaan ole tämän jutun asianosaisia, joten heidän vaatimuksensa on hylättävä lakiin perustumattomina.
Sovelletut lainkohdat
Perusteluissa mainitut.

Päätöslauselma Kanne jätetään tutkimatta.
Markus Jussi Nieminen velvoitetaan korvaamaan Asunto Oy Keminmaan Paritalot -yhtiön oikeudenkäyntikulut 14.856,80 euroa korkolain 4§ 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 29.9.2022 lukien.
Markus Niemisen oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.
Kalle Mikkosen, Karri Liljan ja Pertti Vuorelan oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla Turun hovioikeuteen tai ennakkopäätösvalituksella korkeimmalta oikeudelta. '
Tyytymättömyyden ilmoitus
Markus Nieminen on hyväksytysti määräajassa ilmoittanut tyytymättömyyttä koko päätökseen. Valitusosoitus liitteenä.
Määräpäivä valitukselle: 28.9.2022 Määräpäivä vastavalitukselle.Käräjätuomari